Uusia ja vanhoja hoitoja erektiohäiriöihin

15762
Kuva: Marja Haapio

Teksti: Susanne Hiltunen

Yli puolella 40–70-vuotiaista miehistä ja noin puolella kaikenikäisistä diabeetikkomiehistä esiintyy erektiohäiriöitä. Ongelman hoitoon kehitetty lääkkeetön vaihtoehto, matalaintensiteettinen energiaimpulssihoito, tarjoaa vaihtoehdon tablettien ja pistoshoidon rinnalle. 

Terveystalon urologi, dosentti Mika Raitanen on kokeillut uutta matalaintensiteettistä energiaimpulssihoitoa potilailleen viime kesästä lähtien. Hän on innostunut sen tehosta.

– Kokemuksemme mukaan 80 prosenttia potilaistamme hyötyy hoidosta. Erityisen hyvä apu matalaintensiteettinen energiaimpulssihoito on lievästä tai keskivaikeasta erektiohäiriöstä kärsiville. Jos häiriö on kovin hankala, normaalit kuusi hoitokertaa eivät riitä. Silloin hoito voidaan toistaa kolmen viikon hoitotauon jälkeen, mikäli muut hoitomuodot eivät ole sopineet tai tehonneet.

Raitasen mukaan hoitomuoto sopii kaikille muille, paitsi aktiivista eturauhassyöpää sairastaville. Matalaintensiteettistä energiaimpulssihoitoa voidaan suositella miehille, joiden erektio on heikentynyt, mutta he eivät halua lääkkeitä tai lääkkeet eivät sovi heille.

Hoito on myös vaihtoehto miehille, joilla suun kautta nautittavat lääkkeet eivät tehoa ja joita tehokas, paikallinen pistoshoito pelottaa.

– Vaikka tabletit ja pistokset ovat edelleen yleisin hoito, lääkkeetön hoitomuoto on selkeä lisä arsenaaliin, Raitanen iloitsee.

Hoito sisältää kaksi hoitokertaa viikossa kolmen viikon ajan. Hoito kestää 20 minuuttia kerrallaan. Kelakorvausta lähes tuhannen euron hintaiseen hoitoon ei saa.

Apua epätoivoon

Seksuaalilääketieteen asiantuntija, dosentti Juhana Piha Lääkärikeskus Mehiläisestä arvioi, että diabeetikkojen erektiohäiriöt ovat usein niin pahoja, että matalaintensiteettinen energiaimpulssihoito ei niihin auta.

- Näitä peniksen juureen kiinnitettäviä silikonirenkaita saa apteekista, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri, dosentti Juhana Piha esittelee. Kuva: Susanne Hiltunen
– Näitä peniksen juureen kiinnitettäviä silikonirenkaita saa apteekista, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri, dosentti Juhana Piha esittelee. Kuva: Susanne Hiltunen

– En silti muista, milloin olisin epäonnistunut diabeetikon erektiohäiriön hoidossa. Ei diabeetikkokaan ole toivoton tapaus, vakuuttaa alalta yli 20 vuoden kokemuksen omaava Piha.

Vastaanotollaan Piha tapaa usein epätoivoisia potilaita, jotka ovat saaneet tabletteja, jotka eivät ole tehonneet.

– Silloin voin määrätä normaalia isomman annoksen tabletteja, jotka otetaan pari tuntia ennen yhdyntää. Jos ne eivät tehoa, kannattaa kokeilla paikallista pistoshoitoa, johon voi myös joskus yhdistää pienen annoksen suun kautta otettavaa lääkettä.

Piha korostaa, että tämä ei ole virallinen suositeltu käytäntö, mutta sitä käytetään yleisesti tarkasti harkiten. Lisäapuna voi käyttää peniksen juureen asetettavaa, silikonista valmistettua kiristysrengasta.

Suun kautta otettavia lääkkeitä on markkinoilla Suomessa neljää eri merkkiä. Nämä lääkkeet yksinään tuovat Pihan mukaan avun vain noin puolelle erektio-ongelmien vaivaamista diabeetikkomiehistä.

