Teksti: Marika Lehto
Suomessa on kymmeniä tuhansia diabeetikkoja, jotka juovat liikaa. Tässä jutussa kaksi alkoholistia kertoo oman tarinansa. Yhdessä lääkärin kanssa he valavat toivoa sairastuneisiin.
Tamperelainen 42-vuotias Ville (nimi muutettu) kuvailee elämäänsä klassiseksi suomalaisen miehen tarinaksi. Kolmekymppisenä tuli avioero, potkut töistä ja taloudellisia vaikeuksia. Paniikkikohtauksina alkaneet mielenterveysongelmat muuttuivat masennukseksi, ja alkoholin käyttö lisääntyi.
Ville hakeutui ensimmäisen kerran juomisen takia hoitoon vuonna 2010. Seuraavina vuosina hän sai kymmenkunta haimatulehdusta.
2010-luvun puolivälissä Villelle tehtiin sokerirasituskoe. Kun hänen piti mennä lääkäriin kuulemaan tuloksista, hän lähti aamupäivällä pubiin ja joi muutaman oluen.
– Olin niin hädässä ja paniikissa. Tiesin, että saisin huonoja uutisia.
Villellä todettiin diabetes. Sairautta hoidettiin ensin kakkostyypin diabeteksena, mutta myöhemmin vahvistui, että kyse oli haimatulehdusten aiheuttamasta insuliininpuutosdiabeteksesta. Haima oli vaurioitunut niin, ettei se enää tuottanut insuliinia.
Ville ei halunnut hoitaa sairauttaan, sillä hän tunsi syyllisyyttä ja häpeää.
– Ne, jotka sairastuvat ykköstyypin diabetekseen, eivät ole itse aiheuttaneet sairauttaan. Tunsin olevani huonompi diabeetikko.
Kymmenien tuhansien ongelma
A-Klinikka Oy:n avohoitopalveluiden ylilääkäri Markus Partanen tunnistaa, mistä Ville puhuu. Hänen mukaansa päihdeongelmiin liittyy yhä Suomessa paljon stigmaa, mikä estää ihmisiä hakemasta apua ja hoitamasta itseään hyvin.
Lääkäri näkee Villen tarinassa muitakin tyypillisiä piirteitä. Alkoholismin ja diabeteksen yhdistelmä ei ole vastaanotoilla lainkaan harvinainen. Partanen arvioi, että Suomessa on kymmeniä tuhansia diabeetikkoja, joilla on myös vakava alkoholiongelma.
– En usko, että arvioni menee yläkanttiin, sillä Suomessa on puoli miljoonaa diabeetikkoa ja puoli miljoonaa alkoholin liikakäyttäjää. Melko usein vastaan tulee potilas, joka kuuluu molempiin ryhmiin.
Tätä juttua varten ei ollut vaikeaa löytää runsaasti alkoholia käyttäviä diabeetikkoja. Niin Ville kuin Pohjanmaalla asuva Veli-Matti Prusilakin, 43, halusivat kertoa kokemuksistaan, sillä molempien mielestä sairauksien yhdistelmä on yleinen, ja aiheesta pitäisi keskustella enemmän.
Prusila sairastui ykköstyypin diabetekseen lapsena. Alkoholia hän alkoi käyttää liikaa noin 25-vuotiaana. Hän ajattelee juomisen johtuneen pitkälti huonosta verensokeritasapainosta.
– Silloin yksinkertaisesti janottaa ja tulee välinpitämätön olo. Se menee helposti juomiseksi, hän toteaa.
Moni sairastaa sekä alkoholismia että diabetesta, sillä sairaudet voivat laukaista toisensa.
Alkoholin runsas käyttö heikentää vähitellen insuliinin tehoa elimistössä ja rasvoittaa maksaa. Lisäksi alkoholi johtaa usein ylipainoon, sillä siinä on huomattavasti energiaa. Kun juomiseen vielä usein liittyy liikkumattomuus ja epäterveellinen ruokavalio, ihmisellä on suurempi riski sairastua kakkostyypin diabetekseen. Diabeteksen voi saada Jussin lailla myös haimatulehdusten seurauksena.
Toisaalta diabeteksen sairastaminen lisää jossain määrin alttiutta päihdeongelmiin.
Monenlaisia riskejä
Kolmantena sairautena mukana on usein masennus, sillä sen todennäköisyyttä lisää sekä diabetes että alkoholismi.
