Ilmaisu ”sotien jälkeen” ei enää ole tuttu läheskään kaikille niin sanotuille kantasuomalaisille, saati uussuomalaisille. Kuitenkin juuri silloin eli toisen maailmansodan jälkeen maahamme syntyi vireää kansalaistoimintaa erilaisten epäkohtien poistamiseksi ja hankaliin tilanteisiin joutuneiden ihmisten elämän helpottamiseksi.
Sokeritauti – kuten vielä 1940-luvun lopulla yleisesti sanottiin – alkoi yleistyä, ja suurin este sen hoitamiselle oli vähävaraisuus insuliinin hinnan tuntuvasti noustessa. Ei ihme, että sokeritautia sairastavat läheisineen huolestuivat ja alkoivat viritellä yhdistystoimintaa tukalan tilanteensa korjaamiseksi. Ensimmäinen sokeritautisten yhdistys perustettiinkin 1948. Sen kotipaikka oli Helsinki mutta toimialue aluksi koko maa.
Mielenkiintoista on, että tienraivaajayhdistyksen jo vuonna 1949 perustama julkaisu sai nimekseen kansainvälisen nimen Diabetes. Kenties yksi syy oli artikkelien kääntäminen eri puolilla maailmaa ilmestyneistä sisarjulkaisuista. Oltiin osa diabeteslehtiperhettä.
Sokeritauti-sana alkoi vuosien myötä tuntua vanhahtavalta, ja varmaan hoidon kehittyminen teki tehtävänsä: tultiin vakuuttuneiksi siitä, että hyvin hoidettuna sokeritautia sairastava ei ole ollenkaan sairas, vaan hänellä on – neutraalimmin – diabetes.
Toukokuussa 1955 Tampereella perustettiin Sokeritautisten liitto, jonka jäseninä oli tuolloin puolisen tusinaa sokeritautiyhdistystä. Sokeritautiliitto-nimi päätettiin ottaa käyttöön1957 ja Suomen Diabetesliitto 1975.
Vielä pari vuosikymmentä sitten monet lääkärit ja toimittajat suosivat selvästi suomenkielistä sokeritauti-termiä, mutta Diabetesliiton viestinnässä diabetes on ollut poikkeuksetta käytössä jo nelisenkymmentä vuotta.
Nyt tuntuu olevan vuorossa keskustelu siitä, puhutaanko diabeetikoista vai diabetesta sairastavista vai henkilöistä, joilla on diabetes. Jos käytämme diabeetikko-sanaa, onko se merkki kapeasta näkemyksestä: ihminen on vain sairautensa?
Viestijän näkökulmasta kyse on ennen muuta tekstin sujuvuudesta. Monissa kielissä on todella näppäriä vaihtoehtoja ”diabeetikko”-termille, mutta suomen kielessä joudutaan melkoisen monimutkaisiin rakenteisiin, jos ja kun tuota sanaa ruvetaan aktiivisesti välttelemään.
Nuorten diabetesyhdistys ennätti jo facebookissa kysellä yhteisöönsä kuuluvilta mielipidettä nimityksistä. Tuossa porukassa diabeetikko-sana oli mutkaton tapa kuvata yhtä osaa itsestä.
Mitä mieltä sinä olet? Oletko diabeetikko, diabetesta sairastava vai oletko henkilö, jolla on diabetes?
Tarja Sampo
