Terveisiä diabetesammattilaisten huipputapaamisesta

2085
Juha Saltevo

Teksti: Pirita Salomaa

Euroopan Diabetestutkimuksen Seuran (EASD) vuosittainen konferenssi järjestettiin tänä vuonna Barcelonassa Espanjassa. Diabetestutkijoiden ja -lääkäreiden syyskuisessa huipputapaamisessa oli noin 15 000 osallistujaa, ja mukana oli myös runsaasti suomalaisia.

Pyysimme muutamaa heistä kertomaan näkemästään ja kuulemastaan. 

1. Mikä tai mitkä konferenssissa esitellyt diabeteslääkkeet tai hoitomuodot jäivät mieleesi kiinnostavimpina?
2. Mitkä muut puheenvuorot tai aiheet innostivat sinua?
3. Millaisia muita konferenssiterveisiä haluat välittää lukijoillemme?


Sisätautien erikoislääkäri Juha Saltevo, Jyväskylä

1. Ajankohtaista ja suoraan käytäntöön eli diabeetikoiden hoitoon vaikuttavaa lääkeasiaa kerrottiin konferenssin esityksissä runsain mitoin. Kiinnostavaa oli muun muassa SGLT1- ja SGLT2-estäjien yhteiskäyttö, jonka toivotaan tarjoavan lisää tehoa diabeetikon verensokeritasapainon hallintaan.

Yksi minua puhutellut tutkimustulos liittyi SGLT2-estäjälääkkeeseen ja 65–75-vuotiaisiin diabeetikoihin. Tutkitun lääkkeen teho tässä ikäryhmässä oli todettu tehokkaaksi, ja ikäihmisetkin voivat tutkimuksen mukaan käyttää sitä turvallisin mielin. 

SGLT1- ja SGLT2-estäjät eli glukoosinpoistajat ovat suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä, joita käytetään ensisijaisesti tyypin 2 diabeteksen hoitoon. SGLT2-estäjiä on alettu käyttää tietyin ehdoin myös tyypin 1 diabeteksen hoidossa.

Mielenkiintoinen lääkeuutinen oli sekin, että pistettävistä GLP-1-analogeista on tulossa myös suun kautta otettava vaihtoehto. GLP-1-analogit ovat suolistohormonilääkkeitä, joita käytetään tyypin 2 diabeteksen hoidossa.

Uuteen lääkekapseliin on kehitetty suoja-aine, joka estää lääkeaineen tuhoutumisen mahalaukussa, ja siksi sen teho säilyy. Tämä lääke saattaa tulla markkinoille jo ensi vuonna.

Suun kautta otettava GLP-1-lääke pitää nauttia aamuisin tyhjään vatsaan, ja samanaikaisesti ei saisi ottaa mitään muita lääkkeitä. Tämä voi olla hieman haastavaa, jos potilaalla on myös muita aamuisin otettavia lääkkeitä, jotka pitää nauttia yksinään.

Tällä hetkellä GLP-1-analogit ovat erityiskorvattavia vain, jos potilaan painoindeksi on 30. Toivoisin, että raja laskettaisiin 28:aan. Lääkkeen hinta ei saa olla este, kun potilas selkeästi hyötyisi sen käytöstä. Tulossa oleva suun kautta otettava lääke on tuskin potilaalle edullisempi kuin pistettävä.

2. Professori Timo Otonkosken ensimmäisenä suomalaisena diabetestutkijana saama Albert Renold -palkinto on todella hieno juttu. Palkinto myönnetään tutkijalle, joka on tehnyt erityisen ansiokasta Langerhansin saarekkeisiin liittyvää tutkimusta.

Otonkoski näkee, että kantasolututkimuksen myötä löydetään uusia diabeteksen hoitomuotoja, joista tulee osa käypää hoitoa. 

Huolestuttava teema konferenssissa oli nuorten sairastuminen tyypin 2 diabetekseen. Kävi selväksi, että mitä nuorempana siihen sairastutaan, sitä vakavampi sairaus on. Suomessakin pitää herätä tähän, ja alkaa esimerkiksi tehdä enemmän laihdutusleikkauksia. Myös nuorten tyypin 2 diabeetikoiden laihdutusleikkausten määrän lisäämistä pitäisi harkita.

3. EASD järjestetään vuosittain ja se kiertää muutamilla paikkakunnilla Euroopassa. Toiveita sen saamiseksi Suomeen on myös ilmassa. Olin tänä vuonna mukana jo 25. kerran, ja olisi tosi hienoa, jos pääsisin osallistumaan siihen myös kotimaan kamaralla. Toivon, että Diabetesliitto voi omalla panoksellaan tuoda esille Suomea.


