Mikä diabeteksen hoidossa on niin vaikeaa?
Lääkäri ilmoitti 17-vuotiaalle nuorelle miehelle, ettei tämä voi saada ajokorttia, koska hänellä on ollut noin kerran viikossa lievä hypoglykemia. Nuoren miehen äiti ihmettelee, miksi ykköstyypin diabeteksen hoito voi olla niin vaikeaa lääkäreille.
Sanatyöläinen Taina West: Rakastan sanaa diabetes
Taina West ei vuosiin piitannut sairauksistaan, kunnes viitisen vuotta sitten hän päätti jättää tupakanpolton ja alkoholin ja muokata ruokavalionsa terveellisemmäksi. Hän hoitaa terveyttään myös fillaroimalla, vesijuoksemalla ja kuntosalilla. Niin ja nauramalla: - Voin huonosti jos en saa nauraa päivittäin, hän sanoo.
Kakkostyypin diabeteksen monta mahdollista polkua
Tyypin 2 diabeteksen taustatekijöistä on opittu viime vuosina paljon, ja markkinoille on tullut runsaasti uusia lääkkeitä, joiden avulla on mahdollista räätälöidä entistä yksilöllisempi hoito. Ratkaisevaa kaikissa sairauden vaiheissa kuitenkin on se, miten itse hoitaa itseään.
Joustavaa hoitoa insuliinipumpulla
Ykköstyypin diabeteksen hoidossa pyritään jäljittelemään terveen haiman toimintaa, ja se on helpointa insuliinipumpun avulla. Diabeteshoitaja Tiina Salonen kertoo insuliinipumppuhoidon periaatteista ja antaa pumppuhoitovinkkejä erilaisiin tilanteisiin.
Ihmeaine insuliini
Mihin ihminen tarvitsee insuliinia ja miten se toimii? Kun autoimmuunitulehdus tuhoaa haiman beetasolut, insuliinin eritys loppuu, ja ihminen sairastuu ykköstyypin diabetekseen. Kakkostyypin diabeetikoilla insuliinia erittyy alkuun liikaakin, mutta se ei oikein jaksa hoitaa tehtäväänsä sokerin kuljettajana soluihin.
Päivällinen Saraheimoilla Viikissä
Saraheimojen neljästä perheenjäsenestä kolmella on diabetes. Perheen isä, diabeteslääkäri Markku Saraheimo sanoo, että kyllä diabeteksen kanssa toimeen tulee, mutta elämä voi olla aikamoista aallokkoa. Päivällispöydässä Viikissä puhutaan toki paljon muustakin kuin diabeteksesta.
Lihapullapalkalla verensokerivahtina
Kolmevuotias Mimmi-koira huolehtii, että Marita Nisulan verensokeri ei laske liian alas. Mimmi seuraa omistajaansa kaikkialle ja nukkuu öisin samassa sängyssä hänen kanssaan. Jos koira ei saa emäntäänsä hereille, hän herättää tämän aviopuolison.
Potilasvahinko korvataan vakuutustyyliin
Viime vuonna tehtiin lähes 7 800 potilasvahinkoilmoitusta, joista vajaa kolmannes poiki korvauksen. Eniten potilasvahinkoja sattuu leikkauksissa. Millaisia ja millä ehdoin potilasvahinkoja korvataan?
Säästöpolitiikka kurittaa monisairasta
Hallituksen kulukuuri on osunut kaikkein kipeimmin niihin suomalaisiin, joiden tilanne on muutenkin tukala useiden sairauksien vuoksi. Tamperelainen Sari Saarinen sanoo, että hän joutuu jo nyt joka kuukausi laskemaan, mihin lääkkeisiin hänellä on varaa.
Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo varoittaa, että yhteiskunnan terveysmenot todellisuudessa kasvavat, kun pitkäaikaissairauksien hyvä hoito vaarantuu.
Haavakeskus kokoaa osaamisen yhteen
Vaikeiden haavojen hoito siirtyi Pirkanmaalla uuteen aikakauteen, kun Tampereen yliopistollisen sairaalan Haavakeskus avasi poliklinikan, jossa potilas saa tuekseen monen erikoisalan ammattilaisista koostuvan tiimin.
Uusi näkökulma jalkojenhoitoon
Diabetesliiton jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen uskoo, että diabeetikot haluavat pitää huolta jalkojensa terveydestä, mutta jalkojenhoitopalveluiden saatavuudessa on ongelmia. Liika tasapäistäminen on johtanut siihen, että toisille aiheutuu turhia käyntejä, toisille palvelut eivät riitä alkuunkaan.
HbA1c mittaa punasolujen sokeroitumista
Pitkän aikavälin verensokeritasoa kuvaava HbA1c on tämän vuoden alusta ilmaistu pelkästään millimoolia moolissa (mmol/mol) -arvoina. Miten ne vastaavat vanhoja prosenttiarvoja?
Voiko tämä olla keliakiaa?
Keliakian toteaminen on usein hankalaa, koska se voi aiheuttaa monenlaisia oireita tai olla kokonaan oireeton. Tällä hetkellä elinikäinen gluteeniton ruokavalio on ainoa keliakian hoitomuoto. Vaihtoehtoisia ja täydentäviä keinoja keliakian hoitoon tutkitaan tiedepiireissä vilkkaasti.
