Teksti: Tuija Manneri
Aikuinen kakkostyypin diabeetikko voi päästä Kelan kuntoutukseen, jos sairastaa myös metabolista oireyhtymää, eikä terveydenhuollon tehostettu ohjaus ole riittänyt. Perheenjäsenet pääsevät kuntoutukseen mukaan muutamaksi päiväksi.
Kansaneläkelaitos järjestää tänä vuonna metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastaville kymmeniä kuntoutuskursseja. Maksuttomaan kuntoutukseen voi päästä, jos sairauden kanssa selviytyminen ja jaksaminen on vaikeaa ja tietyt valintaperusteet täyttyvät.
– Kelan kuntoutuskurssit on tarkoitettu vaikeahoitoista metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastaville aikuisille, joilla on lisäksi fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia työ- tai toimintakyvyn rajoituksia, suunnittelija Merja Pouttu Kelan terveysosastolta kuvailee.
Kuntoutukseen pääseminen edellyttää niin ikään, että terveydenhuolto on jo tarjonnut tehostettua ohjausta ja hoitoa, mutta se ei ole auttanut riittävästi.
Kuntoutus kestää yhteensä 15 vuorokautta ja se jakaantuu vähintään kolmeen jaksoon vuoden aikana. Kuntoutusjaksojen välillä kuntoutuksen oppeja pyritään ottamaan osaksi arkea.
– Tavoitteena on parantaa diabeetikon itsehoitovalmiuksia, muuttaa elämäntapoja, saada muilta kuntoutujilta vertaistukea ja löytää voimavaroja ja keinoja lisäsairauksien ehkäisemiseen, Pouttu luettelee.
Kuhunkin kuntoutusryhmään valitaan kymmenen diabeetikkoa. Heidän lisäkseen mukaan pääsee neljäksi päiväksi kurssilaisen aikuinen perheenjäsen tai muu läheinen.
– Diabetes ja metabolinen oireyhtymä vaikuttavat koko perheeseen. Siksi on hyvä, että myös läheiset saavat tukea ja tietoa. Kuntoutuksessa heidän kanssaan kartoitetaan perheen elämäntilannetta ja mietitään keinoja, joilla läheiset voisivat tukea kuntoutujaa arjessa, esimerkiksi painonhallinnassa ja fyysisessä aktiivisuudessa.
Yläikärajaa ei ole
Kuntoutushakemus tehdään Kelan lomakkeella ”harkinnanvarainen kuntoutus KU 132”, jonka saa Kelan toimistosta tai jonka voi tulostaa Kelan nettisivuilta (www.kela.fi). Sähköisesti hakemusta ei voi tehdä, mutta hakemuksen voi jättää milloin tahansa, koska kursseja on tarjolla pitkin vuotta.
Hakemukseen on liitettävä lääkärin B-lausunto tai vastaava lausunto, joka on alle vuoden vanha. Siitä pitää käydä ilmi, että tyypin 2 diabetes ja metabolinen oireyhtymä ovat asianmukaisesti diagnosoitu terveydenhuollossa ja että painoindeksi on yli 35.
– Lisäksi hakijalla on oltava diabeteslääkitys ja kohonnut paastoverensokeriarvo (yli 6 mmol/l), jota ei ole saatu kotikonstein alenemaan. Kuntoutukseen pääseminen edellyttää myös kohonneita rasva-arvoja tai lääkitystä rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin, Merja Pouttu kertoo.
Kursseille ei ole yläikärajaa. Niitä järjestetään sekä suomen- että ruotsinkielisille eri puolilla Suomea.
– Hakea voi mille tahansa kurssille asuinpaikasta riippumatta, Pouttu sanoo.
Kurssitarjonta löytyy Kelan www-sivuilta, kun etsii kuntoutustarjonnasta sairausryhmäkohtaisia kursseja. Nettisivuilta näkyvät kurssien ajat ja paikat ja montako vapaata paikkaa kurssilla vielä on.
Vuodessa 64 kurssia
Kuntoutushakemus kannattaa laittaa vireille, vaikka juuri nyt ei sopivaa kurssia tuntuisi löytyvän.
– Jos täyttää kriteerit, kurssille pääsee enemmin tai myöhemmin, koska niitä järjestetään monta vuodessa. Tänä vuonna on tarjolla yhteensä 64 kurssia, Merja Pouttu rohkaisee.
Kuntoutuspaikassa ei ole pakko yöpyä. Esimerkiksi pienten lasten vanhempia tai yksinhuoltajia voi auttaa tieto, että kuntoutuksessa voi käydä kotoa käsin, jos matka tuntuu sopivalta.
Kuntoutukseen pääsee nopeimmin, jos kurssipaikkakunnalla ja -ajankohdalla ei ole kovin suurta väliä. Matkakuluista Kela maksaa osan.
– Jos kuntoutus perustuu Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen, yhdensuuntaisesta matkasta maksetaan itse 16 euron omavastuuosuus, ja Kela korvaa loput, Pouttu kertoo.
Kuntoutuskurssi sen sijaan ei maksa kuntoutujalle mitään. Jotkut työnantajat saattavat maksaa kuntoutuksen ajalta palkkaa.
– Jos näin ei ole, Kelalta voi hakea kuntoutuspäivärahaa, jonka määrä riippuu hakijan tuloista. Jos saa kuntoutuksen ajalta palkkaa, työantaja voi hakea kuntoutusrahaa.
Jokaisella on oma tavoite
Kuntoutuksen ensimmäisen jakson alussa lääkäri haastattelee ja tutkii jokaisen kuntoutujan. Kurssihenkilöstön kanssa kuntoutuja sopii itselleen yksilöllisen tavoitteen. Sen toteutumista seurataan kuntoutuksen edetessä.
– Tavoite on yleensä mahdollisimman konkreettinen. Se voi liittyä esimerkiksi painonhallintaan tai ruokatottumuksiin tai liikuntaan. Jos tavoitteena on painonpudotus, mittauksia tehdään jokaisella kurssijaksolla, Merja Pouttu havainnollistaa.
Päivittäinen toiminta kuntoutuksessa on enimmäkseen yhteistä koko ryhmälle.
– Siihen kuuluu monenlaista suunnitelmallista toimintaa, esimerkiksi käytännön harjoituksia, keskusteluja, fyysistä aktivointia, rentoutumista, stressinhallintaa ja ravitsemusneuvontaa, Pouttu luettelee.
Tarkoitus on parantaa diabeetikon itsetuntemusta ja antaa lisää tietoa sairaudesta ja sen kanssa elämisestä. Myös työelämässä selviytymisen tukeminen on tärkeä osa työikäisten kuntoutusta.
– Monille vertaistuki on kuntoutuksen parasta antia. Kuntoutuksessa saa pohtia elämäänsä ja sairauttaan sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samanlaisia kokemuksia kuin itsellä, Pouttu kannustaa.
Vuoden 2015 kurssipaikat
kakkostyypin diabeetikoille
- Iisalmi: Vetreä terveys Pohjois-Savossa, www.vetrea.fi
- Ilomantsi: Hyvinvointikeskus Toivonlahti Pohjois-Karjalassa, www.linklife.fi
- Mikkeli: Kyyhkylän kuntokeskus Etelä-Savossa, www.kyyhkyla.fi
- Punkaharju: Kruunupuisto Etelä-Savossa, www.kruunupuisto.fi
- Turku: Kuntoutuskeskus Petrea Varsinais-Suomessa, www.petrea.fi
- Ylihärmä: Härmän kuntokeskus Etelä-Pohjanmaalla, www.harmankuntokeskus.fi