Uusin suun kautta otettavista valmisteista on vuonna 2014 markkinoille tullut avanafiili. Edullisen lääkkeen etuja ovat vähäiset sivuoireet ja pitkäkestoisuus. Avanafiili vaikuttaa 6–8 tuntia. Lisäksi lääke vaikuttaa nopeasti: se otetaan vain puoli tuntia ennen yhdyntää.

Lähes idioottivarma keino

Diabeetikkomiehillä seksuaalinen ikääntyminen tapahtuu Pihan mukaan 10–15 vuotta muita miehiä aiemmin. Yhdistelmänä ikääntyminen ja diabetes ovat toisinaan vaikeita hoidettavia.

Diabeetikot kärsivät lisäksi usein testosteronivajeesta, jonka syynä on diabetekseen liittyvä hormonihäiriö, endokrinopatia. Testosteronivaje on korjattava erektio-ongelmaa hoidettaessa.

– Diabetes on miehillä hyvin merkittävä seksiin vaikuttava tekijä. Seksuaaliterveys taas on olennainen osa elämän tyytyväisyyttä. Kokemukseni perusteella sanoisin, että ellei seksi toimi, ei parisuhdekaan yleensä toimi. Pahimmillaan se heijastuu myös työelämään.

Elleivät erilaiset suun kautta otettavat lääkehoidot tehoa, Piha pitää vanhaa kunnon pistoshoitoa lähes idioottivarmana keinona.

– Liputan edelleen pistoslääkkeen puolesta. Määrään sitä potilailleni päivittäin, ja 75 prosenttia näistä potilaista on diabeetikoita.

Uusin erektio-ongelmien hoidossa käytetty pistoslääke on Invicorp, jolle Fimea on hiljattain antanut myyntiluvan. Tätä edellinen uusi pistoslääke tuli markkinoille 1990-luvun alussa.

– Odotan mielenkiinnolla Invicorpin markkinoille tuloa, koska siinä on kyseessä kahden erilaisen vaikuttavan aineen yhdistelmä, Piha sanoo.

Dosentti Juhana Piha esiintyy 23.9. Diabetesmessuilla Tampereella.


Seksiongelmat heikentävät elämänlaatua

Diabetesliiton psykologi Helena Nuutinen tutki lisensiaatintutkimuksessaan diabeetikoiden elämänlaatuun vaikuttavia seikkoja.

– Ihmissuhteet arvioitiin tärkeimmiksi asioiksi elämänlaadun kannalta. Usein sukupuolielämä on tärkeä osa läheisiä ihmissuhteita. Jos diabetes vaikuttaa ihmissuhteisiin ja sukupuolielämään, se on merkittävä elämänlaatuun vaikuttava tekijä, Nuutinen summaa.

Kyselyssä oli nimetty 19 eri elämänaluetta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kunkin elämänalueen tärkeyttä omassa elämässään sekä arvioimaan, minkä verran diabetes vaikuttaa heillä kyseiseen elämänalueeseen.

Kyselyyn vastasi lähes yhtä monta naista ja miestä. Hieman yli puolet vastaajista oli tyypin 1 diabeetikoita.

Vastauksista kävi ilmi, että miehille sukupuolielämän merkitys elämänlaatuun vaikuttavana tekijänä oli naisia suurempi.

Tyypin 1 diabeetikot ja tyypin 2 diabeetikkonaiset arvioivat diabeteksen vaikuttavan eniten siihen, miltä tulevaisuus huolineen ja toiveineen tuntuu. Tyypin 2 diabeetikkomiehet arvioivat diabeteksen vaikuttavan eniten sukupuolielämään.

Myös diabeetikoille järjestettävillä kursseilla sukupuolielämään liittyvät kysymykset nousevat usein esiin.

– On tärkeää, että diabetesvastaanotoilla otetaan puheeksi, että sairaus voi vaikuttaa eri tavoin sukupuolielämään ja että sukupuolielämän ongelmiin on olemassa monenlaista apua. Tärkeää on muistaa sekin, että aina ei pelkästään sairaus vaan myös lääkkeet, kuten esimerkiksi mielialalääkkeet, voivat vaikuttaa tähän puoleen, psykologi muistuttaa.