Teksti: Erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo, Diabetesliitto
Mikä on invalidivähennys?
Invalidivähennys on tuloverolakiin perustuva oikeus saada vähennys verotuksessa, kun vamma tai sairaus aiheuttaa pysyvästi haittaa. Vähennys myönnetään, mikäli pysyvä haitta-aste on vähintään 30 prosenttia. Vähennys myönnetään eri tavalla valtion- ja kunnallisverotuksessa.
Valtionverotuksessa täyden vähennyksen määrä on 115 euroa verovuodessa ja kunnallisverotuksessa 440 euroa verovuodessa. Näihin täysimääräisiin invalidivähennyksiin henkilö on oikeutettu, kun hänen haitta-asteensa on 100 prosenttia. Kun haitta-aste on pienempi kuin 100 prosenttia, mutta vähintään 30 prosenttia, vähennys on haitta-asteen mukainen prosentuaalinen osuus 115 eurosta ja 440 eurosta.
Valtionverotuksessa invalidivähennyksen saa ansiotulojen lisäksi myös eläketulosta. Kunnallisverotuksessa invalidivähennystä ei voi saada eläketulosta vaan se myönnetään ainoastaan ansiotuloista.
Esimerkki: 30 prosentin haitta-aste tarkoittaa valtionverotuksessa 34,50 euron suuruista vähennystä ja kunnallisverotuksessa 132 euron suuruista vähennystä koko verovuoden aikana.
Invalidivähennyksen saamiseksi sitä hakevan on ensimmäisellä kerralla liitettävä veroilmoitukseen lääkärintodistus, josta pysyvä haitta-aste ja sen alkamisajankohta ilmenevät. Jatkossa verottaja tekee vähennyksen automaattisesti. Haitta-asteen muuttuessa, esimerkiksi lisäsairauksien ilmaantuessa, on aina toimitettava verottajalle uusi lääkärintodistus. Invalidivähennystä voi hakea takautuvasti viiden vuoden ajalta.
Lääkäri käyttää haitta-asteen määrityksessä sosiaali- ja terveysministeriön asetusta tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 1649/2009.
Tyypin 1 diabetes oikeuttaa 40 prosentin haitta-asteeseen. Tämä perustuu siihen, että insuliinin korvaushoidon laiminlyönti aiheuttaa hyvin nopeasti vakavan vaaratilanteen tai hengenvaaran. Tyypin 2 diabeteksen haitta-aste ei ilman lisäsairauksia yllä 30 prosenttiin. Haitta-aste ei yllä 30 prosenttiin myöskään siinä tapauksessa, että käytössä on tablettihoidon lisäksi ilta-insuliini- tai GLP-1-hoito.
Lääkärin tulee arvioida henkilön terveydentila kokonaisuudessaan. Haitta-astetta voivat korottaa muut diabeetikon pysyvät sairaudet.
Millaisiin vammaisetuuksiin diabeetikko on oikeutettu?
Vammaisetuuksia ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki sekä ruokavaliokorvaus.
Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea pitkäaikaisesti sairaiden tai vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä jokapäiväisessä elämässä. Etuuksien saamiseen tai määrään eivät vaikuta tulot eivätkä varallisuus.
Vammaisetuuksia haetaan Kelasta. Hakemukseen tulee liittää C- tai B-lääkärinlausunto. Ratkaisu tehdään aina yksilöllisen tilanteen pohjalta.
Alle 16-vuotiaan vammaistuki
Alle 16-vuotiaan vammaistukea voi saada alle 16-vuotias sairas tai vammainen lapsi, jonka hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen.
Alle 16-vuotiaan vammaistuessa on kolme eri tasoa: perusvammaistuki, korotettu vammaistuki ja ylin vammaistuki. Tuen taso määräytyy sen mukaan, miten paljon sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta.
Vammaistuen saamiseen tai määrään eivät vaikuta lapsen tai huoltajan tulot ja varallisuus.
Diabetesta sairastavan lapsen perhe on oikeutettu vammaistukeen hoidon aiheuttaman rasituksen takia. Muun muassa lääkityksen ja ruokavalion noudattamisen valvonta sitoo vanhempia tavallista enemmän.
Kaikki insuliinihoitoiset diabetesta sairastavat lapset ovat oikeutettuja 16-vuotiaaksi asti ainakin korotettuun vammaistukeen. Oikeus ylimpään tukeen syntyy diabeteksen hoidon edellyttäessä ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa.
Alle kolmevuotiaan diabeetikkolapsen hoidosta ja huolenpidosta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden katsotaan aina olevan vaativaa ja ympärivuorokautista. Lapsen iästä riippumatta näiden edellytysten katsotaan täyttyvän myös silloin, jos lapsella on lisäksi jokin muu krooninen perussairaus, jonka hoito vaikeuttaa diabeteksen hoitoa. Kela ei kuitenkaan katso keliakian olevan tällainen sairaus.
