Järjestöväki kokoontui Tampereella: Juhlan ja päätöstenteon aika

1332
Liiton kokouksessa äänestettiin henkilövalinnoista.

Teksti: Viestintäpäällikkö Tarja Sampo, Diabetesliitto

Yli 200 diabetesaktiivia kautta maan kokoontui helluntaiviikonloppuna Tampereelle tapaamaan toisiaan, kuulemaan ajankohtaisia diabetesasioita, juhlimaan Diabetesliiton syntymäpäivää ja päättämään oman järjestönsä asioista. Kun aiemmin jäsenistön ääntä käytti joka neljäs vuosi kokoontunut liittokokous ja sen valitsema valtuusto, nyt päätösvalta on jäsenyhdistysten edustajilla joka kevät.

Juhlajärjestöpäiville oli saatu vieraaksi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, joka kertoi diabetesväelle tuoreinta tietoa sote-uudistuksesta. Keskustelussa kansliapäällikkö sai ministeriöön välitettäväksi ponnekkaasti perusteltuja diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämistarpeita ja niiden ratkaisuehdotuksia.

Toiminnanjohtaja Janne Juvakka innosti puheenvuorossaan diabetesyhteisöä uudistumaan yhdessä, jotta järjestö löytäisi vastaisuudessakin paikkansa diabetesta sairastavien ja läheisten kannalta merkittävimpänä ja tuen tarpeisiin parhaiten vastaavana yhteisönä. Myös päättäjiin vaikuttamisessa korostuu yhteinen tahto ja sanoma sekä liiton ja jäsenyhdistysten tehokas työnjako.

Tampereen kaupunki järjesti Diabetesliitolle juhlavastaanoton kauniilla raatihuoneella.
Tampereen kaupunki järjesti Diabetesliitolle juhlavastaanoton kauniilla raatihuoneella.

Liiton 60-vuotistaivalta erilaisine vaiheineen muisteltiin yhdessä katsomalla Diabetesliiton videohistoriikki. Lämpimän vastaanoton saanut tarinallinen kooste on kaikkien tutustuttavissa videokanavallamme: diabetesliitto.dreambroker.com.

Kuulimme myös diabeteksen hoidon historiaa ja tulevia näkymiä valottavan katsauksen, jonka olivat koonneet Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka ja dosentti Veikko Koivisto.

Päivä huipentui Tampereen kaupungin vastaanottoon raatihuoneella ja iltajuhlaan Hotelli Tornissa. Oli ilo tavata järjestöpäivillä myös Diabetesliiton kunniapuheenjohtajistoa. Paikalla olivat Seppo Aho, Tero Kangas, Ammi Isokallio ja Matti Väistö.

Liiton kokous koolla ensimmäistä kertaa

Jäsenyhdistysten valtuuttamien kokousedustajien ensimmäinen päätösasia liiton kokouksessa oli vahvistaa Diabetesliiton toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014. Liiton tuotot olivat noin 6,2 miljoonaa ja kulut 6 miljoonaa euroa.

Toiminnanjohtaja Janne Juvakka nosti viime vuodesta esiin jäsenmäärän laskusuunnan, liiton verkkosivujen isot kävijämäärät, Yksi elämä -hankkeiden etenemisen, kuntoutustoiminnan verraten hyvän tilanteen ja erinomaiset kurssilaispalautteet sekä liiton tarjoaman ammattilaisten koulutuksen ison kysynnän.

Liiton kokous oli toukokuussa ensimmäistä kertaa koolla.
Liiton kokous oli toukokuussa ensimmäistä kertaa koolla.
Sirkka  Junna ja Leena Lehtisyrjä Ylöjärven diabetesyhdistyksestä vaihtoivat kuulumisia Marjatta Stenius-Kaukosen kanssa.
Sirkka Junna ja Leena Lehtisyrjä Ylöjärven diabetesyhdistyksestä vaihtoivat kuulumisia Marjatta Stenius-Kaukosen kanssa.
Paikalla olivat myös Diabetesliiton kunniapuheenjohtajat Matti Väistö, Tero Kangas, Ammi Isokallio ja Seppo Aho.
Paikalla olivat myös Diabetesliiton kunniapuheenjohtajat Matti Väistö, Tero Kangas, Ammi Isokallio ja Seppo Aho.

