Koti Hoito Sivu 22

Hoito

Tiesitkö tätä diabeteksesta?

Diabeteksen tyyppisestä sairaudesta on löydetty maininta jo 1500-luvulla ennen ajanlaskun alkua ilmestyneestä egyptiläisestä papyruksesta. 600-luvulla intialaisessa Veda-kirjallisuudessa kerrottiin, että paljon riisiä, vehnäjauhoa ja sokeria syövillä rikkailla ihmisillä esiintyi diabetesta. Listasimme monta muutakin kiinnostavaa faktaa diabeteksen ja sen hoidon historiasta.

Tarinoita professori Tero Kankaan elämästä

Professori Tero Kankaalla on merkittävä rooli diabeteksen hoidon kehittäjänä Suomessa. Hän muun muassa kirjoitti Sokeritauti-kirjan, joka oli ensimmäinen laaja diabeteksen hoito-opas Suomessa. Itsekin diabetesta sairastava lääkäri ja tutkija on myös tärkeä vaikuttaja diabetesasioissa sekä Suomessa että ulkomailla. Tero Kankaan tarina on samalla pieni diabeteksen hoidon historia Suomessa.

Parasta ykköstyyppiä

Silvo Maksimainen on pistänyt insuliinia yli 60 vuotta ja 85 000 annosta. Maailmaa pitkin poikin reissanneella miehellä menee muuten hyvin diabeteksen kanssa, mutta matala verensokeri aiheuttaa ongelmia, etenkin kun hän ei tunnista sen oireita. Onneksi vaimo tunnistaa miehensä tilan jopa unen läpi.

Diabetesdata hyötykäyttöön

Reilu vuosi sitten Mikael Rinnetmäki jätti palkkatyönsä ja ryhtyi yrittäjäksi. Yritysidean hän oli saanut omista arjen kokemuksistaan diabeetikkona. Nyt hänen tavoitteenaan on luoda sähköinen päiväkirja, joka automaattisesti kokoaa yhteen kaikki omahoidon kannalta tärkeät tiedot.

Lihomisen lainalaisuudet kiehtovat

Professori Pertti Mustajoki on tutkinut lihavuutta yli 30 vuotta, eikä into ole laantunut vieläkään, vaikka hän on jo eläkkeellä. Hän kammoksuu sitä, että laihduttajan pitää muuttaa elämäntapojaan tai tehdä ruokaremontti. Se kuulostaa kauhean työläältä. – Kannattaa aloittaa yhdellä tai kahdella sellaisella muutoksella, jotka pystyy pitämään, hän neuvoo.

Liike on lääke nivelrikon hoidossa

Nivelrikkoa ei voi parantaa, mutta sopivalla liikunnalla voidaan lievittää sen oireita ja pitää toimintakykyä yllä. - Liikkuessa aineenvaihdunta vilkastuu ja nivelkapselin sisällä oleva neste voitelee paremmin niveltä. Näin liike muuttuu sujuvammaksi, ja kipu ja turvotus vähenevät, erikoistutkija Marjo Rinne UKK-instituutista kuvailee. Hän huomauttaa, että vaikka kipu on varoitussignaali, sitä ei pidä kunnioittaa liikaa vaan kannattaa lähteä sinnikkäästi liikkeelle.

Pistoslääkityksellä parempi lukunäkö

Diabeetikon silmänpohjamuutosten hoito riippuu muutoksen tyypistä ja vaikeusasteesta. Lukunäköä uhkaavan makulaturvotuksen uusimpia hoitoja ovat silmän sisälle lasiaiseen ruiskutettavat lääkeaineet. Anti-VEGF-pistoksia annetaan yleensä sarjana: 2–3 pistosta kuukaudessa ja sen jälkeen yksilöllisesti tarpeen mukaan. Makulaturvotuksen pistoshoidossa käytetään muitakin vasta-ainevalmisteita ja kortisonia.

Hoidon seuranta – mitä, miksi ja milloin?

