Teksti: Tuija Manneri
Jos verensokeriarvo laskee toistuvasti liian matalaksi, kaikki ei ole hoidossa kohdallaan. Liian matalaa verensokeria ei kuitenkaan tarvitse pelätä turhaan.
Terveen ihmisen verensokeripitoisuus laskee harvoin alle arvon 3,5 mmol/l. Siksi se on lukema, jota lääketiede pitää hypoglykemian eli liian matalan verensokerin rajana.
– Verensokerin käyminen hetkellisesti tämän raja-arvon alapuolella on normaalia: useimmille diabeetikoille tapahtuu niin joka päivä. Diabeteksen hoidon tavoite on mahdollisimman normaali verensokeri, joten varsinkin hyvässä hoitotasapainossa oleville tyypin 1 diabeetikoille saattaa tulla lieviä hypoglykemioita viikoittain, sisätautiopin professori Tapani Rönnemaa Turun yliopistosta kertoo.
Useimmiten hypoglykemia on vaaraton.
– Vakavana hypoglykemiaa pidetään vasta kun diabeetikko tarvitsee siitä selviytymiseen toisen ihmisen apua, eli jonkun täytyy esimerkiksi antaa hänelle syötävää tai juotavaa, Rönnemaa tarkentaa.
Aina kun diabeetikko on tarvinnut hypoglykemian takia muiden apua, hänen täytyy kertoa siitä omalle diabeteshoitajalleen tai -lääkärilleen. Silloin matalan verensokerin syy voidaan jäljittää ja korjata hoitoa tarpeen mukaan. Jos hypoglykemia menee nopeasti ohi, hoitajalle ei kuitenkaan tarvitse soittaa heti, varsinkaan yöllä.
– Yleensä riittää keskustelu seuraavana arkipäivänä tai lähiviikkoina. Nopeaa yhteydenottoa tarvitaan, kun hypoglykemia kestää pitkään tai siihen liittyy jotain erikoista. Jos tila johtaa tajuttomuuteen, tarvitaan useimmiten ambulanssihenkilöstön apua, Rönnemaa opastaa.
Elimistö kertoo verensokerin laskusta
Ennen ensimmäistä hypoglykemiaa ei voi tietää, miten matalaksi verensokerin pitää laskea ennen kuin oma toimintakyky heikkenee.
– Vaihtelu on suurta ja yksilöllistä. Joillakin toimintakyky menee, kun verensokeri laskee arvon 2 mmol/l paikkeille, mutta useimmilla se tapahtuu vasta kun verensokeri laskee arvoon 1,5 tai sen alle. Joku taas voi tarvita apua jo, kun verensokeriarvo on 2,5 mmol/l.
Verensokerimittari kertoo varman tiedon, mutta useimmat tunnistavat verensokerin laskun omasta olostaan. Ennen toimintakyvyn vakavaa heikkenemistä hypoglykemia aiheuttaa oireita, joita kutsutaan myös insuliinituntemuksiksi.
– Oireita on kolmentyyppisiä. Osa johtuu siitä, että vastareaktiona verensokerin laskulle elimistö erittää adrenaliinia, kortisolia ja muita hormoneja. Adrenaliini saa aikaan vapinaa, sydämentykytystä, kylmänhikisyyttä ja kalpeutta. Myös raajat voivat muuttua tavallista kylmemmiksi, Rönnemaa kertoo.
Sokerin puute hermoissa ja hermosoluissa voi aiheuttaa näköhäiriöitä, esimerkiksi näön sumenemista tai kahtena näkemistä. Puhekin ehkä puuroutuu.
– Hypoglykemia voi tuntua myös suun ympäryksen ja huulten pistelynä. Se on oire, jonka aika harva tunnistaa liian matalasta verensokerista johtuvaksi, Rönnemaa mainitsee.
Tavallisemmat matalan verensokerin oireet eli nälän tunne ja ärtymys johtuvat aivojen toiminnan häiriintymisestä, kun aivot eivät enää saa tarpeeksi sokeria. Siitä voi seurata myös päänsärkyä, väsymystä ja keskittymisvaikeuksia.
