Verensokeri

Uupunut Anni Timonen ei jaksanut äitiyslomalla hoitaa ykköstyypin diabetestaan, kun hänen esikoisensa vauva-aika oli niin rankka. Kun hän nyt ajattelee aikaa taaksepäin, hän uskoo että olisi voinut tehdä tuolloin monia asioita toisin. Diabeteshoitaja Niina Shemeikka antaa vinkkejä siihen, miten imetysajasta selviää ilman että äidin verensokerin hoito menee raiteiltaan.

Lasten ja nuorten HbA1c:n tavoite on nyt alle 53 mmol/mol eli alle seitsemän prosenttia. Jos on juuri päässyt aiempaan tavoitteeseen, joka oli alle 58 mmol/mol, voi tuntua turhauttavalta, että tavoitetta tiukennetaan. Miksi niin on tehty?

Osa diabeetikkolapsista ja -nuorista tarvitsee koulupäivän aikana välipalan. Tarve on yksilöllinen ja riippuu insuliinihoidon toteuttamistavasta. Oppilashuollosta vastaava henkilö, vanhemmat ja diabeetikkolapsi sopivat välipalaan ja kouluruokailuun liittyvistä järjestelyistä aina lukuvuoden tai -kauden alussa.

Diabetestunnuksen tarkoitus on auttaa kantajaansa silloin, kun hän ei liian matalan verensokerin yllättäessä pysty itse auttamaan itseään. Tunnus voi olla myös tyylikäs koru: osan Diabetesliiton myymistä tunnuksista on suunnitellut korusuunnittelija Kati Temming. 

Moni tyypin 2 diabeetikko empii turhaan insuliinihoidon aloittamista. Hyvin suunniteltu hoito parantaa nopeasti verensokeritasoa ja kohentaa vointia ja mielialaa. Jotta insuliinihoito ei nostaisi painoa, on tärkeää kiinnittää huomiota ruokavalioon ja syödä kevyemmin kuin aikaisemmin.

Hyvä sokeritasapaino auttaa leikkaushoidon onnistumista. Anestesialääkäri arvioi, onko potilas leikkauskelpoinen. Ennen leikkausta on tärkeää peseytyä kunnolla: se pienentää leikkausalueen infektoitumisen riskiä.

Uusimmat lääkkeet ja laitteet tulevat pohjoiseen viiveellä, diabeteshoitajan vastaanotolle tulo voi viedä Inarin sivukylien asukkailta kokonaisen päivän, ja asioiden perille menoa voivat vaikeuttaa kieliongelmat, Ivalon terveyskeskuksen diabeteshoitaja Jaana Vallivaara-Puttonen luettelee työnsä erikoispiirteitä. Ykköstyypin diabetesta sairastava Tuomo Lyöri on kehittänyt omat konstinsa diabeteksen hoitoon, kun on kova pakkanen ja metsästysreissu kestää useita päiviä.

Insuliinipumput ja sensorit eivät aina toimi moitteettomasti, mutta silti diabeetikot eivät ole valmiita luopumaan niistä. Erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta pitää tärkeänä sitä, että laitteiden käyttäjät tutustuvat niiden ominaisuuksiin. - Laitteet ovat vain apuvälineitä. Ne eivät hoida sairautta, vaan auttavat hoitamaan sitä, hän korostaa.

Moni harmittelee sitä, että kudossokeria mittaava sensori ja verensokerimittari eivät näytä tismalleen samoja lukemia. Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan sensorilukemissa saa olla pieniä poikkeamia. Sensoroinnista saa enemmän hyötyä, kun käyttäjä oppii tunnistamaan ja tulkitsemaan verensokerin trendejä ja laskua tai nousua osoittavia nuolia ja hyödyntämään niitä insuliinin annostelussa. Myös sormenpäämittausten tulokset vaihtelevat hiukan. Mittaustulosten täytyy kuitenkin olla tietyllä laatustandardien määrittämällä välillä.

Vielä vuosi sitten Ella Kähösen, 18, HbA1c huiteli pilvissä. Verensokeria tuli mitattua pari kertaa viikossa ja insuliinia annosteltua silmät kiinni. Sitten hänen miesystävänsä rakensi hänelle keinohaiman, ja hänen elämänsä mullistui. Ellan HbA1c-arvoi oli viimeksi 39 mmol/mol. Hänen mielestään kaikkien ykköstyypin diabeetikoiden pitäisi halutessaan saada insuliinipumppu ja sensori.

Kakkostyypin diabeteksen hoitoon on saatu viime vuosina monenlaisia uusia lääkkeitä, mutta tyypin 2 diabetesta sairastaville lääkehoito ei yleensä riitä. Tarvitaan myös terveelliset elintavat. Sekä lääkehoidon että elintapamuutosten tarkoituksena on ennen kaikkea ehkäistä lisäsairauksia, diabetologi Atte Vadén sanoo. Hän muistuttaa myös, että omaa lääkitystä ei kannata verrata toisten lääkitykseen, sillä kaikilla ihmisillä on omat yksilölliset geenit ja riskitekijät.

Tiesitkö, että ajo-oikeuden voi menettää määräajaksi jo kahden vakavan hypoglykemian takia? Hanna Virtanen sai määräaikaisen ajokiellon, kun hän menetti kymmenisen vuotta sitten autonsa hallinnan hypoglykemian vuoksi. Trafi on viime vuosina tiukentanut ajoterveyttä koskevaa ohjeistusta, mutta diabeetikoita koskeviin ohjeisiin tuli viime kesänä yksi pieni lievennys.

