Kittilän D-Dream Team
Jenni Maansaaren hoitomotivaatiossa tapahtui käänteentekevä muutos, kun lääkäri patisti hänet Munuais- ja maksaliiton kurssille, ja mukaan lähti myös puoliso. Diabeteksesta on tullut pariskunnan yhteinen harrastus, ja mies paneutuu siihen jopa innokkaammin kuin Jenni. - Me ollaan todellinen D-Dream Team, Jenni iloitsee.
Diabetestunnus turvana ja koristeena
Diabetestunnuksen tarkoitus on auttaa kantajaansa silloin, kun hän ei liian matalan verensokerin yllättäessä pysty itse auttamaan itseään. Tunnus voi olla myös tyylikäs koru: osan Diabetesliiton myymistä tunnuksista on suunnitellut korusuunnittelija Kati Temming.
Ritva Auvinen löysi laulamisen uudestaan
Ikänsä terveenä säilynyt 86-vuotias oopperalaulaja Ritva Auvinen kaatui pari kertaa niin vakavin seurauksin, että joutuu nyt turvautumaan rollaattoriin. Moneen kuukauteen hän ei laulanut eikä edes kuunnellut musiikkia, mutta nyt laulaminen innostaa taas.
Maailmanmatkailija joka solulla
Tasan kahdeksassakymmenessä maassa matkustanut Ville Auranen on aina suhtautunut diabetekseen rennosti. Kun matkasuunnitelma on tehty ja asioista otettu selvää etukäteen, voi huoletta nukkua riippukeinussa tähtitaivaan alla tai sukellella valashaiden kanssa.
Painonhallintaryhmä on nimeään monipuolisempi
Elintapaohjausryhmä on paljon muutakin kuin vain painonpudotusta ja terveysneuvontaa. Se tarjoaa myös uusia ystävyyssuhteita ja tunteen, että on hyväksytty kiloineen ja vajavaisuuksineen. Tämän sai kokea myös porilainen Kristina Kuusisto ryhmänohjaaja Tuula Leinon ohjaamassa painonhallintaryhmässä. Leino ammensi työhönsä vinkkejä VESOTE-koulutuksesta.
Inarissa oppii kekseliäisyyttä ja luovaa suunnittelua
Uusimmat lääkkeet ja laitteet tulevat pohjoiseen viiveellä, diabeteshoitajan vastaanotolle tulo voi viedä Inarin sivukylien asukkailta kokonaisen päivän, ja asioiden perille menoa voivat vaikeuttaa kieliongelmat, Ivalon terveyskeskuksen diabeteshoitaja Jaana Vallivaara-Puttonen luettelee työnsä erikoispiirteitä. Ykköstyypin diabetesta sairastava Tuomo Lyöri on kehittänyt omat konstinsa diabeteksen hoitoon, kun on kova pakkanen ja metsästysreissu kestää useita päiviä.
Pieni lapsi, iso vastuu
Ellen sairastui diabetekseen vuosi sitten. Vaikka hän osaa laskea ruokien hiilarit ja pistää insuliinin itse, vanhempia huolestuttaa, miten hän pärjää koulupäivän jälkeen yksin kotona. Sama huoli on monilla diabeetikkolasten vanhemmilla. Tilannetta helpottaisi, jos diabetesta sairastavan, alakouluikäisen lapsen oikeus aamu- ja iltapäivähoitoon varmistettaisiin lainsäädännöllä.
Viiltävä ongelma
Nuori pitää pitkähihaisia paitoja kesälläkin. Hänestä on tullut entistäkin välttelevämpi ja sulkeutuneempi. Sitten paljastuu kamala asia: nuorella on viiltohaavoja käsivarsissaan. Mistä on kyse?
Lapsen sairastumisen aiheuttama järkytys vaihtui aktiiviseksi hyväntekeväisyydeksi
Ex-jääkiekkoilija Olli Jokisen tytär sairastui diabetekseen toissa keväänä. Se oli vanhemmille aluksi iso järkytys, mutta pian he innostuivat toimimaan aktiivisesti ykköstyypin diabeteksen tutkimusrahoituksen turvaamiseksi. Vakuutus korvaa Emman diabeteksen hoidon Yhdysvalloissa, mutta maassa on myös paljon diabeetikoita, joilla ei ole varaa edes päivittäisiin insuliiniannoksiin.
