Teksti: Miika Vähämaa
Eduskunnan diabetesverkosto on perustettu vuonna 1979, ja sen tarkoituksena on turvata diabetesta sairastaville hyvä hoito Suomessa ja edistää diabetesta sairastavien terveyttä ja hyvinvointia. Diabetesverkostossa on mukana kansanedustajia yli puoluerajojen.
– Yksi tärkeä diabetesverkoston tehtävä on, että sen täytyy pitää esillä diabetekseen liittyvää tietoa, perussuomalaisten kansanedustaja ja verkoston puheenjohtaja Pia Sillanpää sanoo.
Eduskunnan diabetesverkosto kokoontuu säännöllisesti muutamia kertoja vuodessa ja siellä käsitellään ajankohtaisia asioita.
– Viime kokouksessa lokakuun alussa käsittelimme muun muassa nuorten ja iäkkäiden diabeteksen hoitoa ja diabetesviikolla järjestettyä seminaaria, Sillanpää sanoo.
Asialistalla on ollut myös oikeus perusopetukseen. Diabetesliiton tekemän, vanhemmille suunnatun kyselyn mukaan lasten ja nuorten oikeus perusopetukseen ei aina toteudu, sillä varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa ei ole riittävästi tarjolla tukea lasten omahoitoon.
– Tämä herätti paljon huolta ja keskustelua kokouksessa: tärkeää on, että kaikki lapset voivat yhdenvertaisesti osallistua varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Lisäksi keskustelimme ikäihmisten palvelutarpeesta ja turvallisemmasta lääkehoidosta. Diabetesliiton ja Eläkeliiton kyselyssä kartoitettiin ajatuksia ja kokemuksia ikäihmisten kotihoidosta ja kotiavusta. Moni insuliinihoitoa saava ikäihminen on ollut yhteydessä Diabetesliittoon ja Eläkeliittoon, koska heidän mukaansa lääketurvallisuus on vaarantunut. Tämän taustalla olevat syyt on tärkeää selvittää perin pohjin, Sillanpää kuvailee.
Tavoitteena hyvä hoitotasapaino
– Keväällä keskustelimme hoitotarvikejakelun resursseista ja toimivuudesta ja insuliinipumppujen saatavuudesta, joissa on alueellisia eroja, Sillanpää sanoo.
Tilanne terveydenhuollossa ei ole helppo. Nyt puhutaan paljon hyvinvointialueiden haastavasta tilanteesta ja säästöpaineista.
– Mielestäni meidän on tärkeää huolehtia siitä, että diabetesta sairastavat saavat tarvitsemaansa hoitoa ja tukea omahoitoon riippumatta asuinpaikasta. Esimerkiksi hoitotarvikkeiden saannin tulee toimia yhtä hyvin ja laadukkaasti asui henkilö Lapissa tai Uudellamaalla. Hoitamaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes aiheuttaa vakavia ongelmia niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin, Sillanpää korostaa.
Hän on ollut mukana diabetestyössä siviiliammattiinsa liittyen.
– Olen ammatiltani kätilö ja Kokkolan synnytyssairaalassa olen hoitanut paljon odottavia äitejä, jotka sairastivat raskausdiabetesta. Minulla itselläni on myös ollut kerran raskausdiabetes, ja minulla on perimän vuoksi diabetesgeenejä. Kun minua kysyttiin diabetesverkoston puheenjohtajaksi, lähdin mielelläni mukaan. Tämä on kunniatehtävä, jossa saan pitää esillä tärkeää asiaa ja toivon mukaan saan lisättyä diabetestietoisuutta, Sillanpää taustoittaa.
Diabetesta sairastavien asema
Diabetesta sairastavat ovat Pia Sillanpään mukaan eriarvoisessa asemassa riippuen asuinalueesta. Siinä missä toisella alueella on tarjolla terveydenhoitoa, omahoidon tukea ja hoitotarvikkeita helposti saatavilla, toisella alueella ne eivät toteudu yhtä hyvin. Esimerkiksi insuliinipumppujen saatavuudessa on ollut alueellisia eroja, vaikka pumput edesauttaisivat hyvää hoitoa.
– Hyvä hoitotasapaino on edellytys sille, että diabetesta sairastava voi elää mahdollisimman normaalia elämää. Toivoisin, että kaikki diabetesta sairastavat saisivat hyvää, laadukasta ja tasavertaista hoitoa, Sillanpää sanoo.
Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtajan tehtävä on ollut Sillanpään mukaan mielenkiintoinen ja antoisa.
– Olen saanut uutta tietoa diabeteksen hoitoon liittyvistä haasteista ja mahdollisuuden olla ratkomassa niitä. Sen lisäksi, että vedän verkoston kokouksia, tapaan eri sidosryhmiä, osallistun monenlaisiin tilaisuuksiin ja pidän yllä tietoisuutta diabeteksesta. Diabetesliitto on tukenut minua puheenjohtajan tehtävässä, sillä on iso rooli verkoston työssä, Sillanpää kertoo.
Alueelliset erot huolestuttavat
– Monet diabeteksen sairastamiseen liittyvät asiat ovat Suomessa varsin hyvin. Oli sitten kyse hoidosta tai siitä, millaisia hoitotarvikkeita diabeetikoille tarjotaan, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja diabetesverkoston jäsen Matias Marttinen sanoo.
Marttista kuitenkin huolettavat diabeteksen hoitoon liittyvät alueelliset erot.
– Minua huolestuttaa paljon se, että erot eri alueiden välillä voivat olla suuria, kun puhutaan vaikkapa hoitotarvikkeiden jakelusta. Se on ehkä sellainen asia, mihin meidän pitää kiinnittää paljon enemmän huomiota jatkossa, Marttinen huomauttaa.
Hänellä on ykköstyypin diabetes, mutta hän ei koe sen vaikuttavan mitenkään kansanedustajan työhön.
– Ei se näy millään tavalla, kuten sen ei kuulukaan näkyä. Ihmisillä on erilaisia sairauksia. Olen itse halunnut kertoa sairaudestani ihan avoimesti julkisuuteen koska ajattelen, että se on varsinkin monelle nuoremmalle tärkeä osoitus siitä, että diabeteksesta huolimatta voi elää täysin normaalia elämää ja tehdä vaativaa työtä, hän sanoo.
Kansanedustajan vaativa työ edellyttää paljon diabetesverkoston jäseneltä.
– Tämä työ on aika vaativaa, erityisesti nyt, kun olen oman eduskuntaryhmäni puheenjohtaja. Työmäärät ovat aika suuria, ja kyllä se näkyy siinä, että pitää totta kai huolehtia omista elintavoista. Liikuntaa harrastan paljon. Se on ehkä kaikkein tärkein asia diabeteksen hoidossa. Ja koetan huolehtia myös siitä, että levollekin jää riittävästi aikaa. Joskus siinä onnistuu paremmin, joskus taas vähän huonommin, Marttinen summaa.