Diabetekseen sairastuvalla yli kolme- mutta alle kuusivuotiaalla lapsella on oikeus ylimpään vammaistukeen puolen vuoden ajan monipistoshoidon alkuvaiheessa. Diabetes on yksilöllinen sairaus, eikä vanhempien ympärivuorokautisen sidonnaisuuden voi arvioida päättyvän kolmen vuoden ikään. Tämän vuoksi oikeuden ylimpään vammaistukeen voi mahdollisesti saada myös muilla kuin edellä mainituilla perusteilla. Diabeetikkolapsen vammaisetuusratkaisussa tulee aina huomioida yksilölliset seikat, joten hakemus, samoin kuin sen liitteeksi tarvittava lääkärintodistus, on syytä laatia perusteellisesti.
16 vuotta täyttäneen vammaistuki
16 vuotta täyttäneen vammaistukea voi hakea 16 vuotta täyttänyt henkilö, joka ei saa eläkettä vanhuuden tai täyden työkyvyttömyyden perusteella. Vammaistuki voidaan myöntää henkilölle, jonka toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt vähintään vuoden ajan. Tuki on porrastettu kolmeen tasoon: perusvammaistuki, korotettu vammaistuki ja ylin vammaistuki.
Oikeus vammaistukeen ja tuen suuruus määräytyvät sairaudesta tai vammasta aiheutuvan haitan tai avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä osittain sairaudesta tai vammasta aiheutuvien jatkuvien ylimääräisten kustannusten perusteella.
Haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua haittaa. Haitan arvioinnilla on merkitystä arvioitaessa oikeutta tukeen sekä tuen tasoa. Haittaluokitusta voidaan käyttää suuntaa antavana ohjeena (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haittaluokituksesta 1649/2009). Olennaisella haitalla tarkoitetaan haittaa, joka vastaa haittaluokituksessa lähinnä yleisen toiminnanvajauksen keskivaikeaa toiminnanvajausta. Huomattavalla haitalla tarkoitetaan haittaa, joka vastaa lähinnä yleisen toiminnanvajauksen vaikeaa toiminnanvajausta. Vaikeasti vammaisena pidetään henkilöä, jolla haitta vastaa lähinnä yleisen toiminnanvajauksen erittäin vaikeaa toiminnanvajausta.
Avun tai ohjauksen ja valvonnan tarpeen tulee kohdistua henkilökohtaisiin toimintoihin, kuten peseytymiseen, pukeutumiseen, välttämättömiin kotitaloustöihin, asiointiin kodin ulkopuolella tai työssä käymisestä tai opiskelusta selviytymiseen.
Perusvammaistuki on 93,28 euroa kuukaudessa. Perusvammaistukea voi saada, jos sairaus, vika tai vamma aiheuttaa olennaista haittaa. Oikeus perusvammaistukeen ei enää edellytä erityiskustannuksia.
Korotettu vammaistuki on 217,66 euroa kuukaudessa. Korotetun vammaistuen voi saada, jos sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavaa haittaa, säännöllisen ohjauksen ja valvonnan tarvetta tai toisen henkilön antamaa apua henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella viikoittain. Korotettu vammaistuki voidaan myöntää myös, perusvammaistukeen oikeutetulle, jolle aiheutuu jatkuvasti sairaudesta erityiskustannuksia vähintään korotetun tuen verran.
Jatkuvaan käyttöön hankittujen, tarpeellisten diabeteksen hoitotarvikkeiden kustannuksia voidaan hyväksyä erityiskustannuksina. Arvio tarpeellisuudesta tehdään henkilön yksilöllisen tilanteen ja sairauden laadun perusteella. Kustannuksia voidaan hyväksyä myös, vaikka saisi osan käyttämistään hoitotarvikkeista tai -välineistä maksutta terveyskeskuksen hoitovälinejakelusta.
Mikäli tarvike tai väline katsotaan tarpeelliseksi, hyväksytään asiakkaan tosiasialliset kustannukset. Ensisijaisesti diabeetikko kuitenkin saa terveydenhuoltolain perusteella hoitosuunnitelmaansa kirjatut hoitotarvikkeet maksutta hoitovälinejakelusta.
