Työ voi tukea hyvinvointia
Terveelliset välipalat, hyötyliikunta, tietokoneen tai muun älylaitteen kehotus nousta jaloittelemaan, iltapäivän yhteinen rupatteluhetki… Esimerkiksi tällaiset pienet, mutta merkitykselliset asiat voivat lisätä kaikkien työyhteisöön kuuluvien hyvinvointia. Kaksikymmentäyksi EU-maata kokosi työkalupakin, josta löytyy 127 erilaista keinoa terveyden edistämiseen työpaikoilla.
Maalaisterkut Villeltä
Ville Rämä on Luumäen Kannuskoskella asuva, valokuvausta, laskettelua ja sukeltelua harrastava kaveri, joka hoitaa myös omaa pientä eläinlaumaansa. Hän käy koulua parinkymmenen kilometrin päässä Taavetin koulussa, ja hänen opettajallaan on diabetes, kuten Villelläkin.
Diabetes, nuoruus ja huumeet = HUONO YHTÄLÖ
Iso osa nuorista pitää pilven polttamista melko harmittomana. Asiantuntijoiden mukaan riskitöntä päihteidenkäyttöä ei ole, eikä kannabis ole mikään harmiton yrttivalmiste. Päihteistä pitäisi puhua diabetesta sairastavan nuoren kanssa hyvissä ajoin, ennen kuin hän 16-vuotiaana siirtyy hoitoon aikuisten puolelle.
Riika heitti repun selkään ja lähti kouluun
Ammatinvaihto keski-iän kynnyksellä ei ole nykyään mitenkään erikoista. Mutta se on kertomisen arvoista, että kolmevuotiaana diabetekseen sairastunut lähtee opiskelemaan kokonaan uutta alaa vähän ennen virallista eläkeikää. Riika Walden vaihtoi 57-vuotiaana uran viestintäasiantuntijana geronomin opintoihin. Lisähaasteena hänellä on heikko näkö.
Voimaharjoittelu vaikuttaa terveyteen monin tavoin
Tero Ylivinkkaa kiehtoo voimanostossa mahdollisuus koetella omia rajoja. Hänen kokemuksensa mukaan voimaharjoittelu auttaa myös tyypin 1 diabeteksen omahoidossa. Lisäksi hän on päässyt eroon masennuksesta salitreenin avulla. Hän myös kilpailee ja hänellä lukuisia mestaruuksia penkkipunnerruksessa.
Miksi toinen vanhenee toista nopeammin?
Vanhenemme eri tahtiin. Samanikäisten ihmisten biologisen iän ero voi olla jopa kymmeniä vuosia. Mistä tämä johtuu? Pitkän iän ihmelääkettä ei toistaiseksi ole olemassa, vaan ainut mikä tepsii, ovat terveelliset elämäntavat.
Kulttuuriaktiivi ja optimisti elävät pidempään
Kulttuuria aktiivisesti harrastava elää pidempään kuin sohvaperuna, sanoo kirjailija, neurologi ja dosentti Markku T. Hyyppä. Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että kulttuuriharrastukset ovat useimmiten yhdessä toimimista, ja se lisää elinvoimaa. Optimistinen asenne ehkäisee muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia ja lisää elinvuosia.
Kriisi tarjoaa mahdollisuuden muutokseen
Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, millaisia jälkiä koronapandemia on jättänyt meihin ja mitä ehkä olemme oppineet. Sosiaalinen eristäytyminen on raastanut monia, ja taloudelliset vaikeudet ovat pudottaneet monet syvään kuoppaan. Poikkeusaika on kuitenkin tuonut mukanaan myös pilkahduksia elämästä, jossa on kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Nyt meillä on eväitä kohdata myös toinen aalto.
Melkein 30 vuotta maailman parhaassa työssä
Tutkimushoitaja Leena Sarelin kapuaa ketterästi työpöydälleen ja nappaa käteensä yhden kymmenistä mapeistaan. Niihin hän on koonnut tutkijoille kullanarvoisen palan pohjanmaalaisten sukujen diabeteshistoriaa. Mapeissa on jo noin 250 diabetessukua ja 4 000 niiden jäsentä. Hän on tallettanut tiedot myös sukupuihin, jotka hän on piirtänyt tutkittavista.
Jennistä tulee lentokoneasentaja
Jenni Airaksinen opiskelee Savon ammattiopistossa lentokoneasentajaksi. Diabetes ei ole este koulutukselle, mutta kaikki työnantajat eivät ota diabeetikoita töihin. Siksi Jenni aikoo jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa, tähtäimessä on lentokoneinsinöörin tutkinto.
Musiikki on minulle kaikki
Viulisti Lotta Virkkunen tiesi jo lapsena, että hänestä tulee muusikko. Sibelius-Akatemiasta valmistuttuaan hän lähti Erasmus-vaihtoon Irlantiin ja viihtyi saarella peräti seitsemän vuotta. Nyt hän asuu Tampereella ja esiintyy sooloartistina yksityisissä ja yritysten tilaisuuksissa.
Elämä on valoisa rasti
Heikki Kyyrönen on maailmanmatkaaja, joka viettää vaimonsa Paulan kanssa puolet vuodesta ulkomailla golfaten, suunnistaen ja lasketellen. Koronavirusepidemia muutti tänä vuonna pariskunnan suunnitelmia, mutta he eivät ole antaneet tilaa apatialle.
Synnynnäisen immuniteetin rooli tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä
Löytyykö vastaus tyypin 1 diabeteksen arvoitukseen synnynnäisen immuniteetin eroista? Nuoren tutkijan omasta ideasta käynnistynyt projekti on diabetestutkija Mari Vähä-Mäkilälle kuin kolmas lapsi. Tutkimushanke on edennyt suunnitellusti. Tärkeä osoitus sen onnistumisista on yhdysvaltalaiselta suursäätiöltä alkuvuodesta 2020 saatu puolen miljoonan euron rahoitus.