Ensimmäinen keinohaimateknologiaa käyttävä itsesäätelevä insuliinipumppujärjestelmä MiniMed 670G on nyt saatavilla Suomessakin. Se säätää insuliinin annostelua automaattisesti: pysäyttää insuliinin annostelun kun verensokeri on liian matala ja korjaa myös korkeita verensokereita. Ensimmäiset älypumput ovat niin kutsuttuja hybridikeinohaimoja, eli ne eivät ota vielä automaattisesti aterioita huomioon.

Retinopatiaan eli silmän verkkokalvosairauteen on useita vaikuttavia hoitoja. Verensokerin saaminen tasapainoon parantaa merkittävästi niiden kaikkien tehoa. Tärkeää on myös käydä säännöllisesti diabeteksen seurantaan kuuluvissa silmänpohjakuvauksissa. Kun retinopatia todetaan ajoissa, se ei vaikuta näkökykyyn.

Kakkostyypin diabeteksen hoidosta tuttuja glukoosinpoistajia kokeillaan nyt insuliinihoidon tueksi tyypin 1 diabeetikoille. Äskettäin julkaistussa EASE-tutkimuksessa ne laskivat tutkittavien painoa, verenpainetta ja insuliinin tarvetta. Toistaiseksi niille ei kuitenkaan ole myyntilupaa tyypin 1 diabeteksen hoitoon. - Toivon, että lääkäreillä on vielä malttia odotella lisätutkimusten tuloksia, lääkäri Satu Vehkavaara sanoo.

Synnyttäminen on Suomessa maailman turvallisinta niin synnyttävälle äidille kuin syntyvälle lapsellekin. Vakavat ongelmat ovat erittäin harvinaisia tehokkaan, neuvolassa ja äitiyspoliklinikalla tapahtuvan odottavien äitien seurannan ansiosta. Diabetesta sairastavan raskautta seurataan erityisen tarkasti raskauden alusta asti. 

Lasten ja nuorten hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi FinDiabKids-koulutukseen osallistuneissa klinikoissa. - Jos lääkkeen avulla saataisiin aikaan yhtä iso muutos, se olisi sensaatio, erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta huomauttaa. Suuri muutos on tapahtunut myös siinä, miten diabetesta sairastava lapsi tai nuori läheisineen kohdataan poliklinikkakäynnillä. Heille pyritään tarjoamaan yhä henkilökohtaisempaa tukea omahoitoon.

Joulukauden ruokailuista ei pidä tuntea syyllisyyttä tai stressiä. Vaikka jouluna tulisi syötyä tavallista enemmän, se ei horjuta diabeteksen hoitotasapainoa tai painonhallintaa kuin hetkellisesti, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo. Hän toivoo kuitenkin, että ihmiset nauttisivat jouluna muustakin kuin syömisestä: vapaa-ajasta, yhdessäolosta, rentoutumisesta ja liikkumisesta.

Terveellinen välipala on parhaimmillaan pieni ateria, jonka koostamisessa kannattaa ottaa esimerkkiä lautasmallin periaatteista. Kaupan hyllyiltä löytyy runsas valikoima valmiita välipalatuotteita. Sydänmerkki on oivallinen apu myös välipalaostoksilla.

Diabeetikon verenkiertohäiriöihin havahdutaan valitettavan usein vasta sitten, kun jalkoihin ilmestyy kuolio tai huonosti paraneva haava. - Arviolta 70 prosenttia HYKS:n verisuonikirurgian klinikan potilaista on diabeetikkoja, verisuonikirirgi Pirkka Vikatmaa kertoo.

Kun diagnoosi on Charcot'n jalka tai kun sitä edes epäillään, jalalla ei saa lainkaan astua, ettei jalkaterä romahda. Turjo Lehmusvuorelle kehittyi tämä diabeettiseen neuropatiaan liittyvä lisäsairaus 12 vuotta sitten. Charcot'n jalan paras ja ainoa ehkäisykeino on hyvä diabeteksen hoito, sillä toistaiseksi ei tiedetä, millä mekanismilla se kehittyy.

Kun Marja Tuovisella todettiin kakkostyypin diabetes 36-vuotiaana, monet hänen tuttavansa ihmettelivät miten niin hoikka ihminen voi sairastua tähän diabetestyyppiin. Marja on itsekin ollut hämillään, sillä hänen mielestään hänen diabeteksensa muistuttaa paljon ykköstyypin diabetesta.

Vähän tavallista niukempi hiilihydraattien käyttö voi tuoda yksilöllisesti hyötyjä diabeteksen hoitoon, mutta määrän lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös hiilihydraattien laatuun. Terveellisintä on suosia täysjyväviljaa ja kasviksia. Vanha, tuttu lautasmalli toimii hyvin myös hiilihydraattien määrän säätelyssä.

Glukokortikoidilääkitys nostaa verensokeria. Se voi vaikeuttaa tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen omahoitoa ja johtaa tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen diabetesta sairastamattomilla. Kuukausia kestävät, isoannoksiset kortisonikuurit johtavat myös painon nousuun.

Jäätynyt olkapää, ahtautunut rannekanava, paksuuntunut kämmenkalvo ja muut käsi- ja olkavaivat ovat diabeetikoilla yleisempiä kuin muilla. Kun verensokeri on pitkään koholla, glukoosia tarttuu sidekudosten valkuaisiin, kuten kollageeniin, ja nivelkapselit ja jännetupet alkavat paksuuntua ja jäykistyä. Vaivojen ilmaantumiseen vaikuttavat myös perinnöllinen alttius ja käsiä rasittava työ.