Muutto on monen asian summa. Usein se osuu dramaattiseen elämänvaiheeseen. Uuteen osoitteeseen on ladattu monenlaisia paineita, ei vähiten taloudellisia, sekä paljon työtä ja tekemistä. Liikutaan oman osaamisalueen reunoilla tai sen ulkopuolella. Harva muuttaa työkseen ja siksi eteen tulevat asiat ovat taas kerran uusia ja monelle stressin paikka.
Diabetekseni hoitotasapaino on koetuksella. Hankala tilanne, eteenpäin pitää tarpoa, vaikka olo on kurja. Asiantuntija neuvoo, miten omaa oloa voi helpottaa. Pitäisi olla aluksi ainakin yksi langanpätkä, mistä laittaa asioita järjestykseen. Stressikausissa ainakin kunnon uni, ruoka ja liikunta raamittavat parhaiten arkea.
Kaikki kortit siis pöydälle ja miettimään, mikä tässä on tärkeää. Vauhtisokeus iskee: kaikkia muistilistalla olevia asioita ei tarvitse tehdä samana päivänä, vaikka siltä tuntuu. Ja jos pyrkii kuuntelemaan asiantuntijoita, korvat kannattaa sulkea tuttavuuksilta, jotka levittävät propagandaa kaikesta kauheudesta.
Erilaisia kun olemme, yksi nauttii kaaoksesta kaiken keskeneräisyyden keskellä. Toinen pitää itseään koossa elämän muutostilanteissa muistilappujen armeijalla. Kolmas saattaa istua tunteja puhelimessa iltamyöhällä hakien vertaistukea vastaavaa kokeneilta.
Ja miten stressi pitkän ponnistuksen aikana ilmenee? Mihin pitäisi huomata puuttua? Diabeetikko miettii, heitteleekö verensokeri, vaikka arvot sinänsä ovat ehkä hyvät. Olo tuntuu niin huteralta. Monenlaiset uupumisen merkit ovat ilmassa. Ahdistuksesta muodostuu kokonaisuus, korkea verenpaine ja aamuyön pohdinnat eivät ainakaan paranna tilannetta. Mitä fysiikassa tapahtuu kuukausien stressin aikana? Miten näitä ongelmia voisi helpottaa?
Muutaman kuukauden päästä katson ympärilleni uudessa asunnossa. Olo on melko lailla se entinen hyvä. Uusi asunto on asuttavassa kunnossa. Muuttajaa tosin muistuttaa tästä elämänvaiheesta ne monet tavarat ja paperit, jotka odottavat uutta paikkaa komeroissa ja hyllyissä.
Tiina Huokuna
Julkaistu Diabetes-lehdessä 6/2017.