– Käytännössä jokainen ihminen, joka juo riittävästi, saa masennuksen kaltaisen tilan, sanoo Markus Partanen.
Ville ja Veli-Matti Prusila ovat molemmat sairastaneet myös masennusta. Ville kuvailee sairauksia kehäksi, jossa jokainen ruokkii toistaan. Masennus on tehnyt hänestä itsetuhoisen, minkä takia hän juo. Juodessa hän ei välitä diabeteksen hoidosta, mikä pahentaa oloa entisestään. Hän on ollut monta kertaa hengenvaarassa.
– Vähän aikaa sitten lakkasin juomaputken aikana pistämästä insuliinia ja syömästä. Jouduin parissa päivässä teho-osastolle happomyrkytyksen takia, hän paljastaa.
Alkoholia käyttäessä diabeetikkoa voi uhata myös vakava, pahimmillaan kuolemaan johtava hypoglykemia. Alkoholin vaikutuksen alaisena maksa ei vapauta vereen sokeria normaalisti, eli kehon oma varajärjestelmä on pois käytöstä, jos verensokeri laskee liian alas.
– Ei se ole kovin yleistä, eikä sitä tarvitse muutaman alkoholiannoksen jälkeen pelätä, mutta kyllä tällaisiakin kuolemantapauksia sattuu, Partanen kertoo.
Alkoholin käyttö on diabeetikolle vaarallista ilman akuutteja sairauskohtauksiakin. Alkoholi kasvattaa kaikkien diabetekseen kuuluvien lisäsairauksien riskiä.
Uusi teknologia auttoi
Vaikka diabetes ja alkoholismi voivat yhdessä tuntua musertavilta sairauksilta, lääkäri ja sairastuneet haluavat valaa toivoa. Markus Partanen kannustaa unohtamaan häpeän ja hakemaan avoimesti apua.
– Diabetesta, alkoholismia ja masennusta voidaan nykyään hoitaa Suomessa hyvin tehokkaasti. Juomisesta kannattaa mainita lääkärille jo pienemmän riskin vaiheessa. Sama koskee tupakan polttamista.
Partanen toivoo, että kaikkia sairauksia hoidettaisiin yhdessä, mutta käytännössä päihteiden käyttöön, diabetekseen ja mielenterveysongelmiin saadaan edelleen usein apua eri tahoilta. Esimerkiksi Ville hoitaa alkoholiongelmaansa päihde- ja psykiatriakeskuksessa ja diabetestaan erikoissairaanhoidossa. Hän ei ole saanut apua diabetekseen liittyvän häpeän ja syyllisyyden käsittelyyn.
Villen elämäntilannetta on parantanut eniten teknologian kehittyminen. Hänen hoitotasapainonsa parani verensokerin jatkuvalla sensoroinnilla. Uutta intoa tuo keväällä netistä ostettu sensorin lisälaite Miaomiao, joka lähettää sensorin keräämän datan Villen kännykkään. Kun verensokeri laskee liian alas, puhelin hälyttää.
Tämä tuo Villelle turvaa, sillä hän asuu yksin. Hän on aina pelännyt matalia verensokereita.
– Sen takia olen pistänyt jatkuvasti liian varovasti insuliinia, mikä on pitänyt verensokerini korkealla.
Ville nauttii paremmasta voinnistaan ja suunnittelee yliopisto-opintojen saattamista loppuun. Hän juo edelleen kausittain.
Myös Veli-Matti Prusilan tilannetta paransi sensorointi ja siihen saatava lisälaite.
– Verensokerini nousee varsinkin aamuisin, enkä olisi koskaan huomannut sitä ajoissa ilman sensorointia. Miaomiaon kaltaisen Bluecon Nightriderin avulla pystyin säätämään tai jopa pysäyttämään aamunkoittoilmiön.
Voimien palautuessa ja pään kirkastuessa hävisi syy juoda. Nykyään Prusila liikkuu, lukee ja opiskelee vapaa-ajallaan.
– Olen aikaisemminkin yrittänyt kaikenlaista, mutta en ole jaksanut viedä mitään loppuun. En juurikaan enää juo, sillä en koe siihen syytä.
Prusila on kiitollinen siitä, että voi kaiken jälkeen hyvin. Hän työskenteli 15 vuotta baarimikkona Helsingin Kalliossa ja tarjoili lähes päivittäin toisille diabeetikoille.
– Moni heistä ei ole enää hengissä juomisen takia.