Merja Laine

Yleislääketieteen erikoislääkäri ja Diabetesliiton lääkärineuvoston jäsen Merja Laine, Helsinki

1. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla käytännön kokemuksia ja ohjeita SGLT2-estäjien turvallisesta käytöstä tyypin 1 diabeetikoiden hoidossa. Hyvät hoitotulokset ja potilaiden hyvä vointi kokonaisuudessaan ilahduttivat.

Kiinnostavana uutisena mieleeni jäi myös tyypin 2 diabeetikoiden hoitoon soveltuva uusi lääke, imeglimiini. Se on insuliiniherkkyyttä parantava lääke, jonka avulla tyypin 2 diabetes voidaan saada hallintaan aiempaa paremmin. 

2. Lääketieteellistä perustutkimusta tekevien diabetestutkijoiden esitykset voivat herättää ahaa-elämyksiä, kun perustutkimuksen tulokset selittävät kliinisessä potilastyössä tehtyjä havaintoja. Erittäin mielenkiintoisia olivat myös laajojen seurantatutkimusten tulokset erilaisten diabeteslääkeratkaisujen vaikutuksista kuolleisuuteen ja sydänterveyteen tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla.

Mietityttämään jäi se, kuinka isossa osassa teknologia tulee olemaan diabeteksen hoidossa tulevaisuudessa. Nyt esiteltiin lukuisia hoitoa helpottavia uusia ratkaisuja, joissa tieto liikkuu jotain digitaalista kanavaa pitkin potilaalta diabeteksen hoidon ammattilaiselle ja päin vastoin. Teknologia ei voi, eikä saa kokonaan korvata kasvokkain kohtaamista. Uskon vankasti siihen, että potilaat haluavat jatkossakin tavata heitä hoitavia ammattilaisia.

3. Osallistumalla näihin kansainvälisiin konferensseihin varmistamme sen, että me suomalaiset diabetesalan ammattilaiset pysymme alan aallonharjalla. Niissä kuulemme uusimmat uutiset diabetestutkimuksesta ja hoidosta, mikä edesauttaa sitä, että voimme tuoda uusia käytäntöjä myös omien potilaidemme hoitoon. Sitä kautta huolehdimme siitä, että diabetesta sairastavien hoito Suomessa säilyy laadukkaana ja turvallisena.


 

Pirjo Ilanne-Parikka

Sisätautien erikoislääkäri, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka

1. Diabeteslääkkeen valinnassa sen verensokeria laskeva teho ja turvallisuus ovat keskeisiä. Myös lääkkeen vaikutus potilaan painoon ja lääkehoidon kustannukset vaikuttavat sen valintaan. 

Kokouksessa oli esillä useita tutkimuksia, joissa selvitetään verensokerilääkkeiden vaikutuksia munuaisten toimintaan ja sydäntapahtumiin. Lääkevalmisteen sydäntapahtumilta suojaava vaikutus on varmasti jatkossa yksi keskeinen valintakriteeri ja diabeteksen Käypä hoito -suositusta tultaneen tarkastelemaan tästä näkökulmasta. 

2. Suomessakin on viimein ymmärretty terveydenhuollon laaturekisterien välttämättömyys. Aiheeseen liittyvän innostavan esityksen piti professori Juliana Chan Hongkongista: It can be done: a full cycle of care from data, registers to outcomes and cost savings (vapaasti suomennettuna: rekisteritieto mahdollistaa hoidon tuloksellisuuden tarkastelun). 

3. EASD on aktivoitunut aiempaa enemmän myös kouluttamis- ja vaikuttamistyössä. Kokouksen yhteydessä esiteltiin ja avattiin verkkoon kolme uutta eLearning-ohjelmaa: Diabetes ja teknologia, Diabeteksen lisäsairaudet ja Tyypin 1 diabeteksen synty. Ohjelmat ovat maksuttomia ja kaikkien katsottavissa. 

EASD on myös mukana perustamassa European Diabetes Forum -verkostoa, www.eudf.org. Sen tavoitteena on vaikuttavan hoidon ja menetelmien edistäminen ja hoidon saatavuuden parantaminen. 

Voit tutustua EASD-konferenssin koko antiin katsomalla konferenssissa pidettyjä englanninkielisiä esityksiä EASD:n verkkosivujen kautta, www.easd.org/virtualmeeting.