Eroon häpeästä
Miksi juuri minä sairastuin? Mitä olen tehnyt väärin? Etenkin monet tyypin 2 diabeetikot häpeävät sairastumistaan, koska ylipainoa pidetään usein osoituksena laiskuudesta ja huonosta itsekurista ja sairautta itse aiheutettuna. Vertaistukiohjaaja Tanja Kauppinen sanoo, että se on turhaa, eikä auta sairauden kanssa elämistä.
Painonhallinnan dilemma: Ympäristö nykyaikaa, geenit kivikautisia
Lihavuuden syy löytyy harvoin peilistä. Lihomiselle altistavat geenit, elintapojen ja -ympäristön muutokset ja ruokatarjonnan lisääntyminen ovat huono yhdistelmä. Vain harva suomalainen pysyy normaalipainoisena ilman yritystä, eivätkä kaikki pysty geeniensä ja lapsuudessa opittujen käyttäytymismalliensa vuoksi suojautumaan ylenpalttisen ruokatarjonnan houkutuksilta.
Aina kannattaa unelmoida isosti
Kaapo Kakko huomasi jo lapsena olevansa etevä lyömään mustaa kiekkoa reppuun. Saman huomasivat jääkiekon MM-kisoja keväällä seuranneet: Kaapo palasi Suomeen kultamitali kaulassaan! Teini-iässä puhjennut ykköstyypin diabetes ei ole hidastanut nuoren miehen matkaa kohti jääkiekon supertähteyttä, vaan se on opettanut huippu-urheilijalle tärkeitä elämänarvoja.
Löytyykö syy lihomiseen korviemme välistä?
Ylipainoisilla nautinnon saaminen on jollain tavoin muuttunut. He reagoivat jopa ruuan näkemiseen toisin kuin normaalipainoiset, apulaisprofessori Lauri Nummenmaa kuvailee. Hän selvittää tutkimusryhmänsä kanssa Turun PET-keskuksessa muun muassa sitä, miten aivojemme välittäjäaineet ja nautinnonhalu ohjaavat valintojamme.
Hyvä startti päivään
Ilman aamiaistakin joku voi pärjätä, mutta sen syöminen on hyvinvoinnille monella tapaa hyödyllistä. Kun ruokarytmi rullaa tasaisesti aamusta asti, esimerkiksi verensokerin ja painon hallinta voivat sujua helpommin.
Turvallista lääkitystä?
Lääkkeillä voi olla ikäviä ja vaarallisia sivuvaikutuksia, eivätkä kaikki lääkeaineet sovi yhteen toistensa kanssa. Myös kasvirohdosvalmisteet, ravintolisät, ruoka-aineet, alkoholi ja tupakka saattavat muuttaa lääkkeiden vaikutuksia.
Tunnekuohut hallintaan
Tunnekuohun vallassa tulee tehtyä tai sanottua harkitsematonta, ja jälkeenpäin kaduttaa. Onko tuttua? Vaikka joskus tunteet rönsyilevät, et ole avuton niiden kanssa. Voit oppia säätelemään niitä ja elää sillä tavalla onnellisemmin, vakuuttaa psykiatrian erikoislääkäri Minna Sadeniemi.
Hyvällä meiningillä
Lastentarhanopettaja Outi Kanervan mottona on, että hyvä mieli on diabeteksenkin hoidossa erittäin tärkeä. Vapaa-ajalla hän harrastaa muun muassa kuorolaulua, rumpujen soittoa, korujen tekemistä ja vanhojen lamppujen tuunaamista.
Turvaa jaloille töissä
Turvakengät suojaavat jalkoja niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Diabeetikoiden kannattaa olla tarkkana näitä suojavälineitä hankkiessaan ja käyttäessään – erityisesti, jos heillä on jaloissaan jo valmiiksi ongelmia. On myös hyvä tietää, että CE-standardoituun suojavälineeseen ei saa tehdä mitä tahansa muutoksia.
