Teksti: Timo Elo
Ursula Schwab toimii apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä. Hän tunnustautuu kultaisen keskitien kulkijaksi, jonka ohjenuorana on tutkittu tieto.
Apulaisprofessori Ursula Schwab tunnetaan ravitsemustutkijana, laillistettujen ravitsemusterapeuttien opettajana, ravitsemussuositusten kirjoittajana, ravitsemusterapeuttina ja kansainvälisesti arvostettuna vaikuttajana.
– Peruskoulutukseltani olen laillistettu ravitsemusterapeutti, mikä mahdollistaa myös potilastyön, jota teen kahtena päivänä viikossa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Olen tyytyväinen kolmiulotteiseen työnkuvaani, johon sisältyy opetusta, tutkimusta ja kliinistä toimintaa.
Ravitsemustietous näyttää aiheuttavan suomalaisille hämmennystä, sillä julkisuudessa on usein tarjolla varsin ristiriitaista tietoa.
– Oikean tiedon hankkiminen voi olla hankalaa, sillä median pitää elää ja herättää kiinnostusta, eikä kiinnostus pysy yllä toistelemalla suositusten mukaisia ruokavalioteesejä. Aina on löydettävä jokin uusi juttu tai toisinajattelija, jotta syntyisi myllerrystä.
– Tapaan potilastyössäni usein ihmisiä, joilla on todettu sepelvaltimotauti tai sydäninfarkti. He haluaisivat ihan oikeasti tehdä ravitsemuksen keinoin itselleen niin paljon hyvää kuin mahdollista. Mediaa seuraamalla he eivät kuitenkaan pysty tekemään oikeita valintoja, Schwab sanoo.
Hän toivoo, että media tekisi enemmän yhteistyötä yliopistojen kanssa: kertoisi tuoreista tutkimustuloksista ja myös siitä, mitä kaikkea nykyisin pystytään tutkimaan.
Yksilöllisiä eroja
Ursula Schwabin mukaan ravitsemustutkimuksen punaisena lankana on, että ravitsemussuosituksissa voitaisiin ottaa huomioon myös henkilökohtaisia eroja.
– Niin pitkälle tuskin kuitenkaan päästään vielä minun urani aikana. Saamamme tutkimustulokset on tarkoitettu väestölle ja ne toimivat suurimmalla osalla ihmisistä, muutenhan tutkimusnäyttöä ei olisi saatu.
– Joukossa on kuitenkin myös poikkeuksia, kumpaankin suuntaan. Kaikki varmaan olemme kuulleet tarinoita naapurin mummosta, joka aina söi voita ja tupakoi, mutta eli yli 90-vuotiaaksi. Minäkin hämmästelen joskus kliinisessä työssäni, miten joku potilas on vielä elossa hyvin epäterveellisistä elintavoistaan huolimatta.
– On olemassa ’superihmisiä’, joiden elimistö kestää rasitusta, mutta sitten on myös niitä, jotka ovat äärimmäisen herkkiä esimerkiksi ylimääräiselle suolalle ja muutamalle lisäkilolle ja joiden maksa rasvoittuu helposti, Schwab päättelee.
Hän muistuttaa, että ruokavalion täytyy olla myös lääkehoidon aikana suositusten mukainen. Usein käy niin, että kun ihminen aloittaa lääkityksen, hän tekee sen johtopäätöksen, että hänen ei tarvitse enää välittää siitä mitä suuhunsa laittaa tai tuleeko liikuttua tarpeeksi – lääkitys hoitaa asian.
– On hyvä tietää, että lääkkeet tehoavat paremmin, kun ruokavalio on terveyttä edistävä. Esimerkiksi kun verenpaine on koholla, ruuassa tulisi olla vain kohtuullisesti suolaa. Tämän ajatuksen sisäistäminen on paitsi tavallisille ihmisille myös lääkäreille vaikeaa. Kun lääkäri kirjoittaa reseptin, hänen pitäisi huolehtia, että potilas saa samalla asianmukaisen ohjeistuksen ruokavaliosta.
Lisää ravitsemustietoa lääkäreille
Ursula Schwabin mielestä ravitsemukselle pitäisi antaa enemmän painoa lääkärien koulutuksessa.
– Lääkäriksi voi valmistua hyvinkin onnettomalla ravitsemustietämyksellä, mutta toisaalta on myös lääketieteen opiskelijoita, joilla on intoa ja halua ottaa selvää ravitsemusasioista. Itse olen yrittänyt lääkärien kanssa keskustellessa tuoda aina esille sitä, että suositeltava ravitsemus tekee terveydelle hyvää monella tavalla. Se hoitaa muun muassa veren rasva-arvoja, parantaa elimistön sokeriaineenvaihduntaa, ehkäisee matala-asteista tulehdusta, auttaa painonhallinnassa ja tarvittaessa laihdutuksessa sekä hoitaa verenpainetautia. Uusimpien tutkimustulosten mukaan se näyttäisi olevan myös selkeästi yhteydessä vähentyneeseen muistisairauksien riskiin, Schwab luettelee.