Ylin vammaistuki on 422,06 euroa kuukaudessa. Ylimpään vammaistukeen on oikeutettu vaikeasti vammainen hakija. Tuen voi saada myös sellainen hakija, joka tarvitsee päivittäin runsaasti ohjausta tai valvontaa tai paljon toisen henkilön apua henkilökohtaisissa toiminnoissaan. Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan liikkumista, omasta hygieniasta huolehtimista, sairaanhoidollisia toimenpiteitä, pukeutumista, ruokailua ja muita vastaavia toimintoja. Sairaanhoidollisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi elintärkeästä lääkityksestä huolehtiminen, insuliinin pistäminen tai muun pistoshoidon toteuttaminen, happirikastimen käyttö tai dialyysistä huolehtiminen.
Sokea, liikuntakyvytön tai varhaiskuuro hakija on aina oikeutettu ylimpään vammaistukeen. Ylintä vammaistukea ei voi enää saada pelkästään erityiskustannusten perusteella.
Kuka on oikeutettu eläkettä saavan hoitotukeen?
Eläkettä saavan hoitotuen tarkoituksena on auttaa sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimintakyky on alentunut sairauden tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Tuen myöntämiseen vaikuttaa kyky huolehtia itsestä, avun tarve henkilökohtaisissa toiminnoissa ja heikentynyt kyky selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai asioinnista kodin ulkopuolella.
Toimintakyvyn tulee olla heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää henkilökohtaisia toimintoja (esimerkiksi peseytymistä tai pukeutumista), kykyä tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai jatkuvia erityisiä kustannuksia.
Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan liikkumista, omasta hygieniasta huolehtimista, sairaanhoidollisia toimenpiteitä, pukeutumista, ruokailua ja esimerkiksi kommunikointia ja itsensä ilmaisemista. Sairaanhoidollisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi elintärkeästä lääkityksestä huolehtiminen, insuliinin pistäminen tai muun pistoshoidon toteuttaminen, happirikastimen käyttö tai dialyysistä huolehtiminen.
Eläkettä saavan hoitotukea voi saada 16 vuotta täyttänyt henkilö, joka saa työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä, vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä, täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen, sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain mukaista jatkuvaa eläkettä tai korvausta, takuueläkettä tai vastaavia etuuksia ulkomailta.
Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella.
Perushoitotuki on 62,48 euroa kuukaudessa. Perushoitotukeen oikeuttaa viikoittainen avuntarve tai ohjauksen ja valvonnan tarve henkilökohtaisissa toiminnoissa. Avun, ohjauksen tai valvonnan tarve pelkästään kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa ei oikeuta hoitotukeen. Perushoitotukea voidaan myöntää myös erityiskustannusten perusteella, jos niitä on keskimäärin perushoitotuen verran kuukaudessa. Sokealla ja liikuntakyvyttömällä on aina oikeus vähintään perushoitotukeen.
Korotettu hoitotuki on 155,53 euroa kuukaudessa. Jokapäiväinen aikaa vievä avuntarve useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa (esimerkiksi syömisessä, pukeutumisessa ja peseytymisessä) tai säännöllinen ohjauksen ja valvonnan tarve oikeuttaa korotettuun hoitotukeen. Korotettua hoitotukea myönnetään myös erityiskustannusten perusteella, jos sairaus tai vamma aiheuttaa niitä huomattavan määrän, vähintään tukisumman verran kuukausittain.
Ylin hoitotuki on 328,87 euroa kuukaudessa. Ylimpään hoitotukeen oikeuttaa ympärivuorokautinen tarve toisen henkilön antamaan hoitoon ja valvontaan. Sitä voi saada myös erityiskustannusten perusteella, jos niitä on vähintään ylimmän hoitotuen verran kuukausittain.
Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan muun muassa pukeutumista, peseytymistä, liikkumista tai toimintoja, jotka liittyvät sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut, ylimääräiset matkakustannukset, kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset, ylimääräiset vaatekustannukset ja erityisruokavalion noudattamisesta aiheutuvat kustannukset. Erityiskustannuksiksi ei lueta esimerkiksi normaaleja ruoka- tai vaatekuluja eikä harrastustoiminnan, laitteiden hankinnan tai auton kuluja.
Hoitotukea voidaan myöntää takautuvasti enintään kuudelta kuukaudelta. Hoitotuki on verotonta tuloa. Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaajan ja hänen perheensä tulot tai omaisuus. Jos henkilö kuitenkin saa saman sairauden tai vamman takia tapaturma- tai liikennevakuutusjärjestelmästä maksettavaa hoitotukea tai haittalisää tai vammaistukea vastaavaa etuutta ulkomailta, vammaistuesta voidaan vähentää toisen etuuden määrä.
Kuka saa ruokavaliokorvausta?
Ruokavaliokorvausta maksetaan yli 16-vuotiaalle keliakiaa sairastavalle henkilölle. Tuen tarkoituksena on korvata gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvia kustannuksia. Hallitus kaavailee korvauksen poistamista.
