Teksti: Pirkko Tuominen
Suomessa arvellaan olevan jopa puoli miljoonaa diabeetikkoa, mutta tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Arviot diabeetikoiden määristä perustuvat eri lähteistä saataviin rekisteritietoihin ja väestötutkimuksiin.
Vastaus kysymykseen, kuinka paljon Suomessa on diabeetikoita, riippuu siitä, miten diabeetikko määritellään. Lasketaanko mukaan vain diagnosoidut diabeetikot vai myös ne, joiden sairautta ei ole vielä tunnistettu.
– Parhaiten tiedetään jo diagnosoitujen, erityiskorvausta saavien diabeetikoiden lukumäärä. Kelalla on kattavat tilastot diabeteslääkkeiden vuoksi lääkekorvausta saaneiden henkilöiden määristä, tutkimusprofessori Markku Peltonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.
Vuonna 2015 erityiskorvausta diabeteslääkkeistä sai yhteensä 302 320 henkilöä. Heille on Kelasta myönnetty lääkekorvausoikeus 103 Diabetes. Sen voi saada diabeetikko, jonka sairauden lääkäri on todennut ja jonka diabetes ei ole tilapäistä.
Oikeus erityiskorvaukseen diabeteksen perusteella oli kaiken kaikkiaan 314 038 henkilöllä, mutta kaikki eivät käyttäneet oikeuttaan.
– Siihen lienee useita syitä. Osa tyypin 2 diabeetikoista on laihduttanut, eikä siksi ole tarvinnut lääkitystä vähään aikaan. Osa on asunut ulkomailla. Osa lienee ollut julkisen terveydenhuollon laitoksessa, jolloin päivämaksuun on sisältynyt laitoksen toimittamat lääkkeet, asiantuntijalääkäri Lauri Keso Kelasta arvioi.
Kelan tiedot diabeteksen erityiskorvausoikeuden myöntämisestä kertovat diabeetikoiden kokonaismäärästä, mutta luvuista ei näe esimerkiksi tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden määriä. Suomessa ylivoimainen enemmistö sairastaa tyypin 2 diabetesta. Seuraavaksi eniten on tyypin 1 diabeetikoita. Näiden väliin mahtuu paljon tapauksia, joissa on piirteitä molemmista alaryhmistä.
– Insuliinivalmisteista sai erityiskorvausta 118 839 henkilöä ja muista veren sokeripitoisuutta alentavista lääkkeistä 246 265 henkilöä. Osa näistä henkilöistä käytti molempia lääketyyppejä. Eniten käytetty yksittäinen lääkeaine oli metformiini, jota käytetään ensisijaisena lääkkeenä kakkostyypin diabeteksen hoidossa, Keso tarkentaa.
Piilodiabeetikot sekoittavat tilastoja
Diabeteksen esiintyvyyttä voidaan arvioida paitsi rekisteritietojen myös kattavien väestötutkimustietojen perusteella. Jopa 150 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan diabetesta tietämättään.
– Suomessa on suuri joukko ihmisiä, jotka täyttävät diabeteksen kliiniset kriteerit, mutta heidän diabetestaan ei ole diagnosoitu terveydenhuollossa. Näiden piilossa olevien kakkostyypin diabeetikoiden määrää on haastavaa arvioida, Markku Peltonen toteaa.
Satunnaisotoksiin perustuvissa väestötutkimuksissa, kuten FINRISKI-terveystutkimuksissa, on arvioitu diabeteksen esiintyvyyttä mittaamalla paastoverensokeri tai tekemällä sokerirasituskoe. Nykyään arvioinnissa voidaan käyttää myös sokerihemoglobiinitasoa.
– Väestötutkimuksiin pohjautuvia tietoja päivitetään kuitenkin harvakseltaan: viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2007, Peltonen huomauttaa.
– Terveydenseurantajärjestelmämme ei toistaiseksi pysty tuottamaan ajan tasalla olevaa tietoa diabeetikoiden lukumääristä niin, että myös tunnistamattomat diabeetikot olisi otettu huomioon.
Päivitettyä tietoa diabeetikoiden lukumäärästä saadaan, kun seuraava iso väestötutkimus, FinTerveys 2017 tehdään. Sen tulokset valmistunevat tutkimusvuoden loppuun mennessä.
Käsi kädessä lihavuuden kanssa
Tyypin 2 diabetes on yleistynyt yhdenmukaisesti suomalaisten lihomisen kanssa 1970-luvulta lähtien. Tänä päivänä enemmistö aikuisista on ylipainoisia tai lihavia, ja tyypin 2 diabeteksesta on tullut kansantauti. Toivoa paremmasta kuitenkin on.
– Viimeisten tietojen mukaan aikuisten ylipainon kasvu on pysähtynyt. Siitä voisi päätellä, että diabetekseen sairastuvien määrä saattaa kääntyä laskuun. Huolestuttavaa on kuitenkin, että lasten ja nuorten lihavuus lisääntyy edelleen, Peltonen sanoo.
Uusien diagnosoitujen kakkostyypin diabeetikoiden huippu oli vuonna 2011. Sen jälkeen luvut ovat tulleet alas useamman vuoden ajan.
– Voi olla, että uusien tapausten määrän kasvu on pysähtynyt, Peltonen arvioi.
Myös tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus näyttää tasaantuneen pitkän kasvun jälkeen, ainakin alle 15-vuotiailla. Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Ykköstyypin diabetes on monitekijäinen sairaus, jonka syntyyn vaikuttavat perinnölliset ja ulkoiset tekijät sekä niiden vuorovaikutus. Sairautta ei toistaiseksi osata ehkäistä, mutta asiaa tutkitaan aktiivisesti.
– Ei tosin ole selvää, onko ykköstyypin diabeteksen ilmaantuvuuden kasvu oikeasti laskenut vai onko sairastuminen siirtynyt myöhäisempään ikään, Peltonen tuumii.
Myönteisestä kehityksestä huolimatta lääkehoidettujen diabeetikoiden määrä kasvaa edelleen. Kelan tilastoista selviää, että esimerkiksi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana diabeteksen takia erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen yli 35-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut.
– Tähän vaikuttavat muun muassa seulonnan ja diagnostiikan kattavuus, hoitokäytännöt ja erityiskorvausoikeuksien perusteet, Peltonen sanoo.
Seulontaa ja varhaista tunnistamista tehostettiin vuosituhannen alussa. Käypä hoito -suosituksen mukaan tyypin 2 lääkehoito aloitetaan heti, kun potilas on saanut diagnoosin. Myös diabeteksen parantunut ennuste lisää lääkehoidettujen potilaiden määrää, koska yhä useampi diabeetikko elää pidempään.
Yhteenvetona voi sanoa, että diabetes on alidiagnosoitu. Arviolta jopa puolet tyypin 2 diabetestapauksista on diagnosoimatta.
– Erityiskorvausoikeuksiin perustuvat tiedot ovat aliarvio ongelman laajuudesta, Peltonen toteaa. •