Seurantakäyntien tarve arvioidaan aina yksilöllisesti: siinä otetaan huomioon ajankohtaisen tilanteen lisäksi muun muassa diabeteksen kesto, diabeetikon ikä ja sovitut hoitotavoitteet. Vuosikäynnillä selvitetään tavallisia seurantakäyntejä tarkemmin lisäsairauksien riskitekijät ja mahdolliset alkavat lisäsairaudet ja tehostetaan tarvittaessa hoitoa. Miten seurantakäynneille pitäisi valmistautua, jotta niistä saisi parhaan hyödyn?

Vauvatoiveesta totta?

Tyypin 1 diabetes saattaa vaikuttaa niin naisten kuin miestenkin hedelmällisyyteen monen eri mekanismin kautta. Tiedossa ei ole, johtuuko diabeetikoiden suhteellisen pieni perhekoko siitä, että lapsia ei ole tullut niin monta kuin on toivottu, vai siitä, että pariskunnat ovat halunneet rajoittaa lapsilukua.

Lapsen sairastuminen muutti elämän

Lapsen vaikeahoitoinen diabetes muutti Parosen perheen elämän. Vanhemmat ovat joutuneet olemaan joskus jopa poissa työstä lapsen sairauden takia. Tämä on vaikuttanut muun muassa perheen talouteen, ja myös parisuhteen hoito on jäänyt taka-alalle.

Kuka voi olla terveesti pullukka?

Tutkijat ovat huomanneet, että joissakin olosuhteissa ja tilanteissa ylipainoisten ennenaikainen kuolleisuus näyttäisi olevan pienempää kuin normaalipainoisten. Ilmiötä kutsutaan lihavuusparadoksi, sillä ylipainon tiedetään varmuudella altistavan monille sairauksille. Professori Aila Rissasen mukaan ainakin osan ilmiöstä selittävät hyvät geenit ja runsas liikunta, mutta onko ilmiön takana muutakin?

Rokotetutkimus kaipaa rahoittajia

Professori Heikki Hyöty sanoo, että tyypin 1 diabeteksen rokotteen resepti on tavallaan jo tiedossa. Rokote toimii hiirillä, mutta se pitäisi testata myös ihmisillä, jotta tiedetään ehkäiseekö se diabetesta myös heillä. Rokotetta ei ole päästy vielä testaamaan, koska kliininen tutkimus on hyvin kallista, ja rahoitus on yhä auki. Houkuttimena toimii se, että toimiva rokote leikkaisi yhteiskunnan terveysmenoja sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain.

Insuliinipumppu tutuksi ilman yötyötä

Vaasan keskussairaalan lasten poliklinikan päiväosastolla diabeetikkolapsi tai -nuori voi aloittaa insuliinipumppuhoidon ilman että täytyy jäädä sairaalaan yöksi. Lapset ja nuoret perheineen opettelevat insuliinipumpun käyttöä hoitohenkilökunnan kanssa kolmena peräkkäisenä päivänä. Uusi päiväosasto helpottaa sekä hoitajien että nuorten elämää. Lisäksi se opettaa nuoret nopeammin oma-aloitteisiksi pumppuhoidossa.

Insuliinipumppu vai ei?

Monet pumppuhoitoon siirtyneet eivät vaihtaisi enää mistään hinnasta pistoshoitoon: elämä on pumppuhoidossa vapaampaa ja yleensä hoitotasapainokin paranee. Ihan kaikki eivät insuliinipumpusta kuitenkaan innostu. Laite voi haitata harrastamista, se voi olla hankala piilottaa vaatteisiin ja lisäksi pumppuhoito vaatii tavallistakin tarkempaa verensokerin seurantaa. Pumppuhoidon plussia ja miinuksia listaavat nykyiset ja entiset pumpun käyttäjät ja hoidon ammattilaiset.

Hoitosuunnitelma kirkastaa tavoitteet

Onko sinulla hoitosuunnitelma? Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan jokaisella pitkäaikaissairaalla pitäisi olla kirjallinen henkilökohtainen hoitosuunnitelma, josta näkyy mihin hoidossa pyritään, millä keinoin ja miksi. Hyvä hoitosuunnitelma asettaa realistisia päämääriä, joihin diabeetikko on valmis sitoutumaan.

Saako insuliinia kaikissa tilanteissa?

