Ykkösklubi on nuorten oma juttu
Haluaisitko tutustua muihin nuoriin, joilla on diabetes? Jos vastasit myöntävästi, Ykkösklubi on juuri sinua varten. Ykkösklubin kummit toimivat diabeetikkonuorten ryhmäohjaajina, mutta mutta nuoret itse ovat toiminnan ydin ja moottori.
Suomi on diabeetikollekin hyvä maa synnyttää
Synnyttäminen on Suomessa maailman turvallisinta niin synnyttävälle äidille kuin syntyvälle lapsellekin. Vakavat ongelmat ovat erittäin harvinaisia tehokkaan, neuvolassa ja äitiyspoliklinikalla tapahtuvan odottavien äitien seurannan ansiosta. Diabetesta sairastavan raskautta seurataan erityisen tarkasti raskauden alusta asti.
Tavoitteena hyvä elämä
Lasten ja nuorten hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi FinDiabKids-koulutukseen osallistuneissa klinikoissa. - Jos lääkkeen avulla saataisiin aikaan yhtä iso muutos, se olisi sensaatio, erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta huomauttaa.
Suuri muutos on tapahtunut myös siinä, miten diabetesta sairastava lapsi tai nuori läheisineen kohdataan poliklinikkakäynnillä. Heille pyritään tarjoamaan yhä henkilökohtaisempaa tukea omahoitoon.
Tyssääkö työnhaku diabetekseen?
Sami Korkka on työtä etsiessään törmännyt erikoisiin käsityksiin diabeteksesta. Joissakin yrityksissä sairaus tuntuu olevan automaattisesti este työn saamiselle. Hän ei kuitenkaan halua salata diabetestaan työtä hakiessaan. Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo Diabetesliitosta muistuttaa, että uusien hoitovälineiden ja lääkkeiden ansiosta verensokeritaso on yhä helpompi pitää tasaisena myös vaihtelevissa ja raskaissa työoloissa.
Nyrkkeilystä eväitä elämään
Roni Reimi arvelee, että ilman nyrkkeilyn mukanaan tuomaa elämänkokemusta hän saattaisi olla vähän tappelijatyyppi. Kilpauran taakseen jättänyt nuori mies käy edelleen treenaamassa kolmesti viikossa. Roni on myös kova lukemaan ja kuuntelee mielellään podcasteja. Hänen ehdoton suosikkinsa on edesmennyt toimittaja Perttu Häkkinen.
Esko Vauhkonen: Tajusin, etten ole kuolematon
Diabetes vaikuttaa monin tavoin myös mielialaan, eikä edes ammattilaiselle ole aina helppoa arvioida, milloin kyse on masennuksesta, hoitoväsymyksestä tai sairauteen sopeutumisesta. 30-vuotias Esko Vauhkonen sanoo, että diabetes on iso lisäkuormittaja elämässä, jos muut palikat eivät ole kunnossa. Diabetekseen voi joutua sopeutumaan uudelleen aina, kun elämäntilanne muuttuu.
Matemaatikko auttaa lääkäriä ja potilasta
Matemaatikko Laura Elo uskoo, että tyypin 1 diabeteksen taustalla on monenlaisia tekijöitä, joiden selvittämiseen tarvitaan tutkijoita monen tieteen alalta. Laskennallisilla mallinnusmenetelmillä ja riskilaskureilla erilaisissa tutkimuksissa kertyneestä datasta pystytään seulomaan tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi diabeteksen ja syövän sairastumisriskin määrittelyssä ja yksilöllisesti kohdennettujen hoitomenetelmien kehittämisessä.
Aku on 40 mittauksen ja yhden yksikön judoka
Judoka Aku Laakkonen pyrkii lajissaan huipulle. Se vaatii paljon treenaamista ja tarkkaa verensokerin hoitamista. Kymmenvuotiaana diabeteksen sairastunut Aku ei ole koskaan nähnyt diabetesta mitenkään negatiivisessa valossa. - Ajattelen, että jos en hoida itseäni, se on sama kuin häviäisin diabetekselle, hän sanoo. Ja hän haluaa olla voittaja, sekä judossa että diabeteksessa.
