Koti Hoito Sivu 18

Hoito

Ykköstyypin diabeetikko tarvitsee insuliinia elämänsä loppuun asti

Saako elämän loppusuoralla vain kipulääkityksen, mutta ei enää insuliinia? Kysymys on puhuttanut diabeetikoita, heidän läheisiään ja terveydenhuollon ammattilaisia sen jälkeen, kun Etelä-Suomen Sanomat uutisoi heinäkuussa insuliinihoidon mahdollisesta epäämisestä saattohoidossa olevilta.

Uusi Minä voin -palvelu tukee diabeteksen omahoitoa

Joulukuun alussa avattiin uusi verkkopalvelu tukemaan ykköstyypin diabeetikoiden omahoitoa. Palvelu tarjoaa työkaluja, joiden avulla heidän on mahdollista parantaa jaksamistaan diabeteksen hoidon ylä- ja alamäissä.

Unelmansa toteuttanut Heidi Hintikka: Vahvakin väsyy joskus

Heidi Hintikalle sanottiin nuorena, että hän ei saisi koskaan lapsia. Nyt hän on viiden pojan äiti ja unelmatyössään maaseutuyrittäjänä. Elämään kuuluu silti vaikeitakin päiviä. Voimaa hän ammentaa eläimistä ja maalaamisesta, ja keskustelut psykologin kanssa ovat auttaneet ymmärtämään lapsuuden arpia.

Diabeetikon masennus jää usein tunnistamatta

Kakkostyypin diabetes herkistää masennukselle ja masennus edistää diabeteksen kehittymistä. Nämä sairaudet esiintyvät monesti yhdessä, mutta usein diabeetikon masennus jää myös tunnistamatta, sillä näiden kahden sairauden fyysiset oireet ovat samantapaisia: väsymystä, unettomuutta ja kipuja.

Silmänpohjamuutosten seulonta vaihtelee kunnittain

Diabeetikoiden silmänpohjien muutosten seulontakuvauksia tehdään eri puolilla Suomea vaihtelevin käytännöin. Tärkeää on, että tiedonkulku kuvauksia tekevän yksikön, silmälääkärin ja diabeetikkoa hoitavan yksikön välillä toimii saumattomasti. Diabeteksen aiheuttama näkövammautuminen väheni Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 86 prosenttia vuosina 2007–11, ja tähän on vaikuttanut osaltaan kiertävä silmätutkimusyksikkö Silmo, jonka ansiosta diabeetikoiden verkkokalvosairauden seulonta ja hoito saatiin kattaviksi.

Onnellinen jäätikön ylittäjä

Tuulentytöt-retkikunta starttasi huhtikuussa pienestä Kangerlussuaqin kylästä Grönlannin länsirannikolta päämääränään itärannikolla sijaitseva Isotorq. Naisilla oli mukana 90 kiloa tavaraa henkilöä kohti, ja matkaa tehtiin hiihtäen. Vaelluksen haastetta lisäsi Jenni Nurmisen diabetes ja hänen hiukan aikaisemin käyttöön ottamansa uusi insuliini. Silti isomman haasteen tarjosivat vaihtelevat sääolot.

Leukemia herätti halun huolehtia itsestä

Diabetes oli ollut 17-vuotiaan Vilma Parkkosen mustalla listalla jo vuosia. Siihen tuli muutos, kun hän sairastui leukemiaan. - Kun hoitaa itseään hyvin, diabeetikon ei tarvitse luopua juuri mistään. Leukemian vuoksi olen joutunut luopumaan esimerkiksi hiuksistani ja vapaudestani, hän vertaa.

Elintavat taltuttavat piilevää matala-asteista tulehdusta

Monen kansantaudin taustalla vaikuttaa elimistön matala-asteinen tulehdus. Tulehdustila syntyy, kun ihminen lihoo, ja vatsaontelon rasva lisääntyy. Silloin kudoksissa alkaa syntyä yhä enemmän tulehduksen välittäjäaineita. Miksi ja miten se lisää sairastuvuutta, sitä ei tiedetä vielä tarkkaan. Selvää kuitenkin on, että elintavoilla on merkitystä matala-asteisen tulehduksen synnyssä.