Kertoako vai ei diabeteksesta?
Toiset kertovat avoimesti ystävilleen ja työkavereilleen sairastavansa diabetesta, jotkut arastelevat kertomista mahdollisten ilkeiden kommenttien vuoksi ja osa ei näe siitä olevan mitään hyötyä. Diabeteshoitaja Anneli Jylhän mielestä insuliinihoitoisten diabeetikoiden pitäisi kertoa ainakin lähimmille ystävilleen ja työkavereilleen diabeteksesta, jotta he osaavat auttaa verensokerin laskiessa yllättäen liian alas.
”Me kuullaan vain piippauksia, ei diabetes sen kummempaa ole”
Sari Järvelä suhtautuu rennosti ykköstyypin diabetekseensa, ja sen vuoksi hänen lapsilleenkin diabetes on enemmän elämäntapa kuin huolta aiheuttava sairaus. Äidin diabeteksesta on ollut jopa hyötyä lapsille koulussa terveystiedon tunnilla ja myös siten, että se suojelee heitä kakkostyypin diabetekselta, kun koko perhe syö terveellisesti ja liikkuu paljon.
Puolison näkökulmasta
Kun kaikki menee hyvin, diabetes ei juuri näy sitä sairastavan puolison elämässä. Huonoina hetkinä kumppanit ovat valmiita ottamaan enemmän vastuuta diabeteksen hoidosta. Vilho Westlund on pitänyt huolta vaimonsa Miriamin diabeteksen hoidosta silloin, kun vaimo ei esimerkiksi sairastumisen takia ole itse sitä jaksanut tehdä. Ulla Valkonen luottaa siihen, että hänen kakkostyypin diabetesta sairastava miehensä osaa hoitaa itseään.
Kuntien rooli tuottaa diabeteksen hoitoon eriarvoisuutta
Miten diabeteksen hoidon laatu ja käytännöt voivat olla täysin erilaiset jopa vierekkäisissä kunnissa? Kysyimme tätä neljältä asiantuntijalta, ja heidän mukaansa syy on ennen kaikkea Suomen pirstoutuneessa terveydenhuollon rakenteessa, joka painottaa kuntien vastuuta.
Liikunta vähentää sisäelinten rasvaa
Turun PET-keskuksen tutkijan Jarna Hannukaisen tutkimusryhmä tutkii liikunnan vaikutusta lihasten, aivojen ja sisäelinten eli sydämen, haiman, maksan ja suoliston aineenvaihduntaan. Tällaista rasvaa kutsutaan ektooppiseksi rasvaksi. Hannukaisen mukaan liikunta vähentää ektooppista rasvaa tehokkaasti, koska elimistö ottaa energiaa sieltä, mistä sen nopeimmin saa.
”Tuuliajolla ollaan”
Kun Diabetes-lehti pyysi Facebook-ryhmissä tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastavia kertomaan kokemuksia hoitosuhteesta, kommentointi laajeni koskemaan hoitoa ylipäätään. Vastaukset olivat osin aika karua luettavaa: moni asia näyttää menevän pieleen.
Miten lapsen diabeteksen hoito onnistuu avioeron jälkeen?
Lapsen diabeteksen hoitoon voi avioeron jälkeen tulla kitkaa tai se voi sujua paremmin kuin ennen. Vanhempien olisi hyvä sopia ainakin tästä asiasta, vaikka suhde olisi muuten solmussa, asiantuntijat sanovat. Jenni Mielosen uusi avomies osallistuu Jennin tyttären diabeteksen hoitoon ja Sanna Raunio sopii yhdessä ex-miehensä kanssa kaikista diabeetikkopoikansa asioista.
HUSissa kehitetään ratkaisua lasten verensokerin reaaliaikaiseen seurantaan
Jos tyypin 1 diabetesta sairastava lapsi joutuu äkillisesti sairaalahoitoon esimerkiksi happomyrkytyksen vuoksi, hoitohenkilöstöllä ei ole työkaluja, joiden avulla he voisivat nähdä lapsen verensokerissa tapahtuneet muutokset reaaliajassa. Helsingin yliopistollisessa sairaalassa (HUS) parhaillaan käynnissä olevassa kehityshankkeessa haetaan ratkaisua nykytilanteeseen.