Hän lisää, että perusterveyttä edistävä ravitsemus on olennainen osa mitä tahansa hoitoa. Tiedetään esimerkiksi, että joillakin ihmisillä on toistuvia tulehduksia, esimerkiksi naisilla gynekologisia tulehduksia. On olemassa tutkimusnäyttöä, jonka mukaan terveyttä edistävä ruokavalio helpottaa tulehdustilojen hoitoa ja vähentää niiden uusiutumisen todennäköisyyttä.
Myös lapsettomuushoidoissa terveyttä edistävän ruokavalion eduista on näyttöä. Lisäksi näyttäisi siltä, että osteoporoosin kehittymisessä esimerkiksi rasvan laadulla voi olla merkitystä. Tätä tutkitaan nyt lisää.
– Olen aloittanut urani rasvatutkijana ja tehnyt Kuopion yliopistossa väitöskirjani ruokavalion rasvan laadun vaikutuksesta terveyteen. Nyttemmin tutkimus on laajentunut ruokavalion kokonaisuuteen. Tuskin koskaan jätän tätä tutkimusalaa, Schwab sanoo.
Tieteen popularisoija
Agronomiliiton hallitus valitsi Ursula Schwabin Vuoden Ravitsemusvaikuttajaksi 2013, ja perusteli valintaansa muun muassa sillä, että Schwab on taitava tieteen popularisoija, joka puhuu aina siitä mistä on vahvin tieteellinen näyttö. Ravitsemuksen perussääntönä ravitsemustutkija pitää kohtuutta.
– Tärkeintä ravitsemuksessa on kultaisen keskitien noudattaminen. Liika on aina liikaa, kumpaankin suuntaan, Schwab vahvistaa.
Kohtuus voi kuitenkin olla nykymaailmassa vaikeaa, kun lounaspaikoissa saa syödä niin paljon kuin jaksaa ja kahvilassakin saa santsata kahvia.
– Olen nähnyt lentoasemalla korvapuustin, joka oli niin iso, että se vaati alleen ruokalautasen. Tämä asia tiivistyy siinä, että esimerkiksi eräs hampurilaisketju kutsuu aterioitaan mätöksi. Miten ruokaa voi kuvailla sillä tavalla?, Schwab kauhistelee.
Hän korostaa, että ruoka on meille elintärkeää, ja sille pitäisi antaa sille kuuluva arvo. Samalla syömisessä pitää säilyttää tietynlainen rentous.
– Juhlissa näkee aina joskus jonkun jupisevan esimerkiksi puolisolleen, että älä nyt ota täytekakkua, kun se on niin rasvaista ja sinun pitäisi laihduttaa, Hyvänen aika, juhlat ovat poikkeustilanteita. Jos arkiruokailu on kunnossa, juhlapäivien herkuttelu ei ole ongelma, Schwab havainnollistaa.
Hyvän elämän eväiksi hän suosittelee terveyttä edistävää, yleisesti suositeltavaa ruokavaliota ilman mitään haihatuksia.
– Lisäksi tarvitaan riittävästi liikuntaa, unta ja mielen virkeyttä sekä sopivasti sosiaalisia kontakteja ja mahdollisimman vähän stressiä, hän lisää.
Hän tunnustaa, että hänen elämänsä menee kyllä välillä vähän stressin puolelle, varsinkin loppusyksyisin.
– En varmaan jaksaisi näin hyvin, elleivät muut asiat olisi kunnossa, hän toteaa.
Kolme kysymystä ruuasta
Auttaako gluteeniton ruokavalio vatsavaivoihin?
– Gluteeniton ruokavalio on keliaakikolle ainoa oikea ja välttämätön hoito, jonka kanssa pitää olla todella tarkkana, Ursula Schwab sanoo.
Nykyisin gluteenitonta ruokavaliota noudattavat kuitenkin myös monet sellaiset, joilla ei ole keliakiaa. Tämä muotivillitys lähti liikkeelle siitä, kun eräs amerikkalainen elokuvatähti kertoi pitävänsä sillä painonsa kurissa. Toinen syy gluteenittoman ruokavalion suosioon voi olla se, että jotkut herkkävatsaiset ovat huomanneet vatsaoireidensa helpottuvan sen avulla.
