Ykköstyyppi

Osaatko mitata ja pistää oikein?

Moni asia voi mennä pieleen verensokerin mittauksessa ja insuliinin annostelussa, vaikka takana olisi jo useita diabetesvuosia. Asiantuntijan ohjeilla vältät yleisimmät virheet.

”Nyt puhelin laulaa vertaistukea”

Näön heikentyminen havahdutti 32-vuotiaan Niina Vainion pitämään parempaa huolta itsestään. Hän hakeutui diabeteskurssille Diabeteskeskukseen, jossa hän sai hyviä vinkkejä diabeteksensa hoitoon. Erityisen iloinen hän oli siitä, että hän tapasi viimein muita, jotka elävät saman sairauden kanssa. 

Ulos uupumuksesta

Uupumusta ja pelkoa, yhä uusia sairaslomia, pahenevia allergiaoireita ja heilahtelevia verensokeriarvoja. Raahelaisen Lea Käräjäojan elämä oli muutama vuosi sitten yhtä sairastelukierrettä. Hän sai elämänsä hallintaan hyvän hoitosuhteen, uuden lääkityksen, sensoroinnin, työpaikan vaihdosten ja vertaistuen avulla.

Palon perheessä pelataan yhteen

Kuusivuotias Elias oli kymmenen vuotta sitten katsomassa sairaalassa leukemiaa sairastavaa veljeään Leeviä, kun hänellä todettiin diabetes. Millaista elämä vaativien sairauksien kanssa on ollut, ja mitä veljeksille nyt kuuluu?

Pyörällä Gran Canarian vuorille

Jos juokseminen räntäsateessa ei innosta, kiinnostaisiko pyöräilyretki jossain lämpimämmillä leveyspiireillä? Reijo Mylläri pyöräili viikon ajan Gran Canarian vuorilla. Matkan varrella oli paljon nähtävää ja koettavaa: upeita vuoristomaisemia, sieviä kyliä, hienoja rantoja ja viihtyisiä tavernoja.

Tyypin 1 diabetes näkyy verikokeissa jo pari vuotta ennen diagnoosia

Kun lapsen verenkiertoon ilmaantuu tyypin 1 diabetekseen liittyviä vasta-aineita, hän todennäköisesti sairastuu jossakin vaiheessa diabetekseen. LL Olli Helmisen lokakuussa tarkastetun väitöskirjan mukaan verensokeriarvot nousevat jo noin kaksi vuotta ennen diagnoosia.

Valkuaista virtsassa – mitä nyt?

Virtsasta löytyi valkuaista, mitä nyt? Tuhoutuvatko munuaiseni? Tehokas hoito voi pysäyttää ja parhaimmillaan korjata alkavan munuaisvaurion, diabeteslääkäri Vuokko Kallioniemi lohduttaa.

Parempaa raskausajan seurantaa automaattisella insuliinipumpulla

Automaattinen insuliinipumppu parantaa tyypin 1 diabetesta sairastavien naisten raskausajan verensokerin seurantaa ja hoitotasapainoa merkittävästi, kertoi The New England Journal of Medicine -lehti elokuussa. Tulos oli saatu neljä viikkoa kestäneessä brittitutkimuksessa, jossa verrattiin kahden tyyppisiä insuliinipumppuja.

Paljonko meitä on?

Suomessa arvioidaan olevan jopa puoli miljoonaa diabetesta sairastavaa, mutta tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Arviot diabeetikoiden määristä perustuvat eri lähteistä saataviin rekisteritietoihin ja vestötutkimuksiin.

Hypopeikko kävi kylässä

Mikä on turvallinen verensokeritaso lapselle? Tunnistaako lapsi hypon oireet? Miten yömittaamisista pääsee eroon? Erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta paneutuu diabeetikkolasten vanhempia askarruttaviin kysymyksiin.

Sitä hypoa en unohda koskaan

Joskus hypoglykemia jättää mieleen niin voimakkaan jäljen, että sen muistaa vielä vuosienkin päästä. Lukijat kertovat, millaisia unohtumattomia hypokokemuksia heillä on ollut.

Ihonmyötäinen diabetestunnus

Tavallinen syy diabetestatuoinnin ottamiseen on, että rannekkeiden ja kaulakorujen käyttö tuntuu hankalalta tai itselle vieraalta. Mutta auttaako tatuointi avun saamisessa, kun vakava hypoglykemia yllättää?

Varaosien voimin

Diabetes on kurittanut 37-vuotiasta lappeenrantalaista Mikko Ventoa tavallista rajummin. Hän sanoo olevansa elävä esimerkki siitä, että koskaan ei pidä antaa periksi. Luovan ja positiivisen miehen elämää vauhdittavat nyt uusi munuainen ja haima.