Diabetes – kiila tai liima parisuhteessa
Parisuhde on ihmisen läheisin suhde. Se vaikuttaa hyvinvointiin ja diabeetikolla myös hoitotasapainoon. Vakavan sairauden tulo parisuhteeseen voi yhdistää tai erottaa. Tärkeintä parisuhteessa on me-asenne, halu tehdä yhdessä parhaansa, Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Katariina Pelkonen sanoo.
Umpirakastuneet Arja ja Aimo tukevat toisiaan
Haminalaiset kuusikymppiset Arja ja Aimo Makkonen ovat seilanneet maailman meriä, kasvattaneet kaksi lasta ja liudan koiria, hyväksyneet diabeteksen ja selättäneet syövän – toinen toistaan vuorollaan tukien. Ykköstyypin diabetesta sairastava Mikko ja syömishäiriön läpi käynyt Mette ovat löytäneet paitsi toisensa myös rennomman suhteen ruokaan. Yhdessä on hyvä olla: ei tarvitse olla yksin omien ajatusten kanssa, nuoripari toteaa.
Hyvä kiertää
Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoitajien diabeteskoulutus on yksi esimerkki monista palveluista, joita Diabetesliitto on viime vuosina tuottanut diabetesta sairastavien lasten perheille. Helmi Holmgrenin säätiöltä saatu pitkäaikainen tuki on pannut hyvän kiertämään, ja näin on syntynyt muun muassa verkkokurssi vastasairastuneiden lasten perheille, videoita, oppaita ja uudet verkkosivut.
Hiilareiden laskeminen rasittaa
Kolmekymppisen Risto Pieskän mielestä ykköstyypin diabeteksessa rasittavinta on hiilihydraattien jatkuva laskeminen. Hoitoväsymyskin vaivaa häntä ajoittain, koska hänen elimistönsä käyttäytyy usein totutusta poikkeavasti. Pieskä on ammatiltaan lähihoitaja, vapaa-ajalla hän tekee biisejä ja joskus esiintyykin konemusiikkia soittavan Bodykomplex-bändinsä kanssa.
Kiitettävää aktiivisuutta harvaanasutulla alueella
Inari-Utsjoen diabetesyhdistys menestyi parhaiten vuodenvaihteessa järjestetyssä Diabetesliiton jäsenyhdistysten jäsenhankintakilpailussa. Jäsenten aktiivisuus ja suusta suuhun -menetelmä ovat olleet yhdistykselle tähän asti toimivin tapa saada uusia jäseniä.
Syötkö vitamiinilisiä varmuuden vuoksi?
Monet ravintolisät voivat olla liiallisesti saatuina terveydelle haitallisia. Siksi vitamiineja ja muita ravintolisiä ei pitäisi omatoimisesti käyttää ylisuuria annoksia, asiantuntijat muistuttavat.
Kirjoittamisen mahti
Lukeminen ja kirjoittaminen auttavat tunnistamaan syvällä sisällä piileskeleviä tunteita ja saamaan niihin tolkkua. Kirjallisuusterapeutti vinkkaa, miten kannattaa lähteä liikkeelle.
Diabeteksen hoito unohtui vauva-arjessa
Uupunut Anni Timonen ei jaksanut äitiyslomalla hoitaa ykköstyypin diabetestaan, kun hänen esikoisensa vauva-aika oli niin rankka. Kun hän nyt ajattelee aikaa taaksepäin, hän uskoo että olisi voinut tehdä tuolloin monia asioita toisin. Diabeteshoitaja Niina Shemeikka antaa vinkkejä siihen, miten imetysajasta selviää ilman että äidin verensokerin hoito menee raiteiltaan.