Avoin arkisto

Äänetön vaeltaja rantakaislikossa

Hämeenkoskelainen Risto Lundström innostui melonnasta kymmenisen vuotta sitten ja on sen jälkeen tehnyt lukuisia lyhyitä ja pitempiä melontaretkiä joilla, järvillä ja merellä. Näillä reissuilla hän rentoutuu ja tyhjentää päätään. Erityisen viehättävää hänestä on lähteä ajelemaan kajakin ja kartan kanssa ilman ennakkosuunnitelmaa ja pysähtyä, kun löytyy mukava paikka.

Lääkkeeksi liikuntaa

Liikunta on tehokas lääke, jonka voi myös itse määrätä itselleen. Tämäkin lääke auttaa vain, jos sitä nauttii säännöllisesti. Liikunnan Käypä hoito -suositus päivitettiin äskettäin. Miten liikuntalääkettä pitäisi suosituksen mukaan annostella, jotta se tehoaisi parhaiten?

Polveen sattuu – pahentaako vai auttaako liikunta?

Kun polveen sattuu, sitä ei tee mieli rasittaa. Kuitenkin oikein annosteltuna ja harjoitettuna liikunta on lääkettä polvikipuihin. Jutun lopussa on harjoitusohjelma, joka parantaa lihasten voimaa, nivelten liikkuvuutta, tasapainoa ja kehon hallintaa.

Pitkäjänteistä työtä diabeetikoiden näön pelastamiseksi

Silmäkirurgi Sirpa Loukovaara sai keväällä Diabetestutkimussäätiöltä 50 000 euron apurahan vaikea-asteisen proliferatiivisen diabeettisen retinopatian tutkimiseen. Tutkimustyön lisäksi hän hoitaa ja leikkaa diabeetikoita, joilla on vakavia verkkokalvon muutoksia. Moni heistä tulee vastaanotolle kriisitunnelmissa: näön menettämisen pelko on suuri.

Sisu – nimensä arvoinen poika

Sisun sairastuminen diabetekseen oli suuri järkytys hänen perheelleen, mutta se on myös vahvistanut perheen keskinäisiä siteitä.

Voitamme diabeteksen – joka päivä

Diabetesliiton toimintastrategiassa 2017–2020 keskitytään kolmeen tavoitteeseen: että Diabetesliitto on vetovoimainen yhteisö, että kaikki diabeetikot saavat tasavertaisesti ammattimaista hoitoa ja ohjausta ja että diabeteksen ehkäisyssä saavutetaan tuloksia. Liiton kokouksessa ja järjestöpäivillä Kuopiossa puhuttiin myös muista kiinnostavista asioista.

Luettua

Diabetesliiton ravitsemusterapeutit tutustuivat kolmeen ruokakirjaan, joissa tarkastellaan toimistotyöläisen ruokapäivää, Pohjolan ruokavaliota ja ärtyvän suolen oireyhtymää.

Uusia ja vanhoja hoitoja erektiohäiriöihin

Erektio-ongelmien hoitoon on kehitetty lääkkeetön vaihtoehto, matalaintensiteettinen energiaimpulssihoito. Erektiohäiriöitä hoidetaan myös tablettilääkkeillä ja lisäapuna voi käyttää kiristysrengasta. Lähes takuuvarmana hoitona dosentti Juhana Piha pitää pistoshoitoa, jonka valikoimaan on pitkästä aikaa tullut uusi lääke.

Astu D-opistoon

Diabetesliiton verkkokurssit tarjoavat mahdollisuuden oppia uutta, jakaa kokemuksia ja pohtia asennoitumista omaan sairauteen. Ensimmäinen vastasairastuneiden kakkostyypin diabeetikkojen verkkokurssi järjestettiin kolmisen vuotta sitten, ja nyt verkkokurssitarjontaa ollaan laajentamassa uusiin kohteisiin. Tamperelainen Helena Vesa osallistui kakkostyypin diabeetikoiden kurssille ja suosittelee sitä lämpimästi kaikille vastasairastuneille.

Toinen toistemme tukena

Tea Boman vetää vertaistukiryhmää, joka on tarkoitettu nuorten diabeetikoiden vanhemmille. Eero Haverinen tapaa viikoittain kahta iäkästä miestä ja pitää vertaistukihenkilönä tärkeimpänä tehtävänään yksinäisyyden torjumista. Yksi elämä kouluttaa vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiryhmien vetäjiä eri puolilla Suomea.

Iloa ja voimaa yhteisöllisyydestä

Yhdessä tekeminen, me-henki ja keskinäinen luottamus edistävät terveyttä ja pidentävät elämänlankaa. Yhteisöllisyys on sitä, että meillä on erilaisia sosiaalisia verkostoja, joihin kuuluvien ihmisten kanssa tapaamme ja teemme yhteisiä asioita: esimerkiksi osallistumme taloyhtiön talkoisiin, käymme porukalla pelaamassa, laulamme kuorossa tai toimimme diabetesyhdistyksessä.

Vihdoinkin kesä!

Kokosimme Diabetes-lehteen kesämuistion lomailijoille. Diabeteksesta ei voi kokonaan ottaa lomaa, mutta tiukan säätämisen voi kesällä jättää vähemmälle.