Diabeetikkoja koskeviin asioihin liitto vaikutti kautta vuoden aktiivisesti lausunnoin ja kannanotoin ja osallistumalla erilaisiin kuulemistilaisuuksiin.

Liiton hallitus oli valmistellut kokouksen käsiteltäväksi liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteet vuodelle 2016. Ensi vuonna Diabetesliiton toimintaympäristöön heijastuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa tehtävät ratkaisut, valtion- ja kuntatalouden kehitys, suomalaisen rahapelijärjestelmän muutokset, ihmisten osallistumismuotojen muutokset, alati yleistyvä verkkoviestintä ja vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa sekä kilpailu kuntoutuspalvelujen tuottajien kesken.

Liiton kokous hyväksyi talousarvion perusteet. Toimintaympäristöön lisättiin Matti Väistön esityksestä maininta, että myös ikärakenteen erilaistuminen alueilla otetaan huomioon järjestötoiminnan suunnittelussa, sillä myös iäkkäät ihmiset maaseudulla tarvitsevat tukea. Vaikuttamistoimintaan varataan resursseja. Liiton tehtävä on saada sote-päättäjille vakuuttavasti viesti, että uudistuksessa on turvattava diabeetikoiden hyvä kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen hoito ja ohjaus.

Yhdistystoiminnan muutokseen vastaamiseksi liitto tehostaa toimia, joilla yhteisymmärryksessä jäsenyhdistysten kanssa voitaisiin luoda entistä vaikuttavampia alueellisen yhteistyön muotoja. Diabeetikoiden ja läheisten tukeminen on

Diabetesliiton keskeistä toimintaa. Liitto kehittää diabetesta sairastavien omahoidon tueksi uusia työkaluja, ja painottaa niissä verkkovälitteisiä toimintoja.

Menestyminen Kelan hankintakilpailussa vuonna 2016 ratkaisee pitkälti, missä määrin liitto toimii palveluiden tuottajana tulevina vuosina. Hallitus valmistelee ja päättää toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2016 syyskuussa.


 

Diabetesliiton johto vaihtui

Diabetesliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin LT, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Hän kertoi, että häntä motivoi Diabetesliiton hallitustyöskentelyyn halu toimia diabeetikon hyvän hoidon kehittämiseksi ja turvaamiseksi sekä diabeteksen ehkäisemiseksi.

Tommi Vasankari
Tommi Vasankari

– Toimintaympäristön muutos edellyttää Diabetesliiton hallitukselta, Diabeteskeskukselta ja diabetesyhdistyksiltä aikaisempaa selvästi tiiviimpää yhteistyötä ja aktiivisempaa edunvalvontaa perustettavien uusien alueellisten sote-toimijoiden ja kansallisten päättäjien suuntaan. Haluan antaa tähän työhön oman osaamiseni sekä syventää yhteistyötä liiton hallituksen, Diabeteskeskuksen ja yhdistysten välillä tavoitteena diabeetikon hyvä hoito ja ehkäisy kaikkialla Suomessa, Vasankari sanoi.

Vasankari ei ole itse diabeetikko, mutta hänen läheisellään on diabetes.

Jaakko Pihalajamaki
Jaakko Pihalajamaki

Liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin KTM, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki. Hän on liitonedellinen puheenjohtaja ja hänen suhteensa diabetekseen on ammatillinen.

