Teksti: Tuula Vainikainen
Aivoverenkiertohäiriö eli AVH tulee usein kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kohtaus tärisyttää sairastuneen ja hänen lähipiirinsä maailmaa. Moni toipuu itsenäisiksi, mutta ei ehkä aivan entiselleen. Kuntoutuksesta hyötyvät kaikenikäiset. Eniten kuntoutumiseen vaikuttavat vaurion sijainti ja laajuus.
Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on valtimotauti, kuten tyypin 2 diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Diabetes lisää AVH:n vaikeuskerrointa. Diabeetikoiden riski saada AVH on kaksinkertainen verrattuna henkilöön, joka ei sairasta diabetesta. Tilannetta pahentavat edelleen samanaikainen korkea verenpaine ja tupakointi.
Aivoverenkiertohäiriö tarkoittaa paikallista aivokudoksen verettömyyttä ja hapenpuutetta eli iskemiaa tai paikallista aivovaltimon verenvuotoa eli hemorragiaa. Valtaosa AVH:sta (yli 80 prosenttia) on iskeemisiä, ohimeneviä TIA-kohtauksia tai aivoinfarkteja. Valtimoverenvuoto on alle 20 prosentilla sairastuneista.
Ei aivan entisellään…
Nykyään yhä useampi aivoverenkierron häiriöön sairastunut jää henkiin, mutta normaalielämään kiinni pääseminen ei aina ole helppoa. Sairastuneille jää usein eriasteisia häiriöitä, jotka heikentävät liikunta- ja toimintakykyä, rajoittavat normaalielämää ja madaltavat elämänlaatua. Oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja riippuvat pitkälti siitä, minne aivojen alueelle tukos on osunut ja miten laaja vaurio on aiheutunut.
Kuntoutujalla voi olla kehon toisen puolen halvaus, jolloin liikkeiden tuottaminen on vaikeutunut. Myös tunto voi olla puutteellinen. Silloin kehon hallinta on vaikeaa, tasapaino häiriintynyt ja hienomotoriikka kömpelöä.
Afasia eli puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeudet, muistin häiriöt, kehon tai ympäristön toisen puolen huomiotta jääminen ja oireiden tiedostamattomuus ovat neuropsykologisia häiriöitä. Niitä voi olla myös ilman muita näkyviä oireita.
Alkuvaiheessa AVH:n jälkeen yleisoireina voivat olla myös väsymys, toimintojen ja ajatuksen hitaus tai niiden juuttuminen. Vireystila voi vaihdella ja aloitekyky heikentyä. Oireet hämmentävät ja pelottavat kuntoutujan lisäksi myös läheisiä.
– Erityisesti nämä neuropsykologiset häiriöt aiheuttavat hämmennystä. Ne haastavat parisuhteen ja muutkin sosiaaliset suhteet ja kuluttavat voimavaroja, jotka tarvittaisiin kuntoutumiseen, fysioterapeutti Päivi Liippola Aivoliitosta tiivistää.
Uuden tilanteen aiheuttamat haasteet voivat aiheuttaa myös mielialaongelmia. Yksin asuvat jäävät helposti loukkuun omaan kotiinsa. Kuntoutujan tunne-elämän ja käyttäytymisen muutokset ja sairastumiseen liittyvät kriisi, suru ja masennus huolestuttavat usein läheisiä.
Kuntoutuja kaipaa tässä tilanteessa usein läheisiä tukemaan ja innostamaan kuntoutusharjoituksissa, mutta liika sekaantuminen ja huolenpito voivat ärsyttää häntä.
– Vaikka sairastunut alkuvaiheessa tarvitsisi paljonkin ohjausta ja apua, hän voi kuntoutua omatoimiseksi. Se edellyttää, että hän saa itse toimia ja tehdä asioita. Avustamista vähennetään toipumisen edetessä, Päivi Liippola neuvoo.
Takaisin työhön?
Kun väestö ikääntyy, AVH yleistyy. Ikä on tärkein yksittäinen aivoverenkiertohäiriön riskitekijä.
Noin neljäsosa AVH-potilaista on työikäisiä. Noin joka viides heistä palaa työhön. Tämän ovat mahdollistaneet nopea hoitoon pääsy, lievemmät oireet ja parantuneet hoitomenetelmät.
Nopea pääsy liuotushoitoon on nykyisin mahdollista entistä useammalle. Töihin paluu ei kuitenkaan suju käden käänteessä, sillä lievätkin kognitiiviset oireet voivat olla esteenä. Tarkkaavuuden häiriöt, fatiikki eli syvä uupumus, muistivaikeudet ja toiminnanohjauksen häiriöt vaikuttavat arkeen.
