Uusimmat jutut Sivu 17

Diabeetikon verenpaineen hoidon perusta ovat elintapamuutokset – myös silloin, kun tarvitaan lääkehoitoa. Verenpaineen hoidossa riittää harvoin yksi lääke: jos yhdellä lääkkeellä ei päästä toivottuun tulokseen, on parempi lisätä hoitoon toinen lääke kuin kaksinkertaistaa ensimmäisen lääkkeen annos, sanoo tutkimusprofessori Antti Jula.

Netistä löytyy useita diabetes-aiheisia tai diabetesta sivuavia blogeja. Nettipäiväkirjaa pidetään monista eri syistä: se voi selkiyttää omia ajatuksia, tarjota oivalluksia ja toimia tukena itselle ja muille.

Pirkanmaalla huomattiin, että diabeetikot eivät aina tiedä, mistä he saisivat tarvitsemansa terveyspalvelut. Edes ammattilaisille ei ole aina selvää, miten diabeetikon hoito jatkuu vaikka sairaalajakson jälkeen kotikunnassa, sanoo osastonylilääkäri Saara Metso.

Diabetesliitto aloitti toimintansa 60 vuotta sitten, kun insuliinin huima hinnannousu oli herättänyt järjestäytymisen tarpeen: tuohon aikaan diabeetikot maksoivat itse insuliininsa. Noista ajoista terveydenhuolto ja diabeteksen hoito ovat kehittyneet huimasti, mutta uusia haasteita on nytkin näköpiirissä. Diabetesliitto haluaa jatkossakin koota diabeetikot yhteen ja vaikuttaa ja tuoda diabeetikoiden äänen esiin yhteiskunnassa.

15-vuotias Anni ja 8-vuotias Emil fanittavat MODZ-mittaria, ja myös vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun jokaisesta verensokerinmittauksesta kilahtaa tieto heidän kännykkäänsä. Mittari kirittää parempiin hoitotuloksiin: hyvillä verensokeriarvoilla pääsee etenemään uusille tasoille kuten mobiilipeleissä. Ja kaveritkin ymmärtävät, mitä hymynaama tai irvistävä hahmo viestittävät.

Jos verensokeri laskee toistuvasti liian matalaksi, kaikki ei ole hoidossa kohdallaan. Liian matalaa verensokeria ei kuitenkaan tarvitse pelätä turhaan, sillä useimmiten hypoglykemia on vaaraton. Vaaralliseksi tilanne voi muuttua, jos on pistänyt massiivisen suuren liika-annoksen insuliinia, jos on tuhdisti juovuksissa tai jos sydämessä on vikaa.

Kun kunnat kilpailuttavat hoitotarvikkeita, edullinen hinta jyrää helposti muut kriteerit ja valituiksi saattaa tulla huonolaatuisiksi osoittautuvia välineitä. Diabetesliiton keväällä 2014 tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että aina ei toteudu edes verensokerimittareiden tärkein ominaisuus eli mittaustulosten luotettavuus.

Ruokakaupan hyllyt notkuvat nyt runsasproteiinisia elintarvikkeita. Kuka tarvitsee niitä? - Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinin osuutta ruokavaliossa kannata ylikorostaa. Pitkään jatkuessaan runsas proteiinin saanti kuormittaa munuaisia ja sekoittaa elimistön insuliiniaineenvaihduntaa, ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen sanoo.

Merkittävä ylipaino näkyy monin tavoin ihmisen elimistössä. Lihavan diabeetikon lihasten, sydämen, suoliston ja aivojen aineenvaihdunta poikkeaa normaalipainoisten vastaavista. Merkittävä painon pudottaminen, joka tainnuttaisi diabeteksen, ei ole pelkästään tahdon asia.

Pienten diabeetikkolasten koulupäivän aikainen hoito herätti elokuussa vilkkaan keskustelun Helsingin Sanomissa julkaistun mielipidekirjoituksen jälkeen. Diabetes-lehti kokosi vanhemmille muutamia muistettavia asioita, kun lapsi on menossa päiväkotiin tai kouluun.

