Must on tullu urheiluhullu
54 maratonia. Yli 100 puolimaratonia. Neljää pitkää triathlonia. Yli kymmenen puolikasta triathlonia. Helmikuussa 24 tunnin juoksu. Millainen mies löytyy näiden suoritusten takaa? Siitä on pakko ottaa selvää.
Mats Långbacka haaveilee suuren yleisön elokuvasta
Mats Långbacka on tehnyt pitkän uran näyttelijänä ja elokuvien ja televisiosarjojen tuottajana. Ykköstyypin diabetes ei ole liiemmin häirinnyt hänen työtään eikä muutakaan elämäänsä. Nuorimman pojan sairastuminen oli vakavampi paikka.
Ehjä iho suojaa pöpöiltä
Verensokerin mahdollisimman hyvä tasapaino on diabetesta sairastavalle paras vakuutus iho-ongelmien varalle. Pienetkin nirhaumat kannattaa hoitaa huolella, jotta niiden kautta ei pääse pöpöjä elimistöön.
Vierailulla Flemmingin perheessä
Flemmingin perheen kaksospojat Valtteri ja Leevi ovat Liedon Jokilaakson koulun reippaita ekaluokkalaisia. Vaikka Valtterin diabetes on hoidollisesti aika haastava, diabeteksen hoito on sujunut koulussa yllättävän hyvin. Haastattelun lopuksi diabeteshoitaja Kaja Normet neuvoo, miten pienille diabeetikkokoululaisille varmistetaan turvallinen koulupäivä.
Enteroviruksilla yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen
Sami Oikarinen ja Hanna-Riikka Honkanen ovat väitöskirjatutkimuksissaan todenneet, että enterovirusinfektioilla on yhteys tyypin 1 diabeteksen käynnistymisprosessiin. Enterovirukset voivat myös vauhdittaa jo käynnissä olevaa tautiprosessia.
Toisten tukena kokemuksen voimalla
Tyttären sairastumien diabetekseen sai Elina Pekkasen ryhtymään kokemusasiantuntijaksi. Kokemusasiantuntijan työkenttä on monipuolinen. Elina on paitsi jutellut diabeetikoiden ja heidän läheistensä kanssa myös kansantajuistanut potilasohjeiden kieltä ja ollut mukana moniammatillisissa palavereissa välittämässä asiakasnäkökulmaa.
Ringa Ropo: Viisikymppisenä alan jo tuntea itseäni
Ringa Ropo sai ensivaroitukset kakkostyypin diabeteksesta 20 vuotta sitten odottaessaan esikoistaan. Sairaus diagnosoitiin paljon myöhemmin, ja vielä enemmän meni aikaa, ennen kuin Ringa löysi aikaa hoitaa itseään kunnolla.
Arkiliikunta on Matti Juvan hyvän elämän salaisuus
Uudessakaupungissa asuva Matti Juva pysyy hyvässä kunnossa tekemällä metsätöitä ja hoitamalla avomaa- ja kasvihuoneviljelmiään. Ketterä 68-vuotias kannustaa muitakin diabeetikkoja pysymään poissa sohvalta.
- Jalat ovat liikkumista varten, hän muistuttaa. Ykköstyypin diabetes on kulkenut miehen matkassa jo yli 60 vuotta.
Kovatehoista supertreeniä harkiten
Jokunen vuosi sitten Suomessa alettiin kohista HIT-treenistä, joka tarkoittaa kovatehoista lyhtykestoista harjoittelua. Vartin tehotreenissä rasva palaa ja kunto kohenee yhtä hyvin kuin tunnin sauvakävelylenkillä.
Vaikka HIT-treeni tutkimuksen mukaan parantaa insuliiniherkkyyttä huomattavasti, asiantuntijat kuitenkin toppuuttelevat: diabeetikon kannattaa lisätä liikunnan tehoja hitaasti ja harkiten.
Veikko auttoi Miro-isäänsä sietämään lihapeettesta
Diabeteksen hyväksyminen on ollut valokuvaaja Miro Kalliolalle haastavaa. Saman sairauden saanut esikoinen kuitenkin näytti isälleen, ettei diabetes ole maailmanloppu. Sitä voi tutkia vaikka kameran linssin läpi.
Mummille kylään
Lapsen sairastuminen diabetekseen on iso ja ehkä vähän pelottavakin muutos myös isovanhemmille. Lapsen kyläreissut onnistuvat kuitenkin myös sairastumisen jälkeen. Isovanhempien ei tarvitse osata diabeteksen hoitoa yhtä hyvin kuin lapsen vanhempien – muutaman perustaidon hallitseminen riittää.
Nuku hyvin, voit paremmin
Terveyden peruspilareina pidetään liikuntaa ja terveellistä ruokaa ja unohdetaan usein, miten suuri merkitys hyvillä yöunilla on hyvinvoinnille. - Jos nukkuminen on pielessä, terveyttä on vaikea edistää, unihäiriöpotilaita päätyökseen hoitava dosentti Henri Tuomilehto sanoo.