Uudet ohjeet ajokyvyn arvioimiseen – Turvallisesti liikenteessä 

Lääkärit saivat vuoden alussa liikenneturvallisuusvirastolta Trafilta uudet ohjeet pitkäaikaissairaiden ajokyvyn arvioimiseen. - Jokainen ihminen on kuitenkin ensisijaisesti itse vastuussa ajoterveydestään. Ajaa saa vain kun siihen hyvin kykenee, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka muistuttaa.

Näyte biopankissa avaa ainutlaatuista tietoa

Biopankit keräävät näytteitä ja tietoja lääketieteelliseen tutkimukseen. Kolmisen vuotta sitten säädetty biopankkilaki määrittää, miten ihmisperäisiä näytteitä on lupa käyttää lääketieteellisissä tutkimuksissa. Yhtä näytettä voidaan käyttää moneen eri tutkimukseen.

Diabetesliitto haluaa turvata hyvän ja kehittyvän diabeteksen hoidon

Diabetesliitto haluaa turvata hyvän ja kehittyvän diabeteksen hoidon Diabetesliiton vaikuttamistoiminnassa on kolme kärkeä: lääkekorvauksiin vaikuttaminen ja edunvalvonta, osaamiskeskusmallin ja diabetesrekisterin edistäminen ja kuntoutuksen kehittäminen. Kaikki kolme ovat nyt ajankohtaisia, kun terveydenhuollossa on käynnissä iso myllerrys.

Vaeltamassa – diabeteksen ehdoilla

Kun tuntee itsensä ja sairautensa, diabeteksen kanssa pärjää myös erämaassa, vaellusretkiä harrastava Eero Leskinen sanoo. Hän antaa hyviä neuvoja vaellusretken suunnitteluun, ja jutun lopussa hän listaa Suomen parhaat vaellusreitit.

Diabetestutkimussäätiöllä juhlavuosi – Puoli miljoonaa euroa diabetestutkimukseen

Diabetestutkimussäätiö täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Juhlavuotensa kunniaksi säätiö jakoi historiansa suurimman apurahasumman, 500 000 euroa. Isoimman apurahan sai apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen tutkimukseen, joka selvittää miten laihdutus parantaa glukoosiaineenvaihduntaa.

Kuinka voin suojella munuaisiani?

Kakkostyypin diabetes on jo pitkään ollut yleisin keinomunuaishoitoon johtava sairaus. Toiseksi yleisin on ykköstyypin diabetes. Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan suojella munuaisiaan ja ehkäistä munuaismuutokset tai hidastaa munuaismuutosten etenemistä.

Vuosittaisten seurantatutkimusten muistilista

Mitä asioita tutkitaan jokaisella vastaanottokäynnillä, mitä kerran vuodessa? Mitä mitatut laboratorioarvot kertovat?

Varhaislapsuuden suolistomikrobit muokkaavat immuunipuolustusta

DIABIMMUNE-tutkimus vahvistaa käsitystä, että varhaislapsuuden suolistomikrobistolla on merkittävä rooli immuunivälitteisten sairauksien kehittymisessä. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja allergiat.

Verensokeriskanneri vähentää arvailua

Verensokerin seurantajärjestelmä Freestyle Libre vapauttaa diabeetikot sormenpäiden rei’ittämisestä. Laite lukee verensokeritason soluvälitilanesteestä olkavarren takaosaan kiinnitettävän sensorin avulla. Jatkuva mittausdata lopettaa arvailun, miten verensokeri käyttäytyy mittausten väillä. Suomessa Freestyle Libre tulee aluksi asteittain julkisen terveydenhuollon käyttöön, ja vasta myöhemmin vapaaseen myyntiin.

Jäsenyys yhdistää

Yksi tärkeimmistä syistä olla mukana diabetesyhdistyksessä on vertaisuus: on mukava kuulua porukkaan, jossa sairaus ei erota muista vaan yhdistää. Jotkut haluavat osallistua erilaisiin tapahtumiin, toiset edistää diabeetikoiden asioita yhteiskunnassa. Voit itse valita millainen jäsenyys sinulle sopii: oletko aktiivinen toimija vai mieluummin taka-alalla hengessä mukana, sanovat yhteyspäällikkö Mari Noppa ja järjestöjohtaja Janne Mikkonen Diabetesliitosta.

Kansalaisten liikkuttajat

Suomalaisilla liikunta- ja urheilujärjestöillä on vahva rooli terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toteuttamisessa. Se on monen liikuntajärjestön päätehtävä. Liikuntajärjestöt tekevät monilla paikkakunnilla yhteistyötä kansanterveysjärjestöjen kanssa.

Sairas tarvitsee toivontuojia

Mistä elämään löytyy uutta voimaa ja valoa, kun diabeteksen lisäksi ilmaantuu toinenkin sairaus? Erikoislääkäri Kaija Saarelma korostaa hoitohenkilön roolia kannustajina ja toivon luojina. Diabetesliiton psykologi Helena Nuutisen mielestä on tärkeää, että sairastunut ei jää murehtimaan tilannettaan yksin vaan hakeutuu vertaisryhmiin tai kurssille. Tiina Korkealehto on saanut elämäänsä uutta toivoa taiteen tekemisestä.

Virtaa välipaloista

Maukkaat ja ravitsevat välipalat antavat puhtia päivään kaikenikäisille, mutta etenkin eläkeiässä niiden syöminen kannattaa ottaa säännölliseksi tavaksi.