Teksti: Irma Heiskanen-Haarala
TrialNet-tutkijat uskaltavat haaveilla siitä, että tyypin 1 diabeteksen ehkäiseminen on tulevaisuudessa mahdollista.
TrialNet on kansainvälinen tutkimusprojekti, jossa selvitetään tyypin 1 diabeteksen kehittymistä ja mahdollisuuksia ehkäistä tautia.
Suomessa TrialNet-tutkimusta tehtiin aiemmin rajoitetusti Turun yliopistollisen keskussairaalan alueella. Nyt hanke on laajentunut valtakunnalliseksi, ja Helsingin yliopisto toimii tutkimuksen koordinaattorina.
Tutkimukseen voivat osallistua kaikki alle 46-vuotiaat, joilla itsellään ei ole diabetesta tai muita merkittäviä sairauksia, mutta joiden isä, äiti, veli, sisko tai oma lapsi on sairastunut tyypin 1 diabetekseen alle 40-vuotiaana. Alle 21-vuotiaat voivat osallistua, vaikka sairastunut lähisukulainen olisi kaukaisempikin, esimerkiksi serkku, isovanhempi, täti, setä, eno tai sisko-tai -velipuoli.
– Ideana on tunnistaa vasta-ainepositiiviset henkilöt, joilla on kohonnut riski sairastua, ja tarjota heille mahdollisuutta osallistua seurantakäynneille, kertoo lastenlääkäri, vanhempi tutkija Heli Siljander Helsingin yliopistosta.
Vasta-aineet verinäytteestä
Vasta-aineet mitataan verinäytteestä. Jos henkilöllä on pysyvästi useampia diabetesvasta-aineita, hänellä on jo esidiabetes ja sairastumisriski on suuri.
Noin seitsemällä prosentilla ykköstyypin diabeetikoiden sukulaisista löytyy yksi diabetekseen viittaava vasta-aine ja 2–3 prosentilla kaksi tai useampia vasta-aineita.
Jos esimerkiksi yhdellä perheen lapsista on diabetes, vanhempia voi huolestuttaa, mikä on perheen muiden lasten riski sairastua. Osallistumalla tutkimukseen saa tiedon, onko diabeettinen tautiprosessi menossa vai ei. Seulontanäytteen voi ottaa vaikka terveyskeskuksen laboratoriossa.
Jos esidiabetes havaitaan, on mahdollisuus osallistua hoitotutkimukseen, jossa taudin kulkua pyritään estämään tai ainakin hidastamaan. Osa tutkimukseen osallistuvista saa lääkeainetta, osa lumelääkettä. Satunnaistettu sokkotutkimus on ainoa luotettava keino arvioida hoidon vaikutusta.
Siljander painottaa, ettei vasta-aineseulonnalla ole tarkoitus aiheuttaa tarpeetonta huolta ja ahdistusta. Vasta-ainepositiivinen lapsi on vielä terve ja hänen on tärkeää saada elää tavallista lapsuutta.
– Kun osallistuu seuranta- ja hoitotutkimukseen, diabetes todetaan useimmiten varhain, ja silloin voidaan estää sairastumisvaiheen vakavia aineenvaihduntahäiriöitä, Siljander kannustaa.
Valtaosa aiempiin tutkimuksiin osallistuneiden vasta-ainepositiivisten lasten perheistä on tuntenut olonsa turvalliseksi, kun tilannetta on seurattu.
Perhe päättää osallistumisesta
Tutkimuskoordinaattori, sairaanhoitaja Minna Hirvasniemi korostaa, että osallistuminen tutkimukseen on täysin vapaaehtoista, ja siitä voi jäädä pois, jos olosuhteet perheessä muuttuvat ja osallistuminen alkaa rasittaa.
Hirvasniemi vastaa tutkimusta koskeviin kysymyksiin sähköpostitse osoitteessa pedia-tutkimukset@helsinki.fi tai puhelimitse numerossa 050 4488 906.
Helsingin yliopiston lastentautiopin professori Mikael Knip arvioi, että Suomesta voisi lähteä mukaan seulontatutkimukseen 1 000–1 500 osallistujaa vuodessa.
Turussa on tähän mennessä seulottu noin 1 800 osallistujaa. Seurannassa on noin 40 henkilöä, ja heistä viisi on mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään, ehkäiseekö suun kautta annettava insuliini diabeteksen puhkeamista.