– Niin sanotut kognitiiviset taidot kuten ajattelu, muistaminen ja ymmärtäminen sujuvat tavallista huonommin, esimerkiksi päässälasku voi olla vaikeaa. Normaalioloissa rauhallinen ihminen saattaa tulla jopa aggressiiviseksi. Käytöksen muuttumisen tunnistaa joskus ensimmäisenä diabeetikon läheinen, Rönnemaa kuvailee.
Oireet muuttuvat vuosien myötä
Selvimmin ykköstyypin diabeetikko tuntee hypoglykemian oireet sairauden alkuvaiheissa ja kakkostyypin diabeetikko kun hän on äskettäin aloittanut insuliinihoidon.
– Silloin verensokerin lasku aiheuttaa vapinaa, sydämentykytystä ja kylmää hikeä. Ne ovat aluksi hyvin selviä, joten liian matalaa verensokeria on helppo välttää. Myöhemmin, kun sairausvuosia on jo paljon, oireet muuttuvat enemmän keskittymisvaikeuksiksi, näköhäiriöiksi ja suun pistelyksi, Rönnemaa kuvailee.
Pitkä diabeteshistoria ja ikääntyminen vaikeuttavat monilla matalan verensokerin oireiden tunnistamista, mutta joitakin oireita säilyy yleensä aina.
– Juuri kukaan ei menetä tajuntaansa täysin ilman hypoglykemian oireita, Rönnemaa huomauttaa.
Hoitotasapaino vaikuttaa oireisiin, sillä elimistö tottuu sekä korkeisiin että mataliin verensokeripitoisuuksiin.
Jos verensokeri on pitkään korkea, elimistö saattaa reagoida täysin normaaliin verensokeriarvoon kuin se olisi liian matala ja tuottaa hypoglykemian oireita. Tilannetta ei voi korjata kertaheitolla, vaan hoitotasapainoa parannetaan pikkuhiljaa. Vähitellen elimistö tottuu matalampaan verensokeritasoon ja oireita ilmaantuu vasta kun verensokeri on oikeasti liian matala.
Jos taas sokeritasapaino on jatkuvasti liian tiukka, elimistö tottuu mataliin verensokeriarvoihin eikä osaa enää tuottaa hypoglykemian oireita. Oireet saa palaamaan, kun nostaa verensokeriarvoja korkeammiksi.
– Italialaisessa tutkimuksessa verensokerin ei annettu laskea alle arvon 6 mmol/l, ja noin kuukauden kuluttua hypoglykemian oireet palautuivat. Elimistö alkoi taas tunnistaa, milloin veressä on liian vähän sokeria, Rönnemaa kertoo.
Lopulta tajunta katoaa
Kun insuliinituntemukset ilmaantuvat, verensokerin nostamiseen tarvitaan hiilihydraattipitoista syötävää tai juotavaa. Jos diabeetikko ei itse huomaa tankata, muut voivat ehdottaa, että hän haukkaisi jotain. Auttajan kannattaa varmistaa, että välipala tulee otetuksi.
– Lievän verensokerin laskun hoidossa esimerkiksi voileipä ja lasi maitoa ovat hyvä valinta. Ne nostavat verensokeria 15–20 minuutissa. Jos verensokeri laskee voimakkaasti, tarvitaan nopeammin imeytyvää hiilihydraattia, kuten glukoositabletteja tai -geeliä. Niiden imeytyminen vereen alkaa jo suusta. Nopeasti imeytyvien hiilihydraattien lisäksi pitää kuitenkin nauttia myös jotain hieman hitaammin imeytyvää, Rönnemaa neuvoo.
Tajuissaan olevalta mutta toimintakyvyttömältä diabeetikolta voi kysyä, onko hänellä glukoosivalmisteita mukana. Myös sokeri, hunaja tai makea mehu tehoavat nopeasti.
Jos elimistö ei saa sokeria ja verensokeripitoisuus laskee edelleen, tajunnan taso heikkenee nopeasti ja lopulta diabeetikko menettää tajuntansa kokonaan. Tilaa sanotaan insuliinisokiksi.