Pihlajamäki kertoi olevansa halukas jatkamaan Diabetesliiton hallinnossa vielä kolme vuotta, koska liitossa on meneillään mielenkiintoisia prosesseja: diabetesyhdistysten voimaannuttaminen sote-aluetason vaikuttamiseen, ykköstyypin diabeteksen hoidon laadun kohottaminen osaamiskeskusajattelun pohjalta, liiton toimintakyvyn turvaaminen erityisesti vahvan taloudenhoidon avulla rahoitusjärjestelmien mahdollisesti muuttuessa sekä sääntöuudistuksen lähtökohtana olleen yhdistysten roolin vahvistaminen liiton päätöksenteossa.

– Näen, että osaamiseni, kokemukseni ja verkostojeni avulla voin edelleen tuoda myönteistä lisäarvoa liiton päätöksentekoon, Pihlajamäki arvioi.

Nelli Backman
Nelli Bäckman

Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin tradenomi, Suomen Liikemiesten Kauppaopiston opintosihteeri ja tyypin 1 diabeetikko Nelli Bäckman. Hän sanoi uskovansa vakaasti siihen, että Diabetesliittoa tarvitaan myös tulevaisuudessa.

– Suuren järjestön on kuitenkin oltava ajan hermoilla ja nuorennuttava, hän huomautti.

– Tuon Diabetesliiton hallitukseen mukanani nuoren, kansainvälisen näkökulman, näkemyksen sosiaalisen median käytöstä järjestötyössä ja energisen tahtotilan vaikuttaa diabeetikoiden hyvinvointiin, Bäckman kuvaili omaa rooliaan liiton johdossa.

Eija Räihä
Eija Räihä

Kolmas varapuheenjohtaja on HTM, Lapin Kuntoutus Oy:n toimitusjohtaja Eija Räihä, joka on pitkään toiminut liiton luottamustehtävissä. Hän on ollut muun muassa mukana rakentamassa sääntömuutosta ja liiton uutta organisaatiorakennetta.

– Haluan kantaa vastuuni tehdystä muutoksesta ja liiton eteenpäin viemisestä työskentelemällä edelleen koko järjestön ja diabeetikoiden hyväksi Diabetesliiton hallituksessa. Minulla on vahva ”sydämen palo” Diabetesliiton hyväksi, Räihä kuvaili.
Hänen läheisellään on diabetes.

Puheenjohtajien toimikausi on kolme vuotta.

 


 

Esittelyssä hallituksen jäsenet

Kaikki yhdeksän paikkaa liiton hallituksessa olivat avoinna, ja ne täytettiin liiton kokouksessa. Hallitukseen valituille arvottiin 1–3 vuoden mittaiset kaudet, jotta koko hallitus ei jatkossa vaihtuisi yhdellä kertaa toimikauden päättyessä.

Jarvelainen_HannuSisätautiopin professori Hannu Järveläinen valittiin hallitukseen ensimmäistä kertaa. Hänen toimikautensa on kolme vuotta. – Diabetesliiton hallituksessa katson voivani edistää vankan tieteellisen ja käytännön diabetesosaamiseni johdosta kaikkia diabeetikoiden parhaaksi tähtääviä päämääriä, Järveläinen määritteli.

Kivela_11B5762_kuva_Jaanis_KerkisMyös KTM, johtaja Antti Kivelä on uusi jäsen. Hänen toimikautensa kestää vuoden. Sitran Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet -teema-aluetta johtava Kivelä kertoi tuovansa hallitukseen sosiaali- ja terveysalan, sen rahoituksen ja yritystoiminnan tuntemusta.

anderslaurenKTM, group controller Anders Laurén oli hallituksessa mukana edelliselläkin kaudella. Hänen toimikautensa on kolme vuotta. Hän haluaa olla mukana vaikuttamassa siihen, että edellytykset hyvään diabeteksen hoitoon ovat mitä parhaimmat myös tulevaisuudessa.
– Minulle on tärkeää, että liitto kehittää palveluja myös yhdistyksille. Liittohallituksessa talousasiat on vahva puoleni. Pidän vastuualueenani myös liiton ruotsinkielistä toimintaa. Olen itse tyypin 1 diabeetikko, ja myös pojallani ja veljelläni on ykköstyypin diabetes, Laurén esitteli itsensä.