Uudenlaista kuntoutusta ”Nämä ihmiset ymmärtävät minua puolesta lauseesta”
Diabetesliitto kokeili uudenlaista vertaistukeen perustuvaa kuntoutusta Mikkelissä nuorille ykköstyypin diabeetikoille. Palaute oli pelkästään positiivista: "Nämä ihmiset ymmärtävät minua puolesta lauseesta. Olen päässyt juttelemaan muiden kanssa ja saanut vinkkejä hoitoon", osallistujat listasivat kurssin parasta antia. Mikkelin kokemuksista voi ottaa muutenkin mallia.
Simon Djupsjöbacka sai uuden haiman ja munuaisen
Diabetes ei ole päästänyt Simon Djupsjöbackaa helpolla. Neljä vuotta sitten hän sai uuden haiman ja munuaisen, ja hän on voinut lopettaa insuliinihoidon. Monien ongelmien jälkeen Simon voi nyt hyvin: hän opettaa historiaa, johtaa kahta kuoroa, laulaa itse kahdessa kuorossa ja haaveilee vielä kävelevänsä Santiago de Compostelaan.
Keinohaima innosti Ellan uuteen alkuun
Vielä vuosi sitten Ella Kähösen, 18, HbA1c huiteli pilvissä. Verensokeria tuli mitattua pari kertaa viikossa ja insuliinia annosteltua silmät kiinni. Sitten hänen miesystävänsä rakensi hänelle keinohaiman, ja hänen elämänsä mullistui. Ellan HbA1c-arvoi oli viimeksi 39 mmol/mol. Hänen mielestään kaikkien ykköstyypin diabeetikoiden pitäisi halutessaan saada insuliinipumppu ja sensori.
Sairastuminen toi mukanaan häpeän ja syyllisyyden
Joensuulaisen Sanna Ryhäsen, 27, kakkostyypin diabetes todettiin seitsemisen vuotta sitten. Sairastuminen aiheutti hänelle syyllisyyden ja häpeän tunteita: hän tunsi olevansa itse vastuussa sairastumisestaan. Erikoislääkäri Lasse Niemisen mukaan kakkostyypin diabeteksen taudinkuva on yleensä sitä hankalampi ja ennuste sitä kriittisempi, mitä nuorempana siihen sairastutaan.
Kun lapsi sairastuu, läheisten tuki kannattelee vanhempia
Lapsen sairastuminen diabetekseen kuormittaa vanhempia, toisia enemmän, toisia vähemmän. Leo-pojan sairastuminen oli iso järkytys hänen äidilleen Helinä Horilalle, eikä sitä helpottanut se, että sopivan hoitomuodon löytyminen pojalle osoittautui vaikeaksi. Jaksamisen kannalta on tärkeää, että perheellä on tukijoukkoja. Tavoitteena on, että diabetes ei muuta eikä hallitse kaikkea elämää.
Maija Peltola tutkii kokemuksia vastanottokäynneillä
Puheviestinnän maisteri (FM) Maija Peltola tekee väitöskirjaa siitä, millaista potilaiden ja ammattilaisten välinen vuorovaikutus potilaiden näkökulmasta on, ja miten se vaikuttaa omahoitoon. Sen aineistona ovat tyypin 2 diabetesta sairastavien kertomukset kohtaamisistaan hoitajien ja lääkärien kanssa.
Iloa ja inspiraatiota marttailusta
Kirkkonummelainen Sirpa Urhonen on martta jo kolmannessa polvessa. Monet mieltävät marttailun jonkin sortin kotoiluksi, mutta oikeasti marttojen toiminta ulottuu käytännön tekemisestä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. - Emme todellakaan kudo vain sukkaa, Sirpa naurahtaa. Hän on ajanut myös diabeetikoiden asioita diabetesyhdistyksessä.
Verkossa tuki on lähellä
Elämä diabeteksen kanssa ei ole vain teknisiä hoitosuorituksia. Se voi ajoittain olla melkein koko elämä, ja muulloinkin aika iso osa arkisia rutiineja. Toinen diabeetikko ymmärtää puolesta sanasta, missä mennään ja mitä tarkoitat. Sitä on vertaistuki. Aina ei tarvitse lähteä tapaamisiin, joskus riittää vertaistuki kotisohvalla: Diabetesliitto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia vertaistukeen verkossa kaikenikäisille.
