Jalat turvoksissa

66819
Nilkan hyvä liikkuvuus aktivoi pohjelihaspumppua ja mahdollistaa veren takaisinpaluun sydämeen. Se vähentää myös jalkojen turvotusta. Kuvat: Janne Viinanen

Teksti: Jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen, Diabetesliitto

Jalat ovat väsyneet ja turvonneet. Mikä turvotusta aiheuttaa ja miten sitä voisi ehkäistä?

Sydämen tehtävänä on pumpata valtimosuonista veren mukana happea ja ravintoaineita ympäri kehoa. Verenkiertojärjestelmän kautta elimistöstä poistuu myös haitallisia kuona-aineita ja hiilidioksidia.
Hiilidioksidipitoinen veri ohjautuu valtimosuonista takaisin laskimosuoniin, josta veri pumppautuu sydämen kautta kohti keuhkoverenkiertoa. Keuhkoissa veri hapettuu ja puhdistuu ja on taas valmis sydämen kautta uudelle kierrokselle.

Laskimosuonten apuna ovat imu- eli lymfasuonet, jotka poistavat kudoksista nestettä, proteiinia ja muita aineita.

Koukistuvatko nilkat?

Sydämen toiminta ei yksinään riitä elimistön veren- ja nestekiertoa pyörittämään. Veren ja nestekierron takaisinpaluuseen tarvitaan apua myös pohjelihaksista.

Pohjelihakset saadaan toimimaan puolestaan vain, jos nilkka toimii normaalisti. Kun nilkka työskentelee tehokkaasti koukistus–ojennus -suunnassa, pohjelihaksisto supistuu ja laajentuu. Lihastyö puristaa syvällä olevia laskimo- ja imusuonirunkoja, jolloin veri ja neste pääsevät kulkeutumaan suonissa ylöspäin. Alaraajojen laskimojärjestelmä huolehtii 90 prosentista veren paluukierrosta sydämeen.

Nilkan hyvällä toiminnalla on suuri merkitys koko elimistön kokonaisverenkierrolle – myös turvotuksen ehkäisylle. Nilkan vajaa liikkuvuus on yksi riskitekijä isojen suonten tukkivalle valtimotaudille.

Vuotavat läpät

Turvotuksen taustalla voi olla myös laskimoiden vajaatoiminta. Laskimoiden sisällä on läppiä, jotka edistävät veren paluuvirtausta sydämeen ja estävät veren takasin virtauksen suonessa. Jos läppä ei toimi normaalisti, veri virtaa alaspäin nostaen laskimon sisällä olevaa painetta, ja nestettä tihkuu hiussuonista kudoksiin. Läppien vaurioituminen ja laskimoiden laajentuminen voivat johtaa suonikohjujen syntyyn.

Tässäkin pohjelihasten kunnolla on merkitystä: jos ne ovat heikot, lihaspumppu toimii vajaa teholla ja laskimopaine kohoaa.

Liika suola kerää nestettä

Suolan sisältämä natrium lisää nesteen kertymistä kudoksiin, mikä näkyy usein erityisesti kehon ääriosien, kuten jalkojen ja sormien turvotuksena. Liika natriumin saanti nostaa myös verenpainetta.

Kohonneen verenpaineen vuoksi pienten hiusverisuonten seinämien toiminta häiriintyy, jolloin hapen ja ravintoaineiden siirto kudoksen ja verisuonten välillä vaikeutuu.

Natrium vaikuttaa haitallisesti myös munuaisten toimintaan. Munuaisten tärkeänä tehtävänä on poistaa nestettä, ja ne säätelevät myös verenpainetta.

Suolan päiväannokseksi suositellaan vajaata teelusikallista (noin viittä milligrammaa) päivässä. Kesällä suolan suositeltu enimmäissaanti usein ylittyy muun muassa siksi, että kesällä syödään paljon grilliruokia. Katso jutun lopusta vinkit suolan käytön vähentämiseen.

Vakavampia ongelmia

Turvonneet jalat väsyvät helposti. Jos jalkojen turvotus on voimakasta, asia täytyy ottaa puheeksi lääkärin vastaanotolla.

Jalkojen pitkäkestoisen turvotuksen seurauksena iholle saattaa ilmaantua ihottumaläiskiä ja värimuutoksia. Turvonneen jalan iho kutisee helposti ja sitä tekee mieli raapia, minkä seurauksena iho voi rikkoontua, ja voi syntyä huonosti paranevia haavoja.

Vaikeimmat turvotuksen aiheuttamat muutokset ovat ihon alaisten kudosten kovettuminen ja ihon rakkulointi. Ne lisäävät säärihaavan riskiä merkittävästi. Turvotuksesta kärsivään jalkaan tulee myös herkästi ruusutulehdus. Toistuvat ruusutulehdukset voivat vaurioittaa pysyvästi lymfa- ja laskimosuonistoa, ja seurauksena on pysyvä jalkojen turvotus.