FaT, astina_parkkamakipteekkari Stina Parkkamäki on uusi jäsen hallituksessa, ja hänen toimikautensa on kolme vuotta. – Diabetesliiton hallitus on hyvä paikka vaikuttaa diabeetikon hyvinvoinnin edistämiseen. Voin hyödyntää hallitustyöskentelyssä omakohtaista kokemusta tyypin 1 diabeetikkona elämisestä ja tyypin 2 diabeetikkojen tukijana sekä apteekkarina, Parkkamäki sanoi.

timorajalaVaratuomari, hallintojohtaja Timo Rajala valittiin hallitukseen uutena jäsenenä yhdeksi vuodeksi. – Haluan vaikuttaa, innostaa ja kannustaa paikallistason järjestötoiminnan elvyttämiseen. Edunvalvonta ja vaikuttaminen ovat mielestäni tärkeitä ja kiinnostavia liiton tehtäviä. Halu olla avuksi on perimmäisiä pontimiani. Haluan edustaa asiakasnäkökulmaa liiton hallinnossa ja terveydenhuollon kentässä, Rajala kuvaili.

Rantakangas_Antti_web_7338Agrologi, kansanedustaja Antti Rantakangas oli mukana edellisessäkin hallituksessa. Nyt hänen toimikautensa on kaksi vuotta. Hän pitää hyödyllisenä sitä, että eduskunnasta on suora yhteys Diabetesliiton hallintoon.
– Tulevina vuosina esimerkiksi sote-uudistus ja valtiontalouden sopeutustoimet edellyttävät hyvin aktiivista ja ennakoivaa edunvalvontaa. Haluan tarjota omat verkostot sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoiden edunvalvontaan. Näen mahdollisena vahvistaa edelleen Diabetesliiton asemaa asiantuntevana valtakunnallisena järjestönä, jolla on toimiva paikallisyhdistysten verkosto, Rantakangas visioi.

mrautavirtaDiabeteshoitaja Marja Rautavirta oli myös edellisen hallituksen jäsen. Hänen toimikaudekseen arvottiin yksi vuosi. Hän haluaa antaa asiantuntemuksensa diabeteshoitajana liiton käyttöön ja edustaa laajasti diabeetikoita hallitustyöskentelyssä.
– Tavoitteenani on pyrkiä vaikuttamaan siihen, että kaikilla diabeetikoilla on mahdollisuus saada paras mahdollinen hoito ja diabeteshoitajan antama jatkuva hoidonohjaus sekä tuki, Rautavirta määritteli.

sarisiikasalmiVTM, toimitusjohtaja Sari Siikasalmi valittiin hallitukseen ensimmäistä kertaa, ja hänen toimikautensa on kaksi vuotta. Hän on liike-elämässä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa koulittu viestinnän ammattilainen.
– Haluan näin antaa oman mediaosaamiseni Diabetesliiton käyttöön. Ajattelen, että työ diabeteksen hyvän hoidon ja ehkäisyn puolesta on toimimista paitsi jokaisen diabeetikon myös heidän läheistensä ja koko suomalaisen hyvinvoinnin puolesta. Tunnistan myös omaisena, miten ja mitä tyypin 2 diabetes vaikuttaa elämään, Siikasalmi sanoi.

THL_Erkki_VartiainenProfessori Erkki Vartiainen on hallituksessa uusi jäsen, ja hänen toimikautensa on kaksi vuotta. Hän työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysosaston johtajana.
– Diabetesliiton ja THL:n välillä on ollut vuosikymmenet aktiivista yhteistyötä. Suomalaisessa kansanterveystyössä ja terveyden edistämisessä kansanterveysjärjestöjen rooli on ollut merkittävä, ja olen mielelläni mukana tässä työssä, Vartiainen totesi.