Osku löysi rutiinit pelipäiviin
Osku Heinosen unelmasta tuli totta viime syksynä: hän siirtyi Kouvolan Kouvoihin ja pelaa nyt ensimmäistä kauttaan koripalloa täysammattilaisena. Kokeilujen kautta hän on löytänyt omat rutiinit diabeteksen hoitoon pelipäivinä.
FreeStyle Libre on monelle saavuttamaton apu
Diabeteksen hoito helpottuu teknologian kehittyessä, mutta Suomessa sen hyödyntäminen näyttää riippuvan arpaonnesta tai vähintäänkin maantieteellisestä sijainnista. Esimerkiksi FreeStyle Libre -verensokerin seurantajärjestelmän on saanut käyttöönsä vain pieni osa siitä kiinnostuneista.
Suomi siirtyy uusiin hoitoihin jälkijoukossa
Monet uudet diabeteslääkkeet ja -laitteet tulevat Suomessa käyttöön myöhemmin kuin muissa länsimaissa. Syitä viiveeseen ovat Kela-korvattavuuksien pitkät käsittelyprosessit, kilpailutukset ja kuntien vaihtelevat käytännöt.
Kurkistus vuoteen 2027
Millaista diabeteksen hoito on kymmenen vuoden päästä? Ottaako hoitoteknologia superloikan eteenpäin? Syntyykö uusia, entistä tehokkaampia ja turvallisempia täsmälääkkeitä? Kuusi asiantuntijaa kurkistaa vuoteen 2027.
Keinohaimaa kehitetään vapaaehtoistyönä
Viisivuotiaalla Eero Harolla on avoimen lähdekoodin keinohaima ja öitä turvaamassa yövahtijärjestelmä, jota myös hänen isänsä Sulka Haro kehittää vapaaehtoistyönä. Nyt vanhemmatkin voivat nukkua yönsä rauhallisesti.
Ruotsissa diabeetikolla todella on valinnanvapaus
Diabetes-lehti pyysi lukijoilta kertomaan, miten diabeetikot heidän sairaanhoitopiirissään saavat hoitoa hyödyttävää teknologiaa. Saimme viestejä Suomesta ja Ruotsista, ja näyttää siltä, että tämän maaottelun voitti Ruotsi.
Ykkönen ja kakkonen yhtä aikaa
Ykköstyypin diabetesta sairastava Miika Rautiainen yllättyi, kun hänen lääkärinsä sanoi, että hänelle on kehittymässä kakkostyypin diabetes. Miten se on mahdollista?
Diabetesliitto selvittää pumppuhoidon ja sensoroinnin tilaa
Diabetesliitto selvitti pumppuhoidon ja sensoroinnin tilaa suomessa. Kyselyn mukaan molempiin olisi enemmän kiinnostusta kuin mitä terveydenhuolto on pystynyt tarjoamaan.
Tyypin 2 diabeteksen uudet lääkkeet pienentävät myös sydäntautiriskiä
Uusimmat Suomessa myytävät kakkostyypin diabeteslääkkeet ovat glukoosinpoistajia, jotka laskevat verensokeria lisäämällä sokerin imeytymistä virtsaan. Osa uusista lääkkeistä näyttäisi suojaavan myös sydäntä. Tämä on tärkeä näkökohta lääkkeen valinnassa, sillä sydän- ja verisuonisairaudet ovat kakkostyypin diabeetikoiden yleisin lisäsairaus.
”Vaikeat hypot nujertavat minut henkisesti”
Arvaamattomasti käyttäytyvä ykköstyypin diabetes ja toistuvat hypoglykemiat masentavat ja pelottavat 23-vuotiasta Sannia. Ravitsemusneuvoja Heini Hyvärinen ja diabeteshoitaja Pia Ylänne antavat Sannille opastusta, miten hän voisi saada diabeteksensa ja elämänsä tasapainoon.
Insuliinin vaihtaminen vähensi hypoglykemioita
Lahtelainen ykköstyypin diabetesta sairastava Laura Herrala siirtyi Toujeon käyttäjäksi, jotta saisi kuriin varsinkin yölliset vakavat hypoglykemiat. Samaa tavoittelevat useimmat diabeetikot, jotka vaihtavat käyttämänsä insuliinin uusiin ylipitkävaikutteisiin insuliineihin.
Luja luusto torjuu murtumia
Hups, lähtivätkö jalat alta jäisellä kadulla? Diabeetikon on erityisen tärkeää suojata luustonsa murtumilta, sillä diabetes voi heikentää luustoa. Liikunta, sopiva ruokavalio ja verensokerin hyvä hoito pitävät luut vahvoina.
Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit
Tämän vuoden alusta lainsäädäntö on edellyttänyt, että lääkärit aloittavat lääkehoitoja edullisemmilla biosimilaarivalmisteilla ja vaihtavat biologisilla lääkkeillä aloitettuja hoitoja markkinoiden sillä hetkellä edullisimpaan vertailukelpoiseen vaihtoehtoon, joka voi olla myös biosimilaari. Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo kertoo, mitä tämä tarkoittaa.