Onnistuuko insuliinihoito sairaalassa?
Olavi Ropponen huomasi viime keväänä, ettei diabetesta välttämättä osata sairaalassa ottaa huomioon oikealla tavalla. Hän joutui vaatimaan henkilökunnalta sopivia insuliiniannoksia. Kyseisellä osastolla oli hyvin jäykät ohjeet siitä, miten potilaiden insuliinihoito toteutetaan.
Vaarana valtimotukos
Diabeetikon verenkiertohäiriöihin havahdutaan valitettavan usein vasta sitten, kun jalkoihin ilmestyy kuolio tai huonosti paraneva haava.
- Arviolta 70 prosenttia HYKS:n verisuonikirurgian klinikan potilaista on diabeetikkoja, verisuonikirirgi Pirkka Vikatmaa kertoo.
Carol Forsblom – diabetestutkija ja potilas
Carol Forsblom on yksi eturivin diabetestutkijoitamme, mutta myös paljon muuta: lääketieteen tohtoriksi väitellyt lääketieteen kandi, muusikko, musiikin opettaja ja ex-diabeetikko. Kolme ja puoli vuotta sitten hänelle siirrettiin sekä munuaiset että haima yhtä aikaa, ja sen jälkeen hänellä ei ole enää ollut diabetesta.
Pimp my hoitovälineet!
Kun diabeteksen hoidon arki alkaa puuduttaa, sitä voi piristää hoitovälineiden tuunauksella. Joko omin tarvikkein tai tilaamalla verkkokaupasta valmiita tarroja.
Oma terveys unohtui valmentajan työssä
EräViikinkien päävalmentaja Mika Ahonen sairastui viime talvena kakkostyypin diabetekseen, ja samaan aikaan hänen sydämestäänkin löytyi vikaa. Työ urheilun parissa ei suojannut häntä, vaan hän unohti liikkua itse, ja syömistottumuksetkin olivat muuttuneet huonoon suuntaan. Kun lääkäri sanoi, että tilanne on vakava, Ahonen päätti muuttaa elämäntapansa totaalisesti.
Kortisoni & diabetes – yhdistelmä joka vaatii seurantaa
Glukokortikoidilääkitys nostaa verensokeria. Se voi vaikeuttaa tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen omahoitoa ja johtaa tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen diabetesta sairastamattomilla. Kuukausia kestävät, isoannoksiset kortisonikuurit johtavat myös painon nousuun.
Mitä vikaa käsissä?
Jäätynyt olkapää, ahtautunut rannekanava, paksuuntunut kämmenkalvo ja muut käsi- ja olkavaivat ovat diabeetikoilla yleisempiä kuin muilla. Kun verensokeri on pitkään koholla, glukoosia tarttuu sidekudosten valkuaisiin, kuten kollageeniin, ja nivelkapselit ja jännetupet alkavat paksuuntua ja jäykistyä. Vaivojen ilmaantumiseen vaikuttavat myös perinnöllinen alttius ja käsiä rasittava työ.
Pitääkö happomyrkytyksestä olla huolissaan?
Tietyissä tilanteissa kyllä, jos sinulla on insuliininpuutosdiabetes, eli oma insuliinintuotantosi on loppunut. Happomyrkytys on hengenvaarallinen ja vaatii sairaalahoitoa. Hyvä uutinen on, että tila on ehkäistävissä, kunhan tunnet sen varoitusmerkit ja hallitset turvakeinot.
Happomyrkytys vei Miran teho-osastolle
Mira Immonen tietää liiankin hyvin, että happomyrkytys ei ole leikin asia. Se on vienyt hänet monet kerrat sairaalahoitoon, ja viimeisin kerta oli viedä häneltä hengen. Nyt hän pyrkii hoitamaan itseään mahdollisimman hyvin, ja turvaverkotkin ovat kunnossa.