Korkki kiinni ja kohti parempaa
Lavakoomikko Risto K. Järvinen viittasi kintaalla diabeteksen hoidolle ja päätyi tulehtuneen jalkahaavan ja verenmyrkytyksen takia sairaalaan yli kahdeksi kuukaudeksi. Hengenlähtö oli lähellä, mutta rankasta kokemuksesta seurasi myös paljon hyvää. Se sai hänet pitämään hyvää huolta itsestään ja uskomaan, että hänelle on vielä paljon käyttöä tässä maailmassa.
Hybridipumppu toi avun salibandyharrastukseen
Kilpasarjassa salibandya pelaava kaksitoistavuotias Sanni Koppila haaveilee pääsevänsä tulevaisuudessa pelaamaan Naisten Salibandyliigaan. Suurien unelmien saavuttamisessa häntä auttaa uusi hybridipumppu, joka säätelee basaalin annosta automaattisesti glukoosisensorin lukemien perusteella.
Dialyysissä lomamatkalla
Dialyysihoito ei ole este matkailulle, mutta matkustaminen vaatii tavallista enemmän ennakkosuunnittelua. Heppu Nikunen kävi Lontoossa ja Tartossa ja sai molemmissa paikoissa dialyysihoitoa. Lontoossa kaikki ei mennyt ihan putkeen.
Lempeästi liikkeelle
Liikkujan kunto ja terveys alkavat parantua heti ensimmäisistä askelista, mutta tottumaton kuntoilija tarvitsee aluksi myös malttia. Liikunnan pitäisi tuottaa myönteisiä fiiliksiä ja tuoda enemmän energiaa kuin viedä sitä. Jos liikunta vain uuvuttaa, on melko varmasti tehnyt aloittelijan tyypillisen virheen eli treenannut liian paljon tai väärällä tavalla.
Yhdessä syöminen on enemmän kuin ruokailua
Suomessa syödään vähemmän yhdessä kuin missään muussa OECD:n maassa, vaikka yhdessä kokkaaminen ja syöminen lisäävät hyvinvointia monin tavoin. Siitä kertovat ystävykset Iida ja Jenni, jotka kokoontuvat lapsineen kokkaamaan yhdessä kerran viikossa. Myös Peltomaan perheessä raivataan aikaa yhteiselle aterialle arjen keskellä.
Kannusta lasta ja nuorta liikkumaan
Liikuntaan kannustaminen on yksi parhaista asioista, mitä vanhemmat voivat diabetesta sairastavalle lapselleen tarjota. Liikunta opettaa tuntemaan oman diabeteksen liikkeitä ja reagoimaan kehon tuntemuksiin ja lisää sitä kautta lapsen itsenäisyyttä diabeteksen hoidossa. Kun lapsi huomaa olevansa yhtä vahva ja nopea kuin muut, hän saa onnistumisen ja samaistumisen kokemuksia.
Isänä ja veljenä lähimmäisille
Vuodet päihdetyöntekijänä jättivät Veijo Blomerukseen syvän kiitollisuuden: hän teki työtä isolla sydämellä ja oppi samalla paljon elämästä. Jäätyään eläkkeelle vaativasta lähimmäistyöstä, stressi katosi ja kakkostyypin diabeteksen hoito helpottui.
Manun monta roolia
Videopelaajien pataljoonaa komentava e-urheilija Manu Mäkinen on sairaanhoitaja ja aliupseerikoulun käynyt reserviläinen, joka varmasti erottuu rivistä. Manulla on tyypin 1 diabetes, mutta sen hän ei ole koskaan antanut näytellä elämänsä päärooleja. Silti hän toimii Ykkösklubin kummina diabetesta sairastaville nuorille.
Jokaisen mutkan takana odottaa uusi alku
Eeva joutui vuonna 2015 auto-onnettomuuteen ja se johti tapahtumasarjaan, jossa hänen haimastaan poistettiin osa. Sen seurauksena hänelle kehittyi diabetes, mutta lääkärit eivät halunneet uskoa sitä, ja siksi hoidon aloittaminen viivästyi. Eeva uskoo, että hänen hoitoalan työssä hankkimansa ammattitaito ja periksi antamattomuutensa pelastivat hänen henkensä.
Diabeteshoitajasta yhdistysaktiiviksi
Diabeteshoitajana pitkän uran tehnyt Tuula Uimonen jatkaa diabeteksen parissa nyt Imatran seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistyksessä toimiminen on hänestä todella mukavaa ja antoisaa. Arkea ilostuttavat myös lapsenlapset ja koirat.
Tietopäivä helpottaa yläasteelle siirtymistä
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on tuettu jo useiden vuosien ajan menestyksellä yläasteelle siirtyviä nuoria, joilla on diabetes. Diabeteksen hoidon tiimi ja koulukuraattori järjestävät keväisin nuorille ja heidän vanhemmilleen tietopäivän, jonka aikana käydään läpi yhdessä muun muassa sitä, miten itsestä huolehtiminen, diabeteksen hoitaminen, ruokailu, välipalat ja liikunta koulussa hoituvat.
Aina kannattaa unelmoida isosti
Kaapo Kakko huomasi jo lapsena olevansa etevä lyömään mustaa kiekkoa reppuun. Saman huomasivat jääkiekon MM-kisoja keväällä seuranneet: Kaapo palasi Suomeen kultamitali kaulassaan! Teini-iässä puhjennut ykköstyypin diabetes ei ole hidastanut nuoren miehen matkaa kohti jääkiekon supertähteyttä, vaan se on opettanut huippu-urheilijalle tärkeitä elämänarvoja.