Katse jalkoihin – 
Haava jalassa vaatii tarkkaa hoitoa

44075
Kuvat: Annika Rauhala

Teksti: Tuija Manneri

Pieni ihovaurio voi joskus johtaa diabeettiseen jalkahaavaan. Sen hoitaminen kannattaa aloittaa heti ja tosissaan.

Valtaosa diabeetikoista saa silloin tällöin jalkoihinsa pieniä haavoja ja vaurioita, jotka paranevat nopeasti ja ihan perinteisin kotikonstein. Jokaisen haavan hoitoon pitää silti suhtautua vakavasti, koska mitättömältäkin vaikuttavasta vauriosta voi joskus kehittyä diabeettinen jalkahaava.

– Diabeettinen jalkahaava näyttää alkuun samanlaiselta kuin tavallisetkin haavat, mutta se ei osoita paranemisen merkkejä parin viikon kuluessa kuten tavalliset haavat, verisuonikirurgi Maria Söderström Meilahden sairaalasta kuvailee.

Diabeettista jalkahaavaa sairastaa joka vuosi 2–5 diabeetikkoa sadasta. Jossain vaiheessa elinaikanaan haavan saa 15–25 prosenttia diabeetikoista eli jopa joka neljäs diabeetikko. Haavoja esiintyy molemmissa diabetestyypeissä, mutta useimmin niistä kärsivät tyypin 1 diabeetikot.

- Jos jalkaan kehittyy haava, joka ei kahdessa viikossa osoitaparanemisen merkkejä, täytyy heti hakeutua lääkäriin, Maria Söderström tähdentää.
– Jos jalkaan kehittyy haava, joka ei kahdessa viikossa osoitaparanemisen merkkejä, täytyy heti hakeutua lääkäriin, Maria Söderström tähdentää.

– Jalkojen kuntoon ja jalkahaavojen ehkäisemiseen ja hoitamiseen pitäisi kiinnittää paljon huomiota, koska jalkahaavan seuraukset voivat olla vakavat, Söderström varoittaa.

– Viidestä kahdeksaan prosenttia jalkahaavoista pahenee niin vaikeiksi, että jalka joudutaan amputoimaan nilkan yläpuolelta. Jalkahaavojen tulehdukset aiheuttavat myös enemmän sairaalahoitopäiviä kuin mikään muu diabeteksen lisäsairaus, Söderström laskee ja muistuttaa, että tulehtunut jalkahaava täytyy heti näyttää lääkärille.

– Diabeettinen jalkahaava voi yllättäen pahentua. Jos haava-alue alkaa punoittaa, turpoaa, kuumoittaa tai erittää pahanhajuista eritettä tai jos nousee kuume, on heti hakeuduttava lääkäriin. Yhtään ei saa empiä, sillä infektoitunut haava vaatii usein päivystyksellisen puhdistusleikkauksen ja suonensisäistä antibioottihoitoa.

Kun kipu ei tunnu

Diabeettinen jalkahaava on nilkassa tai jalkaterässä. Haava voi alkaa pienestä vaurioista, kuten esimerkiksi naarmusta, hiertymästä, rakosta tai kantapään ihon halkeamasta.

– Liikaa ei varmaan voi puhua hyvien kenkien merkityksestä diabeetikolle. Usein jalkahaava alkaa huonosti istuvista kengistä tai siitä että niissä on jokin esine, esimerkiksi hiertävä kivi tai tikku, Maria Söderström kertoo.

Haavan taustalta löytyy usein hermojen toimintahäiriö eli neuropatia. Jalkahaavan pohjimmainen syy etenkin iäkkäillä voi olla myös valtimoverenkierron häiriö eli iskemia. Monesti on kyse molemmista.

– Kohonneen verensokerin vuoksi diabetesta sairastavalla voi monen hermon toiminta häiriintyä. Tuntohermoneuropatian vuoksi jalkaterän kipu- ja suojatunto on alentunut tai puuttuu. Diabeetikko ei välttämättä edes huomaa jalkahaavaa ja jatkaa vauriokohdan kuormittamista, jolloin haava laajenee, Maria Söderström kuvailee.

Liikehermoneuropatia johtaa jalkaterän lihasten surkastumiseen ja asento- ja kuormitusvirheisiin, mistä seuraa kovettumia ja muita ihovaurioita. Lisäksi neuropatia vähentää hikoilua, ja siksi iho esimerkiksi jalkapohjissa kuivuu ja halkeilee helposti.

Ihorikko voi toimia infektioporttina, ja tulehdus vaikeuttaa haavan paranemista.

– Diabetes aiheuttaa myös valtimoihin ahtaumia ja tukoksia, ja heikentynyt jalkojen valtimoverenkierto voi jo sinällään aiheuttaa kudosvaurioita. Jos verenkierto on huono, neuropaattisenkin haavan paraneminen hidastuu, koska kudokset eivät saa riittävästi happea ja ravintoaineita, Söderström sanoo.