Minna Tuikka: Kaikkea ei voi mitata rahassa
Äänekoskelainen Minna Tuikka ei pelkää puolustaa tärkeitä arvoja, kuten luontoa tai hyvää diabeteksen hoitoa. Pitkään kunnallispolitiikassa vaikuttanut aktiiviliikkuja sairastui kolmekymppisenä raskausdiabeteksen jälkeen tyypin 1 diabetekseen.
Kymppi plus koulunkäynninohjaajille
Merimaskun saaristokoulun ensimmäisellä luokalle tuli viime syksynä kaksi diabeetikkolasta, Maija ja Hugo. Koululle palkattiin silloin kolmas koulunkäynninohjaaja määräajaksi. Avun tarve diabeteksen hoidossa väheni pikkuhiljaa vuoden mittaan, mutta todennäköisesti koulunkäynninohjaajat ovat lasten tukena vielä toisellakin luokalla.
Vaikeuksien kautta voittoon
Elämä on järjestänyt monenlaisia yllätyksiä Petri Kalliokoskelle. Niistä huolimatta mies on säilyttänyt huumorintajunsa ja seikkailunhalunsa. Nyt hän opiskelee uuteen ammattiin, kun hän ei terveyssyistä voinut palata entiseen työhön.
Matka maailmanmestariksi
Tuomo Tompurista tuli pyöräsuunnistuksen maailmanmestari, kun hän oli sairastanut tyypin 1 diabetesta yli kaksikymmentä vuotta. Voiton jälkeen miestä hymyilytti, mutta maailmanmestaruuteen ei liittynyt minkäänlaista tunnemyrskyä. Suuremman tunnekuohun hänelle aiheutti aktiiviurheilusta luopuminen, vaikka elämä on tarjonnut tilalle monta hienoa asiaa: muun muassa lääkärin- ja tutkijanuran sekä perheen.
Nautitko jo liikuntalääkettä, ykköstyypin diabeetikko?
Myös tyypin 1 diabeetikko tarvitsee liikuntaa itsensä hoitamiseen. Kunnon koheneminen vaikuttaa verensokeriin, vähentää lisäsairauksien riskiä ja auttaa pysymään energisempänä arjessa. Liikunta laskee verensokeria paitsi suorituksen aikana myös sen jälkeen, joten ykköstyypin diabeetikon täytyy tuntea liikunnan, ruuan, verensokerin ja insuliinin annostelun yhteispeli, jotta hän voi liikkua turvallisesti, ilman pelkoa liian matalan verensokerin vaarasta.
Himoliikkujalla on laaja lajivalikoima
Liikuntaharrastuksen aloittaminen johti myönteiseen kierteeseen oululaisen Liisa Mutasen elämässä. Liikunta on parantanut hänen kuntoaan ja tuonut hyvää mieltä. Nykyisin liikkuminen on Liisalle intohimo, ja hänen lajivalikoimaansa kuuluu monenlaista liikuntaa. Hän on kerännyt paljon tietoa verensokerinsa liikkeistä eri tilanteissa, jotta liikkuessa ei tulisi ikäviä yllätyksiä.
Hei, me liikutaan!
Jotta liikunnasta tulisi pysyvä harrastus, sen pitää tuottaa iloa ja hyvää oloa. Janne Mikkonen, Jouko Puustinen, Kaisa Mäki-Petäjä, Anneli Heiskanen ja Kati Multanen kertovat, millaisesta liikunnasta he pitävät ja miksi.
Annika löysi diabetesminänsä Kaakkois-Aasiassa
Annika Joukama kannustaa kaikkia diabeetikkoja hyppäämään mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokeilemaan omia rajoja. Hän lähti yksin reppumatkalle Aasiaan ja siihen saakka harmilliselta tuntunut diabetes ei enää ollutkaan elämää rajoittava asia taikka rasite. Nyt hän haaveilee jo uudesta matkasta.