Töissä diabetestutkimuksen parissa
Tamperelainen Sinikka Jäminki haastattelee työkseen vanhempia, joiden lapsilla on kohonnut riski sairastua diabetekseen. Hänen työpaikkansa on Tampereen yliopistollisen sairaalan DIPP-tutkimusyksikössä.
Monesti vanhemmat ensin huolestuvat kuulleessaan lapsen kohonneesta sairastumisriskistä, mutta tarkempi tutustuminen asiaan rauhoittaa mielen.
Elämäntapana itsensä voittaminen
Tamperelainen Maija Loikkanen on harrastanut body fitnessiä kolme vuotta. Laji vaatii kurinalaista lihaskuntoharjoittelua ja tarkoin punnittua ravintoa. Palkinnoksi Maija on saanut paitsi timmin vartalon myös paremmat yöunet ja loistavat verensokeri-, kolesteroli-, maksa- ja munuaisarvot. Hän on aina pitänyt haastavasta treenaamisesta, ja lisäksi häntä kannustaa lajiin kova kilpailuvietti.
Äänetön vaeltaja rantakaislikossa
Hämeenkoskelainen Risto Lundström innostui melonnasta kymmenisen vuotta sitten ja on sen jälkeen tehnyt lukuisia lyhyitä ja pitempiä melontaretkiä joilla, järvillä ja merellä. Näillä reissuilla hän rentoutuu ja tyhjentää päätään. Erityisen viehättävää hänestä on lähteä ajelemaan kajakin ja kartan kanssa ilman ennakkosuunnitelmaa ja pysähtyä, kun löytyy mukava paikka.
Polveen sattuu – pahentaako vai auttaako liikunta?
Kun polveen sattuu, sitä ei tee mieli rasittaa. Kuitenkin oikein annosteltuna ja harjoitettuna liikunta on lääkettä polvikipuihin.
Jutun lopussa on harjoitusohjelma, joka parantaa lihasten voimaa, nivelten liikkuvuutta, tasapainoa ja kehon hallintaa.
Pitkäjänteistä työtä diabeetikoiden näön pelastamiseksi
Silmäkirurgi Sirpa Loukovaara sai keväällä Diabetestutkimussäätiöltä 50 000 euron apurahan vaikea-asteisen proliferatiivisen diabeettisen retinopatian tutkimiseen. Tutkimustyön lisäksi hän hoitaa ja leikkaa diabeetikoita, joilla on vakavia verkkokalvon muutoksia. Moni heistä tulee vastaanotolle kriisitunnelmissa: näön menettämisen pelko on suuri.
Sisu – nimensä arvoinen poika
Sisun sairastuminen diabetekseen oli suuri järkytys hänen perheelleen, mutta se on myös vahvistanut perheen keskinäisiä siteitä.
Diabetesleiriltä eväitä yläasteelle
Hyvinkään sairaala on järjestänyt kuudesluokkalaisille diabeetikkolapsille diabetesleirejä helpottamaan ala-asteelta yläasteelle siirtymistä. Leirejä on ollut suunnittelemassa monia hoidon ammattilaisia lääkäreistä ja diabeteshoitajista psykologeihin ja fysioterapeutteihin. Toiminnasta on saatu niin hyviä kokemuksia, että sitä on tarkoitus jatkaa tulevinakin vuosina.
Uusia ja vanhoja hoitoja erektiohäiriöihin
Erektio-ongelmien hoitoon on kehitetty lääkkeetön vaihtoehto, matalaintensiteettinen energiaimpulssihoito. Erektiohäiriöitä hoidetaan myös tablettilääkkeillä ja lisäapuna voi käyttää kiristysrengasta. Lähes takuuvarmana hoitona dosentti Juhana Piha pitää pistoshoitoa, jonka valikoimaan on pitkästä aikaa tullut uusi lääke.
Juristista ravitsemusterapeutiksi – diabetes motivoi Hennan ammatinvaihtoon
Henna Rannikko päätti vaihtaa lakipykälät ja juristin uran ravitsemustieteen saloihin. Yksi taustavaikuttaja uranvaihdossa oli diabetes: Henna kyllästyi huonoon hoitotasapainoonsa ja päätti laittaa ruokatottumuksensa paremmalle mallille. Vähitellen ravitsemustiede alkoi kiinnostaa yhä syvemmin.
Voimaa perheestä
Tutustuimme kahteen perheeseen, joissa molemmissa on kaksi diabeetikkoa. Lappeenrantalaisille Olkkosille ja muoniolaisille Korhosille on yhteistä myös se, että perheenjäsenet viettävät paljon aikaa yhdessä.
Vihdoinkin kesä!
Kokosimme Diabetes-lehteen kesämuistion lomailijoille. Diabeteksesta ei voi kokonaan ottaa lomaa, mutta tiukan säätämisen voi kesällä jättää vähemmälle.
Uudet ohjeet ajokyvyn arvioimiseen – Turvallisesti liikenteessä
Lääkärit saivat vuoden alussa liikenneturvallisuusvirastolta Trafilta uudet ohjeet pitkäaikaissairaiden ajokyvyn arvioimiseen.
- Jokainen ihminen on kuitenkin ensisijaisesti itse vastuussa ajoterveydestään. Ajaa saa vain kun siihen hyvin kykenee, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka muistuttaa.