Silmät sarvissa

Teksti: Hanna Vilo

Ukkoetana on hauska tuttavuus, jota kannattaa pysähtyä tarkkailemaan. Tarkkasilmäinen voi erottaa esimerkiksi sen sarvissa olevat pikkuruiset silmät ja kilvestä pilkistävän hengitysaukon.

Kesäkuun valoisat illat ovat erinomaista aikaa tehdä tuttavuutta ukkoetanoiden kanssa. Ne lähtevät liikkeelle auringon laskiessa, ja niitä näkee tyypillisesti tuoreissa kangas- ja lehtometsissä. Hyvällä onnella niihin voi törmätä esimerkiksi metsäautoteiden ja -polkujen varrella.

Ukkoetana on varsin huomiota herättävä ilmestys. Se on Euroopan suurin etanalaji, joka voi venyttää itsensä jopa 20 senttimetrin pituiseksi. Ensisilmäyksellä se saattaa näyttää jopa pieneltä käärmeeltä. 

Ukkoetanan väri vaihtelee yleensä mustasta ruskean eri sävyihin, mutta olemassa on myös vaaleita ja kirjavia yksilöitä. Sen ulkonäössä on monia kiinnostavia yksityiskohtia. Läheltä tarkastellessa voi erottaa etuosassa olevan kilven oikealla puolella hengitysaukon. Lisäksi sillä on neljä sarvea, joista kahden pisimmän päässä ovat silmät. Niillä se ei todennäköisesti näe kovin hyvin, vaan suunnistaa maailmassa pääosin hajuaistinsa avulla.

Ravinnokseen ukkoetana syö pääosin lahoavia kasveja, kuten lehtiä. Puutarhaan se on siis täysin tervetullut vieras, sillä se ei aiheuta minkäänlaista vahinkoa. Päinvastoin, se saattaa jopa auttaa kasvien multautumista.

Varsinkin loma-aikaan ukkoetanan tarkkailu sopii hyvin, sillä se opettaa kiireettömyyttä. Eläin etenee päivittäin vain muutamia metrejä, ja siihen saattaa seuraavana päivänä törmätä lähes samassa paikassa. Sen lähettyville kannattaakin istahtaa toviksi vain hengittelemään ja katsomaan.

Juttu perustuu luontokuvaaja  ja -asiantuntija Esko Inbergin haastatteluun.

KUVA: Esko Inberg