Uusimmat jutut Sivu 17

Diabetesta sairastavilla on muuta väestöä useammin erilaisia tuki- ja liikuntaelimistön oireita. Diabeetikoilla tavallisimpia niistä ovat jäätynyt olkapää, rannekanavaoireyhtymä ja jalkojen hermomuutokset.

Lievää MODY-diabetesta sairastava pärjää usein pelkällä ruokavaliohoidolla. Taudin hankalammissa muodoissa tarvitaan ateriatabletteja tai pikainsuliinia. Harvinaisempia MODY-muotoja sairastavat ovat hyvin herkkiä hiilihydraateille: verensokeri ampaisee helposti ylös vähänkin hiilihydraatteja sisältävän aterian jälkeen.

Osalla LADA-diabeetikoista sairaus on paljolti tyypin 1 diabeteksen kaltainen, osalla täysin tyypin 2 diabeteksen kaltainen. Lopuilla se on jotakin tältä väliltä. Siksi sen hoito on räätälöitävä jokaiselle yksilöllisesti.

Tutkijat, diabeetikot ja työterveyshuolto miettivät yhdessä, millaisilla keinoilla tyypin 1 diabeteksen hyvä hoito voidaan turvata myös työpäivän aikana. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan diabetespoliklinikan tekemän kyselytutkimuksen tulosten perusteella tässä yhteistyössä syntyi erilaisia toimintamalleja diabeetikoiden avuksi työpaikoilla. Asiaa pohdittiin paitsi diabeetikon myös työyhteisön, työnjohdon ja työsuojelun kannalta.

Fyysinen aktiivisuus ja liikunnan harrastaminen suojaavat sepelvaltimotautia sairastavia sydäntapahtumilta, kun liikunta on ollut nuoresta pitäen osa elämää. Sen sijaan sepelvaltimotautiin sairastumisen jälkeen aloitettu liikuntaharrastus ei oululaistutkimuksen mukaan muuta kakkostyypin diabeetikkojen sydäntapahtumien vaaratekijöitä juuri mitenkään.

Murrosikäiset eivät tee mitään käskemällä, lastenendokrinologi Mari Pulkkinen sanoo. Hän on mukana tutkimusryhmässä, joka selvittää motivoivan haastattelun vaikutuksia nuoren kiinnostukseen hoitaa diabetestaan ja pitää huolta terveydestään. Motivoivassa haastattelussa nuori on oman elämänsä asiantuntija, lääkäri taas tuo keskusteluun oman ammatillisen asiantuntemuksensa.

Ihminen pysyy virkeänä, kun on kiinnostunut uusista asioista ja elämästä yleensä. Siksi järjestötoimintaan kannattaa osallistua jo ihan itsensä takia, Ylöjärven Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Paula Vesa kannustaa. 

Ranskassa asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti taivalsi Muotkatuntureilla yksin halki erämaan, Karigasniemestä Tirroon. Diabetes on kulkenut hänen matkassaan 16 vuotta, ja se asetti vaellusretkelle omat haasteensa. Tuomas kirjoitti retken aikana päiväkirjaa, jonka hän tarjoaa nyt Diabetes-lehden lukijoiden luettavaksi.

Sokeritautisten yhdistys, nykyinen Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys perustettiin vuonna 1948 – siihen innoitti insuliinin hinnan raju nousu. Yhdistys toimii edelleen aktiivisesti, jäseniä on reilut 8 000. Toiminnanjohtaja Tarja Hartman pitää yhdistystoiminnan tärkeimpänä antina vertaistukea: hänestä on tärkeää, että kukaan ei jää sairautensa kanssa yksin.

Diabetekseen sairastuminen tuo itsenäistyvälle nuorelle uudenlaista riippuvuutta vanhemmista, mikä voi tuntua teinistä ahdistavalta. Murrosiässä nuoren kehossa ja mielessä tapahtuu suuria myllerryksiä, ja diabetes lisää kasvamiseen oman taakkansa. Miten vanhempi voi tietää, milloin tavallinen tuki ei enää riitä nuorelle, vaan tarvitaan ammattilaisen apua?

Masennus on diabeetikoilla vähintään kolme kertaa yleisempää kuin perusterveillä ihmisillä. Hyvä uutinen on, että masennukseen löytyy monenlaista apua, ja lähes kaikki paranevat siitä.

- Jo yhden prosenttiyksikön lasku sokerihemoglobiinissa HbA1c vähentää diabeteksen aiheuttamia silmänpohja-, munuais- ja hermomuutoksia 37 prosentilla, kuolemia 21 prosentilla ja diabeetikoiden sydäninfarkteja jopa 15 prosentilla, diabeteslääkäri Markku Vähätalo luettelee. Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoidosta keväällä tohtoriksi väitellyt Vähätalo on huomannut, että insuliinihoidon aloittamisessa kakkostyypin diabeetikoita pelottaa enemmän mahdollinen painonnousu kuin pistäminen.

Mikä on invalidivähennys ja millä perustein sen voi saada? Millaisiin vammaisetuuksiin diabeetikko on oikeutettu? Kuka on oikeutettu eläkettä saavan hoitotukeen? Kuka saa ruokavaliokorvausta? Näihin kysymyksiin vastaa erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo Diabetesliitosta.

Heikko tulo- ja koulutustaso kasvattavat diabeetikon riskiä saada lisäsairauksia. Suurempi sairastavuus voi liittyä muun muassa diabeetikon elinolohin ja elämäntapoihin, mutta myös terveyspalvelujen saatavuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti tulo- ja koulutustason ja alaraaja-amputaatioiden yhteyksiä diabeetikoilla. Selvityksen mukaan heikko sosioekonominen asema lisää amputaatioriskiä. Huono-osaisuuteen liittyy myös kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski.

Ketoasidoosi eli happomyrkytys syntyy, kun kehossa ei ole riittävästi insuliinia esimerkiksi unohtuneen insuliinipistoksen, insuliinipumpun toimintahäiriön tai elimistön tulehdustilan takia. - Moni yllättyy, kuinka paljon kehon insuliinintarve kasvaa sairaana, diabeteslääkäri Atte Vadén sanoo. Kipeänäkin pitäisi jaksaa mitata verensokeri.

Diabeteshoitajalla on todella tärkeä rooli vaativassa diabeteksen hoidossa. Hoitajat itse toivovat, että työn arvostus näkyisi myös alan koulutukseen satsaamisessa, diabeteshoitajien vakanssien määrässä ja palkkauksessa. Uusi teknologia ja lisääntyvä tutkimustieto edellyttävät diabeteshoitajilta jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä, mutta toisaalta ne pitävät myös kiinnostusta yllä.

TrialNet on kansainvälinen tutkimushanke, jossa selvitetään tyypin 1 diabeteksen kehittymistä ja etsitään keinoja ehkäistä siihen sairastuminen. Tutkimukseen voivat osallistua kaikki terveet alle 46-vuotiaat, joiden vanhemmalla, sisaruksella tai omalla lapsella on tyypin 1 diabetes.