Silmuillakin mahdollisuus – Diabetestutkimussäätiöllä on vankat juuret

191
- Yhdistysväen illanvietossa vuonna 1975 paikalla olleet heittelivät lattialle rahaa, ja sitä kertyi 1 500 markkaa. Se oli Diabetestutkimussäätiön alkupääoma, säätiön asiamies Jarmo Riihelä kertoo. Kuva: Miika Rautiainen

Teksti: Pirita Salomaa

Moni tutkimusala on ahtaalla, kun yhteiskunnan säästötoimet leikkaavat tieteellistä tutkimustoimintaa. Diabetestutkimussäätiön toiminta on nykytilanteessa entistäkin arvokkaampaa: säätiön tuki voi mahdollistaa diabetestutkimuksen jatkuvuuden ja tarjoaa kasvun edellytyksiä myös nuorille tutkijoille.

Diabetestutkimussäätiö tukee vuonna 2016 suomalaista diabetestutkimusta puolella miljoonalla eurolla. Säätiön koko toiminta-aikanaan jakama apurahasumma nousee näin reilusti yli kuuteen miljoonaan euroon.

– Apurahasummamme on vuodesta toiseen noussut. Tämän vuoden toukokuussa jaossa ollut 450 000 euron apuraha jakautui 22 tutkijalle, Diabetestutkimussäätiön asiamies Jarmo Riihelä kertoo.

Ensi vuonna 40 vuotta

Diabetestutkimussäätiö aloitti toimintansa vuonna 1976. Säätiön säädepääoma, 20 000 markkaa, saatiin kokoon diabetesyhdistysten lahjoituksista ja Diabetesliiton osuudesta, jossa oli mukana Ruotsin diabetesliiton ja muiden tukijoiden antamat lahjoitukset.

– Pääoma on kasvanut yli 12 miljoonaan euroon, mistä on kiittäminen kaikkia lahjoittajiamme sekä hyvin hoidettua sijoitustoimintaamme, Riihelä sanoo.

Säätiön pääomasta huolehtiminen ja sen kasvattaminen ovat olennaisia asioita apurahasumman kannalta.

– Periaatteemme on, että joka vuosi jaettavien apurahojemme yhteissumma on noin 4 prosenttia pääomastamme. Saamamme lahjoitukset ja testamentit menevät lyhentämättöminä apurahoihin, Riihelä tarkentaa.

Diabetestutkimussäätiöllä ei ole palkattua henkilökuntaa, vaan sen luottamuselimissä toimivat tekevät vapaaehtoistyötä. Taloushallinnon ja viestinnän palvelut säätiölle tuottaa Diabetesliitto, jonka kulut säätiö korvaa omakustannushintaan.

Suurapurahat senioreille – pienemmät tulevaisuudelle

Ensi vuonna jaettava puoli miljoonaa myönnetään säätiön periaatteiden mukaisesti korkeatasoiseen suomalaiseen diabetestutkimukseen. Tutkijat hakevat apurahoja tammikuussa, ja ensisijainen hakemusten arviointiperuste on tutkimusten tieteellinen taso.

– Odotamme noin sataa hakemusta. Kaikki hakemukset arvioi tieteellinen valiokuntamme, jonka jäsenet eivät, kuten eivät muidenkaan toimielintemme jäsenet, voi itse saada apurahaamme, Riihelä kertoo.

Sadan tuhannen euron suurapurahat on tarkoitettu vuosia, usein jo vuosikymmeniä pitkäjänteistä diabetestutkimusta tehneille. Pienemmät apurahat turvaavat diabetestutkimuksen tulevaisuutta: ne jaetaan nuorille, jopa vasta väitöskirjavaiheessa oleville tutkijoille.

– Diabetestutkimuksen ansiosta diabeetikoiden hoito on kehittynyt valtavasti. Ja jonain päivänä usko tutkimukseen palkitaan myös merkittävällä läpimurrolla diabetestutkimuksen saralla, Riihelä luottaa.

Säätiö ja Diabetesliitto kiittävät tuestasi

Kun haluat tukea Diabetestutkimussäätiön toimintaa, voit tehdä säätiölle esimerkiksi merkkipäivä- tai testamenttilahjoituksen. Säätiö ei ole kerännyt varoja suorakirjeillä.

– Saamme toisinaan kyselyjä diabetesaiheisista varainkeruukirjeistä, joissa pyydetään tukea diabetestutkimukselle. Jos olet epävarma siitä, mihin tukesi ohjautuu, voit aina ottaa yhteyttä Diabetesliittoon tai Diabetestutkimussäätiöön, Riihelä neuvoo.

Diabetesliiton varainkeruuta ovat perinteiset joulumerkit, jotka postitetaan muun muassa Diabetes-lehden välissä. Lisäksi liitto toteuttaa arpajaiset 2–3 vuoden välein. Arvokasta tukea liitolle ovat myös merkkipäivä- ja testamenttilahjoitukset.

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here