Kaksostutkimus selvittää rasvakudoksen aineenvaihduntaa

Professori Kirsi Pietiläinen tutkii lihavuutta ja rasvakudoksen aineenvaihduntaa identtisten kaksosparien avulla. Hän on tutkimuksissaan paikantanut lihavuuden mitokondrioihin, joissa voi olla lievempiä tai vaikeampia toimintahäiriöitä. Joillakin ihmisillä lihavuus muuttaa rasvakudoksen toimintaa. Toisilla on jokin suojaava tekijä, jonka vaikutuksesta ylipaino ei johda rasvakudoksen häiriöihin.

Vain 50 taalan tähden

Yhdysvaltalainen Ted Closson on tehnyt sarjakuvan diabetesta sairastavan ystävänsä Shanen kohtalosta. Shane yritti kerätä joukkorahoituksella 750 dollaria kuukauden insuliiniannoksiinsa, mutta 50 taalaa jäi puuttumaan. Hän kuoli maaliskuussa insuliinin puutteeseen. Closson on kuullut muistakin samankaltaisista kuolemantapauksista.

Painonnostaja ei kehity pelkällä pinaatilla

13-vuotias Timi Niemelä harrastaa painonnostoa tätinsä, olympiaedustaja Anni Vuohijoen jalanjäljissä – tosissaan ja maailmanennätystä tavoitellen. Painonnosto vaatii paljon energiaa, ja etenkin kisapäivinä Timin on syötävä tasaisesti ja riittävän paljon. Jos verensokeri laskee liian matalaksi, tanko ei nouse. Ruuaksi kelpaa ihan tavallinen kotiruoka: - Kyllä silläkin lihakset kasvavat, Timi sanoo.

Sensoroiva pumppu auttaa Jennaa rinteessä

Jenna Saranpäätä ei talven tulo haittaa. Hän harrastaa lumilautailua ja toivoo, että tulevaisuudessa siitä tulee hänelle myös ammatti. Välillä hänen verensokerinsakin haluaa lasketella, mutta siihen hänellä on kätevä apu.

Seuranta on tärkeää myös raskausdiabeteksen jälkeen

Raskausdiabetes on merkki: on aika huolehtia itsestä. Raskausdiabeteksen vuoksi sikiö voi kasvaa isokokoiseksi, odottavan äidin verenpaine voi kohota liikaa ja raskausmyrkytyksen vaara kasvaa. Itsestä kannattaa pitää huolta myös lapsen syntymän jälkeen, sillä raskausdiabetes lisää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.

Itkupotkuraivareiden kautta vahvaksi

Näön menettäminen parikymppisenä oli Päivi Viggille ensin suuri järkytys. Nyt hän viettää kiireistä työssäkäyvän kahden lapsen äidin elämää. Sokeus ei ole estänyt häntä tekemästä haluamiaan asioita. Sopeutumista on auttanut perheen ja ystävien tuki.

Diabeteskeskus paransi hoitoa Seinäjoella

Uudessa Seinäjoen diabeteskeskuksessa toimintaa ohjaa potilaslähtöisyys: diabeetikolle halutaan tarjota kaikki mahdollinen tuki arjessa jaksamiseen. Uudistukset eivät ole vaatineet lisärahoitusta tai ylitöiden tekemistä. Pieni näkökulmamuutos on saanut aikaan isoja vaikutuksia diabeteksen hoidossa, kertovat osastonhoitaja Minna Punkari ja erikoislääkäri Sari Risku.

Erektiolääkkeiden kirjo lisääntyi

Fimea on antanut tänä vuonna luvan kahdelle uudelle erektiohäiriöiden paikallishoitolääkkeelle. Toinen on pistettävä lääke, toinen geeli. Dosentti Juhana Piha arvelee, että ainakin uusi pistoslääke saavuttanee Suomessa suuren suosion.