Ursula Schwab ei usko, että gluteeniton ruokavalio olisi ratkaisu näihin ongelmiin.
– Esimerkiksi hapatettu ruisleipä aiheuttaa monelle vatsanpuruja, ja oireet saattavat hävitä kun vaihtaa sen muunlaiseen leipään. Myös eräät makeutusaineet, kuten ksylitoli, voivat aiheuttaa vatsan oireilua. Kaikkien vatsat eivät kestä muitakaan oli-päätteisiä makeutusaineita, joita ovat muun muassa sorbitoli, laktitoli ja maltitoli.
– Usein, kun vastaanotolla käydään läpi tiettyjä asioita, vatsaoireet voivat helpottaa aika pienillä ruokavalion muutoksilla, Schwab huomauttaa.
Onko terveellinen ruoka kallista?
Ruuan hinta ohjaa kuluttajan valintoja. Onko terveellinen ruoka kallista?
– Tästä on muutamia tutkimuksia viime vuosikymmenen loppupuolelta. Yksi analyysi tehtiin maailmankuulusta diabeteksen ehkäisytutkimuksesta. Interventioryhmän ohjattu, terveyttä edistävä ruokavalio oli edullisempi kuin kontrolliryhmän ruokavalio ja lisäksi se pienensi diabetesriskiä 58 prosentilla.
– Varsin edullinen aamiainen syntyy puurosta, etenkin kun sen kanssa syö itse kerättyjä marjoja. Hedelmistä ja kasviksista kannattaa suosia kausituotteita. Rasvaton maito ja maustamaton jugurtti ovat aika edullisia.
– Liharyhmässä esimerkiksi broileri voi olla hieman kalliimpaa kuin makkara, mutta toisaalta se on huomattavasti edullisempaa kuin naudanliha. Punaista lihaa ei tulisi syödä yli 500 grammaa viikossa.
– Kaupoissa on myös saatavilla edullisia kalalajeja, rypsiöljyä ja margariinia, Schwab luettelee.
Hän on huomannut, että suurelle osalle kuluttajista ei ole suurtakaan merkitystä sillä, paljonko valmisteessa on suolaa tai kuitua ja missä se on tehty. Tuoteseloste kannattaisi lukea tarkkaan: Schwab itse on nähnyt luomuleivän, jossa oli runsaasti suolaa ja joka oli valmistettu ulkomailla.
– Terveyttä edistävä ruokavalio voi olla helpompi koostaa ei-luomuna kuin luomuna. Omaa luomuajatteluani vastaan sotii se, että elintarvikkeita tuodaan pitkien matkojen takaa ja myös paikoista, joissa on huonompi ilmanlaatu kuin Suomessa. Esimerkiksi monissa trendikkäissä ulkomaisissa marjoissa on ollut liikaa torjunta-ainejäämiä.
– Meitä vaivaa erikoisuuden tavoittelu, mikään tavanomainen ei tunnu riittävän vaan koko ajan pitää keksiä jotain uutta ja erikoista, Schwab huokaa.
Rypsi- vai oliiviöljy?
Julkisuudessa on väitelty kiivaasti rypsi- ja oliiviöljyn paremmuudesta. Mikä on tutkijan näkemys asiasta?
– Oliiviöljyn menekin edistämiseksi oli äskettäin kolmen vuoden mittainen, massiivinen EU-rahoitteinen projekti. Se on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että rypsiöljy on kokenut eräänlaisen ”alemmuusluokituksen”, koska sitä ei ole samalla tavalla markkinoitu. Julkista keskustelua ohjaavat hyvin paljon markkinointi, taloudelliset intressit ja taustalla oleva rahoitus, Ursula Schwab vastaa.
– Terveysaspekteilla arvioituna rypsiöljy ei missään nimessä ole oliiviöljyä huonompaa, hän lisää.
Samalla hän muistuttaa, että makuasioista ei tietenkään kannata kiistellä. Joku tykkää siitä, että öljy maistuu, joku toinen taas miedommasta mausta.
Rypsiöljy kuuluu Välimeren ruokavalion rinnalle kehitettyyn Itämeren tai Pohjolan ruokavalioon. Pohjolan ruokavalion ajatuksena on ollut se, että täällä asuvien ihmisten on helppo omaksua tällä alueella tuttu ruokavalio.
– Pohjolan ruokavaliosta on julkaistu paljon tutkimuksia. Komponenteiltaan se on hyvin samanlainen kuin Välimeren ruokavalio tai yhdysvaltalainen DASH-ruokavalio, joka on vuonna 1997 julkaistu, kohonnutta verenpainetta ehkäisevä ja hoitava ruokavalio. Nämä kolme ruokavaliota menevät aika lailla yksiin.