Huomion kohdistaminen, tehtävästä toiseen siirtyminen, useamman asian yhtä aikaa tekeminen ja pidempi keskittyminen eivät välttämättä suju kuten aiemmin. Työoloilta vaaditaankin joustavuutta ja kuormituksen vähentämistä työhön paluun mahdollistamiseksi. Osa-aikaisuus helpottaa työelämään kiinni pääsemistä.
Toipumisesta kuntoutumiseen
Varsinkin alussa kaikki normaali tekeminen sekä kotona että työssä vaatii ylimääräistä keskittymistä, tarkkaavuutta ja ponnistelua. Toipuminen vie yleensä kuukausia.
– Kuntoutujasta voi tuntua, että koti on muuttunut vekkulitaloksi, jossa pinnat ovat yhtäkkiä kaltevia, ovenpielet keskellä kulkuväylää ja tavarat kadoksissa. Väärinymmärrykset ja virhearvioinnit ovat yleisiä. Kuntoutuja ei välttämättä aina tiedosta tätä muuttunutta tilannettaan, vaan muistissa on oma vanha minä ja kroppa ja sen toiminta, Päivi Liippola kuvailee.
Kuntoutus on aloitettava ripeästi, jotta aikaisemman toimintakyvyn palauttaminen mahdollisimman pitkälle onnistuisi. Sängystä pitäisi lähteä liikkeelle heti, kun tila on vakaa.
Tukena on moniammatillinen asiantuntijajoukko – lääkäri, sairaanhoitaja, lähihoitaja, fysioterapeutti, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja neuropsykologi. Kaikkia kuntoutuspalveluja, joista kuntoutuja hyötyisi, ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan kaikkialla Suomessa.
Kuntoutujan oma aktiivisuus ja lähipiirin ja sosiaalisen verkoston tuki on tärkeää. Kuntoutumiseen vaikuttaa AVH:n tyyppi ja vaurion vaikeusaste ja laajuus. Kuntoutuminen on pitkälti oppimista, aivojen hermoverkon uudelleen järjestäytymistä, ratojen vahvistumista ja häiritsevien yhteyksien karsiutumista. Aivojen plastisuus eli muovautuvuus mahdollistaa vaurion jälkeen uuden oppimisen. Kuntouttamalla opetetaan muovautuvaa hermoverkkoa ja kertaus on tässäkin opintojen äiti. Ratkaisevaa on siis usein tehtävien toistojen määrä.
Vuoden kuluttua aivoverenkierron häiriöstä kuntoutujista
- -60 prosenttia on toipunut itsenäisiksi
- noin 40 prosenttia tarvitsee lääkinnällistä kuntoutusta
- 30 prosenttia tarvitsee jatkuvaa apua päivittäisissä toimissaan
- 20 prosenttia tarvitsee laitoshoitoa
- 15 prosenttia on sairastunut uudestaan
- 10–20 prosentille kehittyy dementia (toistuvat AVH:t lisäävät sen riskiä)
Tunne pulssisi
Aivoinfarktin syynä on usein hoitamaton sydämen rytmihäiriö, eteisvärinä. Infarkti saa alkunsa, kun huonosti toimivien sydämen eteisten sopukoihin pääsee syntymään verihyytymiä. Sydämestä liikkeelle lähtenyt hyytymä saattaa kulkeutua verenkierron mukana aivoihin ja tukkia aivoissa yhden tai useamman verisuonen.
Opettele koko kansan puolustustaito:
Helppo ranneote auttaa sinut eteisvärinän jäljille. Pulssin tunnustelun oikeat otteet kannattaa opetella netistä: www.tunnepulssisi.fi.
Musiikista tukea kuntoutukseen
Musiikin kuuntelu vähentää akuutin aivoinfarktin stressivaikutuksia. Se aktivoi aivoja laaja-alaisesti ja lisää aivovauriosta toipuvan potilaan hermoverkostojen korjautumista ja toimivan aivokudoksen määrää.
– Jo 20–60 minuutin päivittäinen musiikin kuuntelu vaikuttaa merkitsevästi toipumiseen. Musiikin käyttö aivovaurion kuntoutuksessa voidaan toteuttaa hyvin kevyellä ohjauksella ja minimaalisin investoinnein, neurologian professori Seppo Soinila Tyksistä kertoo.
Aivovaurion jälkeen kuntoutuminen perustuu säästyneiden hermosolujen versomiseen ja uusien hermokontaktien ja -verkostojen muodostumiseen. On perusteltua olettaa, että musiikin aiheuttama aktivaatio edistää aivojen toipumista. Tälle halvalle menetelmälle olisi hyvin tilaa aivoinfarktipotilaan päiväohjelmassa, sillä tutkimusten mukaan potilaan päivärutiinista vain 30 prosenttia on kuntouttavana pidettävää toimintaa.