Ykkösklubi on nuorten oma juttu
Haluaisitko tutustua muihin nuoriin, joilla on diabetes? Jos vastasit myöntävästi, Ykkösklubi on juuri sinua varten. Ykkösklubin kummit toimivat diabeetikkonuorten ryhmäohjaajina, mutta mutta nuoret itse ovat toiminnan ydin ja moottori.
Aktiivisen liikkujan diabetes
Aktiivinen liikkuja, 63-vuotias Armi Mehto sai noin kymmenen vuotta sitten yllätyksekseen tiedon kakkostyypin diabetekseen sairastumisesta. Nelisenkymmentä vuotta aikaisemmin hänen verensokerinsa oli tosin ollut raskausaikana koholla, ja jo silloin hänelle sanottiin, että hänellä on piilevä diabetes. - Diabetes ei ahdista minua, mutta se on takaraivossa oleva pieni kotipoliisi, joka muistuttaa silloin, kun olen lipsahtamassa, Mehto sanoo.
Tavoitteena hyvä elämä
Lasten ja nuorten hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi FinDiabKids-koulutukseen osallistuneissa klinikoissa. - Jos lääkkeen avulla saataisiin aikaan yhtä iso muutos, se olisi sensaatio, erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta huomauttaa.
Suuri muutos on tapahtunut myös siinä, miten diabetesta sairastava lapsi tai nuori läheisineen kohdataan poliklinikkakäynnillä. Heille pyritään tarjoamaan yhä henkilökohtaisempaa tukea omahoitoon.
Mindfulness-harjoitukset toivat mielenrauhan
Tiina Leppämäki on saanut paljon apua mindfulness-harjoituksista paniikkihäiriöoireisiin ja raskausdiabeteksen aiheuttamaan stressiin. Harjoitukset rauhoittivat sekä kehon että mielen.
Vakava sairaus käynnisti muutoksen Leif Wikholmin elämässä
Nuorempana Leif Wikholm halusi ihanteellisesti muuttaa maailmaa ja Posti-Tele -konsernin viestintäjohtajana toimiessaan hän johti monenlaisia työelämän muutosprosesseja. Vaikein on ollut diabeteksen lisäsairauksien aiheuttama henkilökohtainen muutosprosessi. - Minun oli muututtava, jotta jaksaisin loppuelämäni, hän sanoo.
Tyssääkö työnhaku diabetekseen?
Sami Korkka on työtä etsiessään törmännyt erikoisiin käsityksiin diabeteksesta. Joissakin yrityksissä sairaus tuntuu olevan automaattisesti este työn saamiselle. Hän ei kuitenkaan halua salata diabetestaan työtä hakiessaan. Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo Diabetesliitosta muistuttaa, että uusien hoitovälineiden ja lääkkeiden ansiosta verensokeritaso on yhä helpompi pitää tasaisena myös vaihtelevissa ja raskaissa työoloissa.
Nyrkkeilystä eväitä elämään
Roni Reimi arvelee, että ilman nyrkkeilyn mukanaan tuomaa elämänkokemusta hän saattaisi olla vähän tappelijatyyppi. Kilpauran taakseen jättänyt nuori mies käy edelleen treenaamassa kolmesti viikossa. Roni on myös kova lukemaan ja kuuntelee mielellään podcasteja. Hänen ehdoton suosikkinsa on edesmennyt toimittaja Perttu Häkkinen.
Esko Vauhkonen: Tajusin, etten ole kuolematon
Diabetes vaikuttaa monin tavoin myös mielialaan, eikä edes ammattilaiselle ole aina helppoa arvioida, milloin kyse on masennuksesta, hoitoväsymyksestä tai sairauteen sopeutumisesta. 30-vuotias Esko Vauhkonen sanoo, että diabetes on iso lisäkuormittaja elämässä, jos muut palikat eivät ole kunnossa. Diabetekseen voi joutua sopeutumaan uudelleen aina, kun elämäntilanne muuttuu.