Neuvo glukagonin käyttö läheisille

Kun diabeetikon verensokeri on laskenut erittäin alas ja hän on menettänyt tajuntansa, glukagonipistos auttaa. Diabeetikon läheisten on hyvä opetella etukäteen, miten pistosta käytetään. Hätätilanteissa apua tarjoavat myös monet maksuttomat älypuhelinsovellukset, jotka neuvovat miten yleisimmissä ensiaputilanteissa pitää toimia.

Lievä hypoglykemia talttuu pienin keinoin

Vakavat hypoglykemiat ovat vähentyneet insuliinien kehittyessä ja pumppujen yleistyessä. Lieviä hypoja ei yleensä voi välttää kokonaan, joten niihin kannattaa opetella reagoimaan viivyttelemättä mutta maltillisesti. Diabetesta sairastavan kannattaa opettaa hypoglykemian oireet ja ensiapu läheisille sekä työ- ja harrastuskavereille.

Pakomatkalla diabeteksen hoitaminen vaikeutuu

Kun diabetesta sairastava pakolainen lähtee matkaamaan kohti turvallisempaa elämää, sairauden hoito voi järkkyä, ja lääkkeetkin voivat loppua kesken matkan. Joskus sairaus puhkeaa vasta Suomessa, kun ruovalio muuttuu ja liikunta vähenee.

Mikä diabeteksen hoidossa on niin vaikeaa?

Lääkäri ilmoitti 17-vuotiaalle nuorelle miehelle, ettei tämä voi saada ajokorttia, koska hänellä on ollut noin kerran viikossa lievä hypoglykemia. Nuoren miehen äiti ihmettelee, miksi ykköstyypin diabeteksen hoito voi olla niin vaikeaa lääkäreille.

Joustavaa hoitoa insuliinipumpulla

Ykköstyypin diabeteksen hoidossa pyritään jäljittelemään terveen haiman toimintaa, ja se on helpointa insuliinipumpun avulla. Diabeteshoitaja Tiina Salonen kertoo insuliinipumppuhoidon periaatteista ja antaa pumppuhoitovinkkejä erilaisiin tilanteisiin.

Ihmeaine insuliini

Mihin ihminen tarvitsee insuliinia ja miten se toimii?  Kun autoimmuunitulehdus tuhoaa haiman beetasolut, insuliinin eritys loppuu, ja ihminen sairastuu ykköstyypin diabetekseen. Kakkostyypin diabeetikoilla insuliinia erittyy alkuun liikaakin, mutta se ei oikein jaksa hoitaa tehtäväänsä sokerin kuljettajana soluihin.

Päivällinen Saraheimoilla Viikissä

Saraheimojen neljästä perheenjäsenestä kolmella on diabetes. Perheen isä, diabeteslääkäri Markku Saraheimo sanoo, että kyllä diabeteksen kanssa toimeen tulee, mutta elämä voi olla aikamoista aallokkoa. Päivällispöydässä Viikissä puhutaan toki paljon muustakin kuin diabeteksesta.

Lihapullapalkalla verensokerivahtina

Kolmevuotias Mimmi-koira huolehtii, että Marita Nisulan verensokeri ei laske liian alas. Mimmi seuraa omistajaansa kaikkialle ja nukkuu öisin samassa sängyssä hänen kanssaan. Jos koira ei saa emäntäänsä hereille, hän herättää tämän aviopuolison.

Töissä diabetestutkimuksen parissa

Tamperelainen Sinikka Jäminki haastattelee työkseen vanhempia, joiden lapsilla on kohonnut riski sairastua diabetekseen. Hänen työpaikkansa on Tampereen yliopistollisen sairaalan DIPP-tutkimusyksikössä. Monesti vanhemmat ensin huolestuvat kuulleessaan lapsen kohonneesta sairastumisriskistä, mutta tarkempi tutustuminen asiaan rauhoittaa mielen.

Elämäntapana itsensä voittaminen

Tamperelainen Maija Loikkanen on harrastanut body fitnessiä kolme vuotta. Laji vaatii kurinalaista lihaskuntoharjoittelua ja tarkoin punnittua ravintoa. Palkinnoksi Maija on saanut paitsi timmin vartalon myös paremmat yöunet ja loistavat verensokeri-, kolesteroli-, maksa- ja munuaisarvot. Hän on aina pitänyt haastavasta treenaamisesta, ja lisäksi häntä kannustaa lajiin kova kilpailuvietti.

Äänetön vaeltaja rantakaislikossa

Hämeenkoskelainen Risto Lundström innostui melonnasta kymmenisen vuotta sitten ja on sen jälkeen tehnyt lukuisia lyhyitä ja pitempiä melontaretkiä joilla, järvillä ja merellä. Näillä reissuilla hän rentoutuu ja tyhjentää päätään. Erityisen viehättävää hänestä on lähteä ajelemaan kajakin ja kartan kanssa ilman ennakkosuunnitelmaa ja pysähtyä, kun löytyy mukava paikka.

Sisu – nimensä arvoinen poika

Sisun sairastuminen diabetekseen oli suuri järkytys hänen perheelleen, mutta se on myös vahvistanut perheen keskinäisiä siteitä.