– Sokissa diabeetikko voi kouristella epileptikon tapaan. Kouristusten ilmaantuessa verensokeriarvo on yleensä yhden paikkeilla, Rönnemaa sanoo.
Tajuttomalle ei saa antaa syötävää eikä juotavaa. Ensiavuksi voi antaa glukagonipistoksen, jos sellainen on saatavilla. Ambulanssi täytyy kutsua paikalle, jos tajunta ei palaa 5–10 minuutissa.
Ykkös- ja kakkostyypin diabeetikon hypoglykemia on periaatteessa samanlainen.
– Suurin ero on, että tyypin 1 diabeteksen hoitona käytetään vain insuliinia, ja insuliinin verensokeria laskeva vaikutus päättyy tietyssä ajassa. Siksi tajuttomuus kestää hoitamattomana korkeintaan joitakin tunteja.
– Jos taas kakkostyypin diabeetikko käyttää hypoglykemialle altistavia tablettilääkkeitä kuten sulfonyyliureavalmistetta erityisesti insuliinihoidon kanssa, tajuttomuus voi kestää pitempään kuin pelkässä insuliinilääkityksessä. Sulfonyyliureahoitoon liittyvässä hypoglykemiassa tajuttomuus voi uusia jonkin aikaa tajuihin tulemisen jälkeen, joten jatkohoito on erityisen tärkeää.
Vaurioita seuraa vain harvoin
Ajatus tajunnan menettämisestä tuntuu monista pelottavalta.
– Lyhytkestoinen tajuttomuus ei ole yleensä vaarallinen. Tutkimuksista tiedetään, että mitään vaurioita ei seuraa hypoglykemioista, joissa verensokeriarvo on kahden tuntumassa. Pysyviä vaurioita ei myöskään koidu, vaikka arvo kävisi lyhyesti yhden tienoilla, Tapani Rönnemaa rohkaisee.
– Jos diabeetikolla on tiuhaan useamman tunnin tajuttomuuksia, niin sanotut korkeammat henkiset toiminnot voivat heikentyä. Kuitenkin pysyviä vaurioita, joista ei toivu ennalleen, syntyy ainoastaan jos verensokeriarvo on hyvin pitkään reippaasti alle 1 mmol/l. Mutta se on todella harvinaista, eikä sitä normaalihoidossa tapahdu, hän lisää.
Joskus hypoglykemia voi pelottaa diabeetikkoa tai hänen läheisiään niin paljon, että hän pitää verensokeria jatkuvasti liian korkealla. – Sen seuraukset voivat vuosien saatossa olla vakavammat kuin satunnaisten lievien hypojen, Rönnemaa varoittaa.
Maksa lähettää sokeria apuun
Hypoglykemian vuoksi tajuntansa menettänyt diabeetikko ei ole vain muiden ihmisten avun varassa. Hän saa apua myös omalta elimistöltään.
– Ihmisellä on maksassa sokerivarasto. Kun verensokeri laskee liikaa, hypoglykemian vastavaikuttajahormonit saavat maksan vapauttamaan sokeria vereen, ja näin tajunta vähitellen palaa. Tarpeeseen nähden liian suuren insuliiniannoksen vaikutus hälvenee aikanaan, kun sen pitoisuus elimistössä pienenee ja tajunta alkaa palata itsestään.
– Tyypin 1 diabeetikolla pumppuhoito voi vähentää vakavia hypoglykemioita, mikä kannattaa muistaa, jos ne tai niiden pelkääminen ovat iso ongelma. Tablettihoitoisilla tyypin 2 diabeetikoilla hypoglykemioiden määrä on vähentynyt sen jälkeen kun sulfonyyliurealääkkeiden käyttö on vähentynyt. Kakkostyypin diabetekseen on nyt olemassa useitakin lääkkeitä, esimerkiksi metformiini ja gliptiinit, joiden käyttöön ei liity hypoglykemiavaaraa käytännössä lainkaan.
Vaikeista hypoglykemiaongelmista kärsiville apu voi löytyä glukoosisensorista, joka hälyttää riskitilanteissa. Suomessa koulutetaan matalan verensokerin tunnistamiseen myös hypokoiria.