Saako Suomesta insuliinia, jos insuliinin tuotantolaitoksessa on tuotantokatkos tai lääkkeiden maahantuonnissa on muita ongelmia? Entä, jos matkalla lääkkeet loppuvat, saako suomalaisella reseptillä ostettua lääkkeitä ulkomaisesta apteekista? Onko verkosta turvallista tilata reseptilääkkeitä?

Hoitovaikutus näkyy aivoissakin

Hyvän hoitosuhteen luoma hoitovaikutus voidaan todentaa aivokuvantamisella. Se ei siis ole lumetta, kuten lääketieteessä on totuttu kutsumaan muuta kuin kemiallista vaikutusta. Empaattinen lääkäri voi innostaa ruokailutottumusten muutoksiin ja jopa lieventää leikkauspotilaan kivun tuntemuksia.

Myönteisyys motivoi

Elämäntapaohjaajan vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, innostuuko ohjattava muuttamaan elämäntapojaan. Elämäntapaohjaus voi vahvistaa myönteisiä tunteita ja ohjattavan uskoa oman elämänsä hallintaan tai se voi lisätä hänen syyllisyyden tunteitaan ja elämäntapa-asioiden vastenmielisyyttä.

Paineet pienemmiksi

Diabeetikon verenpaineen hoidon perusta ovat elintapamuutokset – myös silloin, kun tarvitaan lääkehoitoa. Verenpaineen hoidossa riittää harvoin yksi lääke: jos yhdellä lääkkeellä ei päästä toivottuun tulokseen, on parempi lisätä hoitoon toinen lääke kuin kaksinkertaistaa ensimmäisen lääkkeen annos, sanoo tutkimusprofessori Antti Jula.

Pirkanmaa tarttuu hoidon hajanaisuuteen

Pirkanmaalla huomattiin, että diabeetikot eivät aina tiedä, mistä he saisivat tarvitsemansa terveyspalvelut. Edes ammattilaisille ei ole aina selvää, miten diabeetikon hoito jatkuu vaikka sairaalajakson jälkeen kotikunnassa, sanoo osastonylilääkäri Saara Metso.

Mittarista tuli kaveri

15-vuotias Anni ja 8-vuotias Emil fanittavat MODZ-mittaria, ja myös vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun jokaisesta verensokerinmittauksesta kilahtaa tieto heidän kännykkäänsä. Mittari kirittää parempiin hoitotuloksiin: hyvillä verensokeriarvoilla pääsee etenemään uusille tasoille kuten mobiilipeleissä. Ja kaveritkin ymmärtävät, mitä hymynaama tai irvistävä hahmo viestittävät.

Kaikki mitä olet ikinä halunnut tietää hypoglykemiasta

Jos verensokeri laskee toistuvasti liian matalaksi, kaikki ei ole hoidossa kohdallaan. Liian matalaa verensokeria ei kuitenkaan tarvitse pelätä turhaan, sillä useimmiten hypoglykemia on vaaraton. Vaaralliseksi tilanne voi muuttua, jos on pistänyt massiivisen suuren liika-annoksen insuliinia, jos on tuhdisti juovuksissa tai jos sydämessä on vikaa.

Hoitotarvikkeiden laadussa puutteita

Kun kunnat kilpailuttavat hoitotarvikkeita, edullinen hinta jyrää helposti muut kriteerit ja valituiksi saattaa tulla huonolaatuisiksi osoittautuvia välineitä. Diabetesliiton keväällä 2014 tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että aina ei toteudu edes verensokerimittareiden tärkein ominaisuus eli mittaustulosten luotettavuus.

Ylipainoisten diabeetikoiden aineenvaihdunta on muuttunut

Merkittävä ylipaino näkyy monin tavoin ihmisen elimistössä. Lihavan diabeetikon lihasten, sydämen, suoliston ja aivojen aineenvaihdunta poikkeaa normaalipainoisten vastaavista. Merkittävä painon pudottaminen, joka tainnuttaisi diabeteksen, ei ole pelkästään tahdon asia.

Lapsen hyvä päivä tehdään yhdessä

Pienten diabeetikkolasten koulupäivän aikainen hoito herätti elokuussa vilkkaan keskustelun Helsingin Sanomissa julkaistun mielipidekirjoituksen jälkeen. Diabetes-lehti kokosi vanhemmille muutamia muistettavia asioita, kun lapsi on menossa päiväkotiin tai kouluun.