Hoidon seuranta – mitä, miksi ja milloin?

11686

Teksti: Diabeteshoitaja Eija Sampolahti, Diabetesliitto

Kun diabeteshoitajan vastaanotto lähestyy, kannattaa pysähtyä miettimään kahta asiaa: millaisiin tavoitteisiin haluaisin hoidossani päästä ja mitä pystyn itse sen hyväksi tekemään.

Seurantakäyntien tarve arvioidaan aina yksilöllisesti: siinä otetaan huomioon ajankohtaisen tilanteen lisäksi muun muassa diabeteksen kesto, diabeetikon ikä ja sovitut hoitotavoitteet. Tavallisesti seurantakäyntejä on 3–6 kuukauden välein, mutta jos sokeritasapaino on hyvä, tapaamiset 6–12 kuukauden välein saattavat riittää. Jos hoitotasapainossa on ongelmia, suositellaan tiheämpiä käyntejä: 2–4 kuukauden välein tai useammin. Käyntejä pitää tihentää myös, jos on merkkejä elinmuutoksista tai muista hoidon ongelmista.

Hoitosuunnitelman mukaan

Vastaanotolle valmistautuminen perustuu hoitosuunnitelmaan, jonka diabetesta sairastava ja lääkäri ovat yhdessä laatineet edellisen vuositarkastuksen yhteydessä. Hoitosuunnitelma varmistaa sen, että kaikki tärkeät asiat tulevat käsitellyiksi vastaanotolla, ja diabeetikko saa vastauksen mieltään askarruttaviin asioihin. Hoitosuunnitelmassa on myös yhteistyönä sovitut, yksilölliset tavoitteet diabeteksen hoidolle. Yhdelle tärkein tavoite voi olla verensokeritasapainon parantaminen, toiselle tärkeämpää juuri nyt voi olla verenpaineen alentaminen tai mielialan kohentaminen.

Hoitosuunnitelman toteutuminen tarkistetaan jokaisella vastaanottokäynnillä.

Tärkeä omaseuranta

Omat verensokerinmittaukset ovat tärkeitä sokeritasapainon seurannassa. Omaseurannan keinot sovitaan yhdessä.

Diabeetikon pitämä päiväkirja auttaa arvioimaan sitä, miten hyvin ja millä keinolla hän on päässyt tavoitteeseen. Se toimii hyvänä keskustelun pohjana. Päiväkirjan pitämiseen ei ole yhtä hyvää mallia, vaan yhdessä voidaan sopia mitä asioita kirjataan ja miten ne kirjataan. Verensokerin mittaamisesta ei saa tulla orjuuttavaa: sen tulee olla omahoitoon motivoiva onnistumisen apuväline – ei itsetarkoitus.

Verensokerin seurannan tarve vaihtelee muun muassa hoitomuodon, sokeritasapainon, päivärytmin ja diabeetikon oman valmiuden mukaan. Lääkärin ja diabeteshoitajan tulee huolehtia, että diabeetikolla on riittävät tiedot ja taidot sekä hyvät hoitovälineet omaseurantaan. Lisäksi hänellä täytyy olla tiedossa hoitopaikan yhteystiedot, jotta hän voi tarvittaessa kysyä nopeasti neuvoa diabeteshoitajalta.

Hyvän omaseurannan edellytys on, että diabetesta sairastava tietää miksi hän mittaa verensokeria, mitä mittaustulos kertoo ja mitä toimenpiteitä tulos edellyttää. Säännöllisen verensokerin seurannan avulla hän pystyy – diabeteksen hoidosta olevien tietojensa pohjalta – itsenäisesti ratkaisemaan hoidossa ilmeneviä ongelmia ja tekemään hoitoa koskevia päätöksiä.

Ongelmia ratkotaan myös diabeteshoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Siksi olisi hyvä, että diabeetikko tekisi kolme päivää ennen vastaanottoa verensokerin parimittauksia, eli ateriapari- ja yöparimittauksia. Verensokeri mitataan ennen jokaista ateriaa ja kaksi tuntia aterioiden jälkeen sekä ennen nukkumaanmenoa ja ennen aamupalaa. Parimittauksissa tärkeää on nimenomaan tarkka ajoitus.

Erityisen tärkeää hyvä omaseuranta on, kun diabeetikolla on verensokerin liialliseen laskuun eli hypoglykemiaan altistavia lääkkeitä. Diabeteshoitaja kysyy vastaanotolla, onko diabeetikolla ollut matalan verensokerin oireita ja minkälaisissa tilanteissa. Tämä keskustelu on tärkeä etenkin silloin, kun diabeetikko ajaa usein autoa tai tekee fyysisesti rasittavaa työtä. Erityisesti autoillessa hypoglykemiat voivat olla kohtalokkaita.

On tärkeää, että hoitosuunnitelmassa määritellään verensokerin tavoitearvot ja mittaustiheys.

Pitkä lista asioita

Diabeteksen hoitoon kuuluu pitkä lista seurattavia, mitattavia ja keskusteltavia asioita. Niiden runsaus voi joskus turhauttaa, mutta niitä kaikkia tarvitaan. Vain säännöllisen seurannan avulla hoito voidaan räätälöidä juuri sellaiseksi kuin kukin diabeetikko tarvitsee.