Liiton kokouksen hyväksymä kannanotto

Keskitetty vastuu diabeteksen hoidosta
on yksilön ja yhteiskunnan yhteinen etu

Diabetes on monimuotoinen ja vakava sairaus, jonka hoitaminen on sairaustyypistä riippumatta usein hyvin vaativaa. Riittämätön hoito altistaa lisäsairauksille, jotka tuottavat inhimillistä kärsimystä ja joiden hoidosta muodostuu pääosa diabeteksen hoidon kustannuksista.

Diabeteksen omahoito on kokonaisuus, joka koostuu lukuisista päätöksistä ja teoista joka päivä. Hoidon opettelu ja taitojen harjoittelu vaativat aikaa. Aiemmin diabetesta hoidettiin paljon useammin, pidempään ja kalliimmin sairaalassa vuodeosastolla. Nykyään hoidon toteutus on siirtynyt kotiin omalle ja läheisten vastuulle. Tähän diabeetikot tarvitsevat osaavien ammattilaisten antaman hoidonohjauksen ja tuen sekä hyvät hoitovälineet.

Tyypin 2 diabeteksen yleisyyden vuoksi on tärkeää, että sitä sairastavien hoito voidaan järjestää lähipalveluina perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Riittävä osaaminen näissä pitää varmistaa moniammatillisella verkostolla, joka ottaa vastuun alueensa diabeteksen hoidon järjestämistavasta ja hoidon sekä sen laadun kehittämisestä. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä elintavoilla, joten yhteisiä varojamme tulee panostaa myös ennaltaehkäisevään työhön.

Aikuisten tyypin 1 diabeetikoiden sokeritasapaino on huonoimmasta päästä, kun Suomea verrataan muihin länsimaihin. Toisaalta myös osalla tyypin 2 diabeetikoista hoito on vaativaa, eikä hoitotavoitteita saavuteta ilman erityisosaamista.

Ajanmukaisen hoidon järjestämiseksi ja hoitotulosten parantamiseksi Diabetesliitto vaatii, että sote-uudistuksessa tyypin 1 diabeteksen ja vaikeahoitoisen tyypin 2 diabeteksen hoito keskitetään moniammatillisiin hoitokeskuksiin. Tämä mahdollistaa mielekkään työnjaon, yksilölliset palvelut ja joustavan tiedonkulun ammattilaisten ja diabeetikon kesken.

Diabetesliitto haluaa vauhdittaa myös toimia, joilla terveydenhuollon tietojärjestelmistä saadaan systemaattista tietoa hoidon vaikutuksista ja tuloksista ohjaamaan hoidon kehittämistä.

Diabeteksen tasa-arvoinen ja laadukas hoito edellyttää lisäksi, että asianmukainen lääkehoito turvataan kaikille diabeetikoille sosioekonomiseen asemaan katsomatta.

Diabetesliitto vastusti edellisen eduskunnan tekemää lääkekorvausjärjestelmän muutosta, joka toi 45 euron alkuomavastuun lääkeostoista myös aikuisille insuliinista riippuvaisille diabeetikoille. Tämä rikkoo perustuslain 7. pykälää ja on vastoin sen takaamaa oikeutta elämään; elimistön oman insuliinihormonin korvaava insuliinivalmiste on välttämätön elämän ylläpitäjä päivittäin.

Diabetesliitto ajaa uudella eduskuntakaudella muutosta tehtyyn päätökseen. Lainsäädännössä tulee jättää vuosittaisen alkuomavastuun ulkopuolelle sellaiset pysyvästi välttämättömät lääkkeet, joiden käytön lopettaminen aiheuttaa välittömän kuoleman uhan – kuten käy insuliinin saannin lakatessa insuliininpuutosdiabeteksessa. 
Insuliinista riippuvaisia henkilöitä on Suomen noin 350 000 diagnosoidusta diabeetikosta noin 43 000. 
Huoli insuliinin kalleudesta ja vähävaraisten diabeetikoiden kestämättömästä tilanteesta sotien jälkeisessä Suomessa oli tärkein sysäys diabetesta sairastavien järjestäytymiselle.

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here