– Hypoglykemioiden ehkäisyssä tärkeää on, että hoitopaikassa pyritään selvittämään, mitkä ovat kunkin diabeetikon omat hypoille altistavat tekijät. Sen mukaan muokataan insuliinihoitoa yksilöllisesti, Rönnemaa korostaa.
Alkoholi aiheuttaa vaaran
Hypoglykemia on hengenvaarallinen vain erittäin harvoin. Riskin voivat aiheuttaa massiivisen suuri liika-annos insuliinia, humalatila ja sydänvika.
– Kun diabeetikko juo alkoholia, hänen on tiedostettava, että alkoholi estää sokerin vapautumisen maksasta vereen. Silloin elimistön oma hypoglykemian korjausmekanismi ei toimi. Jos juhlaillan jälkeen ottaa normaaliannoksen iltainsuliinia, mutta ei syö mitään ennen nukkumaanmenoa, yöllä tulee varmasti hypoglykemia.
– Koskaan ei saa juoda niin paljon, että unohtaa hoidon perusperiaatteet: ennen nukkumaanmenoa täytyy syödä vielä hitaasti imeytyvää hiilihydraattia ja varmistaa että verensokeriarvo on yli kymmenen. Myös tavallista iltainsuliiniannosta voi hieman vähentää, Rönnemaa muistuttaa.
Jos seuraavana aamuna on krapulan oireita, verensokeriarvoja pitää seurata tarkasti ja tarvittaessa tankata, koska normaalin aamupalan ja normaalin insuliiniannoksenkin jälkeen verensokeri voi vielä laskea yllättävästi.
Sydänsairaalle liian matala verensokeri voi aiheuttaa vakavia rytmihäiriöitä.
– Eräässä tutkimuksessa verrattiin diabeetikkoja, joilla on runsaasti hypoglykemioita, niihin joilla ei ole matalia verensokeriarvoja juuri lainkaan. Kaikille tehtiin sydänfilmin pitkäaikaisnauhoitus. Pahoja rytmihäiriöitä oli selvästi enemmän niillä, joilla oli paljon matalia verensokeriarvoja. Vakavia rytmihäiriöitä voi tulla jo, kun verensokeriarvo on kahden paikkeilla eli hypoglykemian ei tarvitse johtaa tajuttomuuteen.
Rytmihäiriöiden syystä tutkijat eivät ole täysin varmoja.
– Ne saattavat johtua hypoglykemian vastavaikuttajahormoneista, koska esimerkiksi elimistön adrenaliinipitoisuudet saattavat nousta erittäin korkeiksi, Rönnemaa arvelee.
Näin autat tajutonta
- Tajutonta kannattaa lähestyä varoen. Tajutonkin reagoi kosketukseen, joten hän voi huitaista auttajaa.
- Jos saatavilla on ensiavuksi glukagonihormonia, pistos on helppo antaa ohjeen mukaan reisilihakseen.
- Tajuttomalle ei saa antaa nestettä, koska se voi mennä henkitorveen ja aiheuttaa keuhkotulehduksen.
- Suun limakalvolle voi esimerkiksi puulusikalla tai -lastalla sipaista hunajaa. Sormia tai metallia tajuttoman suuhun ei saa laittaa, koska hän voi autettaessa purra leuat kiinni, jolloin potilaan hampaat tai auttajan sormet voivat vaurioitua.
- Ambulanssi kannattaa soittaa, jos tajunta ei palaa 5–10 minuutissa.
Hypoglykemiaa voi ehkäistä
- säännöllisellä verensokerin mittaamisella
- opettelemalla arvioimaan hiilihydraattimääriä ja selvittämällä hiilihydraattien ja lääkityksen sopivan suhteen
- ottamalla huomioon, että liikunta laskee verensokeria – pitkäkestoisessa liikunnassa myös pitkään jälkeenpäin
- muistamalla, että alkoholi sulkee maksan sokerintuotannon
- pitämällä aina saatavilla glukoositabletteja tai muuta nopeasti verensokeria nostavaa syötävää tai juotavaa
- varmistamalla että verensokeri ei illalla ennen nukkumaanmenoa ole liian matala