Kaikilla diabeteksen hoitoon kuuluvilla tutkimuksilla ja mittauksilla pyritään tärkeisiin tavoitteisiin: ehkäisemään lisäsairauksia ja parantamaan elämänlaatua ja jaksamista juuri nyt. Kun vakavien lisäsairauksien riskitekijät ja ensioireet havaitaan määräaikaistutkimuksissa varhain, niiden kehittymistä voidaan tehokkaalla hoidolla hidastaa ja joskus jopa pysäyttää.

Hoitosuunnitelmassa kartoitetaan, onko tarvetta tehdä muutoksia elintavoissa eli arkiaktiivisuudessa, liikunnassa, ruokavaliossa, tupakoinnissa, alkoholin käytössä, riittävässä unessa, suun ja jalkojen hoidossa ja painonhallinnassa.

Diabeetikko asettaa diabetestietojensa ja omahoitovalmiuksiensa perusteella itselleen elintapamuutosten tavoitteet tai vahvistaa jo olemassa olevia hyviä elintapojaan. Tämä tukee diabeetikon itsemääräämisoikeutta. Se vahvistaa tunnetta siitä, että pystyy itse ratkaisemaan ongelmia, tunnistamaan tarpeitaan, säätelemään voimavarojaan ja vaikuttamaan terveyteensä.

Vuosikäynnillä

Vuositarkastuksen ajankohta mietitään ja sovitaan diabeteshoitajan kanssa.

Vuositarkastuksen yhteydessä selvitetään tavanomaista vastaanottokäyntiä tarkemmin lisäsairauksien riskitekijät, tunnistetaan mahdolliset alkavat lisäsairaudet ja tehostetaan hoitoa lisäsairauksien ilmaantuessa. Lääkäri kartoittaa diabeteksen tilannetta laboratoriotulosten, tekemiensä tutkimusten ja verensokerin omaseurannan tulosten avulla. Vastaanotolla tutkitaan myös sydämen terveys: mitataan verenpaine, kuunnellaan sydäntä ja tunnustellaan pulssi.

Lisäksi tarkistetaan lääkehoito: mitä lääkkeitä diabeetikolla on käytössä ja onko niillä sivuvaikutuksia tai yhteisvaikutuksia. Tavoitteena on, että hän ymmärtää, miksi hän mitäkin lääkettä käyttää ja miten ne hänen terveyteensä vaikuttavat.

Muita tärkeitä asioita vuositarkastuksessa on pistospaikkojen ja ajoittain myös pistostekniikan tarkistus, samoin verensokerin mittaustekniikan, verensokerimittarin, jalkojen yleiskunnon sekä silmänpohjien tilan ja kuvaustarpeen tarkistaminen.

Lisäksi vuositarkastuksessa tarkistetaan hoitosuunnitelma ja laaditaan uusi seuraavalle vuodelle. Oma aktiivisuus kannattaa tässä: tuo esiin omat odotuksesi ja suunnitelmasi sekä mahdolliset pelkosi ja väsymisesi ja koko elämäntilanteesi – kaikki se, mikä vaikuttaa siihen miten jaksat huolehtia omasta hyvinvoinnistasi.

Hoidon ammattilainen on valmentaja, joka tukee, kannustaa, rohkaisee ja tarvittaessa auttaa diabeetikkoa, joka puolestaan on oman tilanteensa ja elämänsä asiantuntija ja päättää hoidosta ja ottaa vastuun toiminnastaan.


 

Vuosittain
tai tarvittaessa otettavia laboratoriokokeita

S-Alat maksan toiminta
S-K kalium
S-Na natrium
B-La lasko, jota kutsutaan myös senkaksi tai tulehdusarvoksi
B-PVK pieni verenkuva
P-CRP äkillistä tulehdusta kuvaava verikoe
fP-Gluk paastoverensokeri
B-GHbA1C eli sokerihemoglobiini mittaa veren punasolujen sokeroitumista edeltävien 4–8 viikon aikana

Munuaisten toiminta
P-Krea
(tai S-Krea) kreatiniinin määritys
U-Alb/Krea kertavirtsanäyte
nU-Alb (tai cU-Alb) virtsan yökeräys, jossa albumiini määrä tutkitaan vähintään kuuden tunnin aikana kerätystä yövirtsasta
dU-Alp-Mi albumiinin määrä määritellään koko vuorokauden aikana kerätystä virtsasta
dU-Prot koko virtsan kokonaisvalkuaisen määrä
GFR munuaiskerästen suodattumisnopeus

Lipidit eli rasva-arvot
fs-Kol
kokonaiskolesteroli
fs-Kol-HDL hyvä kolesteroli
fs-Kol-LDL haitallinen kolesteroli
fs-Trigly veren triglyseriini arvo

Sydän
EKG
-tutkimus

Muutaman vuoden välein
tai tarvittaessa tehtäviä laboratoriotutkimuksia

Kilpirauhasen toiminta
S-TSH
tyreotropiini
S-T4v vapaa seerumin tyroksiini

Keliakia
S-TGA
vasta-ainetutkimus, jolla seulotaan keliakiaa

B12-vitamiini