Munuaisten vajaatoiminta lisää jalkahaavan riskiä ja tupakointi vaikeuttaa haavan paranemista.

Paino pois haavalta

Jalkahaavan hoidossa on kolme tärkeää kulmakiveä: riittävän verenkierron turvaaminen, painekuormituksen vähentäminen haava-alueelta ja haavan paikallishoito.

– Riittävä valtimoverenkierto on haavan paranemisen edellytys. Lääkärin tulee aina tutkia jalan verenkierto, jos potilaalla on diabeettinen jalkahaava, Maria Söderström korostaa.

Jos jalkojen verenkierrossa ounastellaan häiriötä, diabeetikko lähetetään verisuonikirurgin vastaanotolle. Valtimot voidaan kuvata, ja esimerkiksi pallolaajennuksella tai alaraajavaltimo-ohitusleikkauksella kohennetaan valtimoverenkiertoa.

– Haavan painekuormitusta pitää keventää, jotta haavan uudiskudos saisi kehittyä ja kiinnittyä rauhassa, Söderström lisää.

Kuormitusta voi keventää erikoispohjallisilla, kevennyskengillä, lastoilla, avattavilla tai umpinaisilla kipseillä ja kyynärsauvoilla.

– Keinot valitaan sen mukaan, miten vakava haavatilanne on ja missä kohtaa jalassa haava sijaitsee. Terveyskeskuksesta saa esimerkiksi pohjallisia, kevennyskenkiä ja kyynärsauvoja. Hoitoaukollisia haavakipsejä valmistetaan sairaalassa.

Haavaekspertti hoitaa

Haavan paikallishoidossa tärkeää on poistaa haavasta kate eli eloton kudos, suojata haava ja pitää se sopivan kosteana. Hyvä sidos ei tartu haavaan ja on miellyttävän tuntuinen.

– Terveydenhuollon ammattilaisen tulisi aina hoitaa diabeettista jalkahaavaa, Söderström muistuttaa.

– Esimerkiksi sopivan hoitotuotteen valinta ilman asiantuntemusta on vaikeaa, koska niitä on markkinoilla satoja erilaisia.

Jos haava on kuiva, se tarvitsee kosteuttavan sidoksen. Erittävässä haavassa sidoksia on vaihdettava usein, jotta haava ei haudu. Katteinen haava voi vaatia päivittäistä hoitoa kun taas puhdasta haavaa ei pidä hoitaa liian usein.

– Jalkahaavan luonne saattaa muuttua hoidon aikana, jolloin hoitomenetelmää ja -tuotteita täytyy vaihtaa. Myös leikkaushoitoa saatetaan tarvita.

Kun haava alkaa parantua hyvin, diabeetikko voi usein jatkaa itse haavan hoitoa kotona, kunhan käy parin viikon välein hoitopaikassa näyttämässä haavaa ja saamassa lisäohjeita.

Usein jalkahaavapotilas tarvitsee paljon kärsivällisyyttä.

– Paraneminen saattaa kestää pitkään, viikkoja ja jopa kuukausia, etenkin jos haavaan liittyy valtimoverenkierron vajaatoimintaa. Haava ei yleensä kuitenkaan ole kivulias, koska jalkaterässä tunto on usein alentunut, Söderström sanoo.

Jos haavassa tuntuu kipuja, haavaan voi ennen hoitoja laittaa puudutusvoidetta tai ottaa suun kautta särkylääkettä.

– Jos haavakipu lisääntyy, on epäiltävä infektiota, Söderström huomauttaa.

Tärkeintä hänen mielestään on haavojen ehkäisy eli ennen kaikkea verensokerin hyvä hoito.

– Lääkäriin on myös muistettava lähteä ajoissa. Jos jalkaan kehittyy haava, joka ei kahdessa viikossa osoita paranemisen merkkejä, täytyy heti hakeutua lääkäriin. Pieni jalkahaava paranee helpommin kuin syvä ja infektoitunut haava.


 

Näin ehkäiset vakavat vauriot
  • Hoida verensokeria hyvin.
  • Tarkista päivittäin jalkojen iho, myös varvasvälit.
  • Vältä kävelyä paljain jaloin, varsinkin jos jalkojen tunto on alentunut.
  • Varmista, että kengissä ei ole esineitä ennen kuin laitat ne jalkaan.
  • Käytä hyviä kenkiä ja sukkia.
  • Harrasta jalkavoimistelua, se vahvistaa jalkaterän lihaksia ja ehkäisee virheasentoja.
  • Käy vuosittain diabeetikoiden jalkaongelmiin perehtyneellä jalkojenhoitajalla.

Juttu on ilmestynyt Diabetes-lehdessä 4/2013.

Haluatko huolehtia jaloistasi hyvin? Tilaa ja lataa heti käyttöösi Diabetes ja jalkojen omahoito -opas D-kaupasta, hinta 3 euroa.