Sonja Iltanen-Tähkävuori pohti ystäviensä kanssa, miten lapsiperheen, työelämän, oman elämän ja diabeteksen hoidon saa sovitettua mahdollisimman hyvin yhteen. Heidän kokemuksistaan, ajatuksistaan ja vinkeistään syntyi mainio juttu, hengissä selviämisen opas kaikille ruuhkavuosia eläville.

Naiset sairastuvat sepelvaltimotautiin keskimäärin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehet. Diabeetikkonaisilla ei jostain syystä tätä etua ole. Lisäksi diabeetikoilla, naisilla ja iäkkäillä sydäninfarkti oirehtii muita useammin epätyypillisellä tavalla. Ylilääkäri Mikko Syvänne kertoo, miten sydämestä voi pitää parempaa huolta.

Kihti on paljon muutakin kuin kipeä ukkovarvas: se on elimistön jatkuva tulehdustila. Kihti on melko tavallinen vaiva diabeetikoilla, mutta sitä voi ehkäistä elämäntavoilla.

Kalle-Ville Ruohonen suuttui ensin televisio-ohjelmalle ja sitten itselleen ja teki elämässään täyskäännöksen: nyt kaikki vanhat tutut eivät heti tunnista häntä. Miehen paino on pudonnut yli 30 kiloa, huippulukemissa huidellut verenpaine on normaalitasolla ja insuliinihoitokin voitiin lopettaa.

Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että kakkostyypin diabeteksen elintapahoidossa on kyse pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Vaikka diabetes on monimuotoinen sairaus, sen hoito ei ole ydinfysiikkaa, siihen riittää normaali terve järki.

Jalkojen turvotus on tavallinen ja yleensä aika harmiton vaiva. Toisinaan kuitenkin turvotus on merkki vakavasta sairaudesta, esimerkiksi laskimoveritulpasta tai sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta. Lievässä laskimoiden vajaatoiminnassa hoidoksi riittävät lääkinnälliset hoitosukat, joiden hankinnassa pitää olla tarkkana.

Jos käyttää reseptilääkkeiden kanssa itsehoitolääkkeitä tai luontaistuotteita, kannattaa valmisteiden yhteensopivuus aina varmistaa. Joskus yhteisvaikutus voi johtaa vakaviin yllätyksiin.

Matti, 63-vuotias eläkkeellä oleva mies Keski-Suomesta, lähti tyttärensä houkuttelemana merikilpikonnien suojelutyöhön Karibialle. Mieli oli ensin epäileväinen – miten sokeritautinen ja masentuvainen mies siellä pärjäisi – mutta matkalta palasi kotiin onnellisempi ja vähemmän lääkkeitä tarvitseva ihminen.

Enemmän pehmeitä rasvoja, pähkinöitä, D-vitamiinia ja täysjyväviljaa. Vähemmän punaista lihaa, sokeria ja kovaa rasvaa. Näin neuvoo syksyllä 2013 julkaistu uusi pohjoismainen ravitsemussuositus, joka tarkkojen määräsuositusten sijaan korostaa laadukkaan ruuan merkitystä.

Yksi vahtii jokaista suupalaansa, laskee kaloreita ja liikkuu pakonomaisen paljon. Toinen ahmii herkkuja salaa ja jättää tarpeelliset insuliiniannokset pistämättä. Kyllä, molemmat ovat sairastuneet syömishäiriöön. Syömishäiriöt ovat psykosomaattisia sairauksia, joissa oireilevat sekä keho että mieli, joten parhaisiin hoitotuloksiin päästään kun hoidossa on mukana moniammatillinen tiimi.

Pentti Linkola ehti aika huonoon kuntoon, ennen kuin hän meni Valkeakosken sairaalaan, jossa hänen oireilunsa syyksi todettiin tyypin 1 diabetes. Diagnoosia enemmän Linkolaa huoletti kuitenkin hänen kyläkaupalle jättämänsä polkupyörä ja kotona tallissa odottava hevonen, joka kaipasi ruokintaa.

Toisilla masennus näkyy mielialassa, toisilla oireet ovat psykosomaattisia, kuten kipua ja ruokahaluttomuutta. Masennus on kokonaisuus, johon ihmiset reagoivat eri tavoin. – Masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon tulisi käyttää kaikkia mahdollisia keinoja nykyistä useammin, vaativat professori Aila Rissanen ja lääkäri, tutkija Eero Castrén.