Diabetespotilas, tiedäthän myös rasva-arvosi?

305

Diabetesta sairastavalla on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin muulla väestöllä. Toisin kuin yleensä luullaan, riski ei johdu diabetespotilaan normaalia korkeammasta LDL-kolesterolipitoisuudesta, vaan taustalla on normaalista poikkeava LDL-kolesterolin rakenne.

Diabetesta sairastavan LDL-hiukkaset ovat tavallista pienempiä ja tiiviimpiä. Ne hapettuvat eli oksidoituvat tavallista helpommin ja kiinnittyvät hanakasti valtimon seinämiin. Tämän vuoksi ne aiheuttavat ateroskleroosia eli valtimonkovettumatautia normaalia herkemmin.

Tiukemmat LDL-tavoitearvot

”Kohonneen riskin vuoksi LDL-kolesterolipitoisuuksien tavoitearvot ovat diabetespotilailla normaalia tiukemmat”, kertoo dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Leo Niskanen HUS:sta.

Diabetesta sairastavan LDL-kolesterolipitoisuuden tulisi olla alle 2,5 mmol/l. Jos valtimotaudin riski on erityisen suuri, LDL-kolesterolin tavoite on alle 1,8 mmol/l tai arvon pieneneminen puoleen alkuperäisestä. Syksyllä 2019 julkaistiin uudet eurooppalaiset veren rasva-arvojen hoitosuositukset, joissa LDL-kolesterolin tavoitearvoja on tiukennettu entisestään.

Hoitokeinovalikoima on laaja

Diabetespotilailla on muita ihmisiä enemmän sydän- ja verisuonisairauksia. Hyvän hoidon myötä sairastuvuus valtimosairauksiin on kuitenkin vähentynyt.

”Diabeteksen hyvään hoitoon kuuluvat verensokerin hoidon ohella tupakoimattomuus, sydänystävällinen ruokavalio ja liikunta sekä tarvittaessa korkean kolesterolin ja verenpaineen lääkehoito.”

Uusien diabeteslääkkeiden myötä monen potilaan sairaus on aiempaa paremmassa hoitotasapainossa.

”Vaikka lääkkeillä pystytään entistä paremmin vaikuttamaan esimerkiksi verensokeriarvoihin, ei LDL-kolesterolin merkitys valtimotaudin riskitekijänä vähene. Sitä täytyy siis hoitaa edelleen”, Niskanen muistuttaa.

Hoidon tavoitteet määritellään yhdessä

Keskeistä diabeteksen hoidossa on pitkän tähtäimen hoitosuunnitelman tekeminen. Sen osana seurataan myös kolesteroliarvoja.

”Hoitosuunnitelma tehdään lääkärin ja potilaan yhteistyönä. On tärkeää, että potilas on mukana hoitotavoitteiden määrittelyssä ja että sekä lääkäri että potilas sitoutuvat niihin”, Niskanen summaa.


   Diabetes ja lisäsairaudet  

  • Diabetekseen voi liittyä lisäsairauksia, jotka kehittyvät hiljalleen vuosien tai vuosikymmenien kuluessa. Useimmat niistä johtuvat pitkäaikaisesti suurentuneesta verensokerista. Myös kohonnut verenpaine, kolesteroli ja tupakointi lisäävät lisäsairauksien riskiä.
  • Jotta lisäsairauksien riski ja ilmaantuminen voitaisiin havaita mahdollisimman ajoissa, diabetesta sairastavalle tehdään säännöllisesti niitä kartoittavia tutkimuksia.
  • Verensokerin omamittausten ohella suositellaan verenpaineen omamittauksia sekä veren rasva-arvojen tutkimista.
  • Säännöllisiin seurantatutkimuksiin kuuluvat silmänpohjien valokuvaus tai silmälääkärin tarkastus, virtsan valkuaisen tutkiminen ja munuaisten toimintaa mittaava verikoe, hermoston toiminnan seuraaminen ja diabeteshoitajan tai lääkärin suorittama jalkojen tutkimus.

 

Lähteet:

  • Dyslipidemiat (veren poikkeavat rasva-arvot) kuntoon potilaan ja lääkärin yhteistyöllä. Käyvän hoidon potilasversio, 2018. https://www.kaypahoito.fi/khp00047
  • Euroopan kardiologisen seuran hoitosuositukset, 2019. Mach F ym. 2019 ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias: lipid modification to reduce cardiovascular risk. Eur Heart J 2019; 00:1–78. doi:10.1093/eurheartj/ehz455.

 

Amgen
FIN-PS-145-1219-080638-1219

1 KOMMENTTI

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here