Naisen elämää diabeteksen kanssa

Diabetes kulkee mukana naisen elämän tärkeissä vaiheissa: murrosiässä, intiimeissä suhteissa, raskauden aikana, äitiydessä ja vaihdevuosissa. Uusissa elämäntilanteissa diabeteksen hoitoa voi olla syytä muuttaa. Insuliinintarve voi olla erilainen myös kuukautiskierron eri vaiheissa.

Pöytään on katettu kolme verensokerimittaria

Kun kolmas lapsi neljästä sairastui diabetekseen, lasten äiti Merja Hoviniemi mietti, miksi juuri heille on käynyt niin. Arki on aika haastavaa, vaikka Melindalla, Matildalla ja Joukalla ei ole ollut mitään vakavia ongelmia diabeteksen kanssa. Perhe ei ole kuitenkaan antanut diabeteksen rajoittaa elämää: esimerkiksi kaikki lapset harrastavat vaativan tason liikuntaa.

Diabeetikoiden raskaudet sujuvat yleensä hyvin

Diabetesta sairastavan onnistunut raskaus vaatii tarkkaa hoitoa ja hyvää hoitotasapainoa. Uudet insuliinit helpottavat hyvän verensokeritasapainon ylläpitoa raskauden aikana. - Kärjistetysti voi sanoa, että odottavan äidin matalat verensokerit ovat vaarallisia äidille itselleen, korkeat ja sahaavat verensokerit vauvalle, dosentti Marja Vääräsmäki Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo.

Essi Sainio: Alkuraskaus työläs, sitten helpottaa

Verensokerin tasapaino tuotti Essi Sainiolle paljon työtä alkuraskauksien aikaan, mutta loppuraskaudet sujuivat hänen mielestään yllättävän helposti. Kolmivuotias Lemmy kärsi syntyessään hypoglykemiasta, mutta vuoden vanhan Kidin syntymä sujui suunnitelmien mukaan. Essi suhtautuu myönteisesti ajatukseen, että pojat saisivat vielä myöhemmin sisaruksen.

Aivovaltimot avain muistiin

Jotkut tutkijat ovat kutsuneet Alzheimerin tautia tyypin 3 diabetekseksi, koska he ajattelevat, että sen taustalla on aivojen insuliiniresistenssi. Professori Timo Strandberg ei ole vakuuttunut tyypin 3 diabeteksesta – hän yhdistää muistisairaudet valtimosairauksiin.

Perusteellinen unitutkimus katkaisi Essin lääkekierteen

Olisinko voinut itse tehdä jotakin toisin? Tätä Essi Elomaa on miettinyt monesti. Hän kärsi yli kymmenen vuotta vaikeasta unettomuudesta ja ajautui pahenevaan lääkekierteeseen, kunnes hän pääsi unitutkimuksiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, ja unettomuuden syy selvisi. Kävi ilmi, että hänen unettomuuteensa ei lääkehoito tepsi.

Usko hammaslääkäriäsi

Diabetes lisää muun muassa ientulehduksen, limakalvojen sienitulehduksen ja hampaiden kiinnityskudossairauden eli parodontiitin riskiä. Siksi suun hygieniaa ei kannata laiminlyödä. Hammaslääkärin antamat hoitovinkit on syytä ottaa tosissaan.

Rehtori Juhis Saksa ei turhia nipota

Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtorin Juha-Matti "Juhis" Saksan kalenteri on aikataulutettu joka päivä varttitunnin tarkkuudella, sähköpostissa odottaa tuhansia vastaamattomia viestejä, ja työpäivät ovat niin kiireisiä, ettei hän ehdi kunnolla edes syömään. Kun tähän yhdistää vielä ykköstyypin diabeteksen, herää kysymys, miten mies voi suhtautua niin suurella rentoudella sekä työhönsä, sairauteensa että ylipäätään elämäänsä.

Lapsi sairastaa

Lapsi on kuumeinen, ja verensokeri vain nousee. Mitä silloin pitää tehdä? Pitääkö lähteä sairaalaan? Diabeteshoitaja Anneli Jylhä ja lastenlääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta antavat ohjeet kuumeisen flunssan, ripuli- ja oksennustaudin ja kohonneiden ketoaineiden hoitoon kotona.