Käytä lääkärin määräämiä tukisukkia kesälläkin

Lääkäri tutkii jalat ja selvittää turvotuksen aiheuttajan. Usein hyvä hoitoratkaisu ja tukihoito on lääkinnällisten hoitosukkien käyttö.

Kesähelteessä hoitosukkien käyttö tuntuu monista epämiellyttävältä, ja se saattaakin jäädä vähemmälle tai kokonaan, vaikka lämmössä verisuonten seinämät laajenevat entisestään ja pahentavat jalkojen turvotusta.

Jalkojen hyvinvointia edistää ja turvotusta vähentää kävely, jossa nilkka toimii tehokkaasti. Mikäli nilkan toiminnassa on rajoitteita, on tärkeä tuottaa ulkoisesti puristusta kudoksiin. Tämän vuoksi monesti tarvitaan hoitosukkia.

Eiväthän lääkinnälliset hoitosukkasi ole jäämässä kesälomalle?

Haluatko huolehtia jaloistasi hyvin? Tilaa ja lataa heti käyttöösi Diabetes ja jalkojen omahoito -opas D-kaupasta, hinta 3 euroa.

 


Vähemmän suolaa, enemmän yrttejä

Ohjeet: Diabeteskeskuksen keittiö

Vähäsuolainen marinadi broilerille

350–400 grammalle broilerin lihaa

  • 3/4 dl öljyä
  • 3/4 dl tuoreesta appelsiinista puristettua mehua
  • 1/2 nippua tuoretta salviaa (reilu 1 dl silputtuna)
  • 1 rkl tuoretta inkivääriä silputtuna
  • 1/2 tl sitruunapippuria

1/2 tl suolaa (tai vähemmän, jos sitruunapippuri sisältää suolaa)

Laita marinadi ja broilerin liha muovipussiin. Anna marinoitua jääkaapissa. Marinointiaika broilerin suikaleille vähintään 2–3 tuntia, broilerin fileelle ja koipireisille vähintään 4–5 tuntia, mielellään yön yli.


Kolmen kaalin salaatti
  • 150 g keräkaalia
  • 150 g punakaalia
  • 100 g lehtikaalia
  • 150 g porkkanaa
  • puoli nippua ruohosipulia

Marinadi:

  • vajaa 1 dl tuoretta rakuunaa silputtuna
  • vajaa 1 dl tuoretta persiljaa silputtuna
  • 1 dl öljyä
  • 1/2 dl valkoista balsamiviinietikkaa
  • 1 tl sokeria

Poista lehtikaalista ruoti ja leikkaa se ohuiksi suikaleiksi. Leikkaa myös muut kasvikset ohuiksi suikaleiksi. Soseuta rakuuna ja persilja öljyn kanssa sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa. Lisää balsamiviinietikka ja sokeri, sekoita hyvin. Sekoita keskenään kasvikset ja marinadi. Anna marinoitua vähintään kaksi tuntia.

Vinkki: Hyvin marinoitu kasvislisäke tuo aterialle makua niin, että vähemmälläkin suolalla tehty ruoka on maittavaa.

• Desilitra kaalisalaattia sisältää noin 50 kcal energiaa.


 

Marinoidut valkoiset pavut
  • 5 dl kypsiä valkoisia papuja, joko itse käsiteltyjä tai säilöttyjä (suolaa enintään 0,5 %)

Marinadi:

  • 1 dl öljyä
  • 1/2 dl valkoviinietikkaa
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 2 rkl hunajaa
  • 10 oksaa tuoretta timjamia
  • noin 1/2 dl tuoretta ruohosipulia silputtuna
  • 1/2 tl mustapippuria rouheena

Jos käsittelet itse pavut: Liota papuja ensin yön yli vedessä vähintään kahdeksan tuntia. Kaada liotusvesi pois. Laita pavut puhtaaseen veteen kiehumaan. Keitä pavut kypsiksi: siihen menee noin tunti papujen koosta riippuen. Voit keittää kerralla isomman määrän papuja ja pakastaa osan myöhempää käyttöä varten.
Irrota timjamin oksista lehdet. Sekoita kaikki marinadin aineet ja laita marinadi kypsien tai säilykepapujen joukkoon. Anna marinoitua muutama tunti jääkaapissa. Tarjoa sellaisenaan aterian lisäkkeenä, salaatin joukossa tai haarukalla murskattuna leivän päällä.

Desilitra papuja sisältää noin 80 kcal energiaa ja noin 10 grammaa hiilihydraattia.


Vinkki: Käytä ruuanvalmistuksessa happamia raaka-aineita, kuten sitrusmehuja, erilaisia etikoita ja tomaattimurskaa. Hapan perusmaku vahvistaa suolan makua, jolloin suolaa tarvitaan vähemmän.