Teksti: Tarja Sampo
1948 Sokeritautisten Yhdistys perustetaan
Sysäyksenä järjestäytymiseen oli insuliinin kalleus. Yhdistyksen tarkoituksena oli diabeetikkojen sosiaalisen aseman parantaminen ja valistustyö.
1949 Diabetes-lehti alkaa ilmestyä
Lehti miellettiin kohtalotovereiden yhdyssiteeksi. Hoitoon liittyvät artikkelit käännettiin ulkomaisista diabeteslehdistä.
1955 Sokeritautisten Liitto perustetaan
Maassa toimi jo puoli tusinaa yhdistystä. Tampereen yhdistys kutsui ne valtakunnallisen liiton perustavaan kokoukseen 22.5. Vuonna 1957 liiton nimi muuttui Sokeritautiliitoksi. Samana vuonna perustettiin lääkärineuvosto Diabetes-lehden toimitusneuvostoksi. Myöhemmin neuvostosta tuli koko liiton tärkeä asintuntijaelin. Ravitsemusasioissa liiton tukena on ravitsemustoimikunta.
1964 Ensimmäinen lasten kesäleiri Virkkulassa
Tampereen Aitolahdesta vuonna 1963 ostetusta huvilakiinteistöstä tuli liiton virkistymis- ja kuntoutumislaitos eli Virkkula. Siellä järjestettiin kesäleirejä sekä lapsille että aikuisille 1960- ja 70-luvuilla.
1969–70 Ensimmäinen päätoiminen toiminnanjohtaja ja organisaatiouudistus
Toiminnanjohtajaksi liiton toimintaa terävöittämään valittiin Seppo Marttinen, joka toimi liiton palveluksessa vuoteen 2001 asti. Järjestötoiminta sai ryhtiä: ylimmiksi päättäviksi elimiksi tulivat liittokokous ja liittovaltuusto. 1970 pidettiin ensimmäiset järjestöpäivät, joista tuli yhdistysaktiivien vuotuinen koulutus- ja keskustelufoorumi.
1975 Suomen Diabetesliitto -nimi käyttöön
Sokeritauti-sana miellettiin kielteiseksi, ja diabetes-termiä perusteltiin myös sen kansainvälisyydellä. Viimeinen jäsenyhdistys luopui sokeritauti-termistä 1990-luvun puolivälissä.
1976 Valtion Sokeritautitoimikunnan mietintö
Vuonna 1974 asetettiin liiton vuodesta 1969 asti vaatima toimikunta, jonka esitykset kohensivat ratkaisevasti diabeteksen hoidon järjestelyjä ja tuloksia. Diabetesliitto sai tehtäväkseen hoidonopetuksen, ammattihenkilöstön koulutuksen ja valistusmateriaalin tuottamisen. Toimikunnan puheenjohtaja oli nykyinen arkkiatri Risto Pelkonen.
1980 Ensimmäinen kurssi starttaa Diabeteskeskuksessa 1.7.
Diabeteskeskuksen rakentaminen oli liitolle suuri voimainponnistus. Rakentamisen mahdollistivat RAY ja monet kansalaiskeräykset. 1980- ja 1990-luvuilla tehtiin uraauurtavaa työtä hoidonopetuksen kehittämisessä, koko maailman mitassa. Edelleen Diabeteskeskus on ainutlaatuinen diabeetikoiden oman järjestön ylläpitämä kurssi- ja koulutuspaikka. Diabeteskeskuksen ylilääkäreinä ovat ennen Pirjo Ilanne-parikkaa toimineet Sirkku Tulokas ja Seppo A. Salo.
1988 Nuorten talvipäivät
Liitto alkoi kehittää toimintaa eri kohderyhmille. Perhetoimikunta perustettiin 1989, ja se järjesti koko 1990-luvun ahkerasti tapahtumia. Myös eläkkeellä olevia ja liikunnallisia ihmisiä alettiin ottaa enemmän huomioon toiminnan suunnittelussa. 1990-luvun alussa alettiin luoda aluetoimistoverkostoa aluesihteereineen.
1991 Maailman diabetespäivä 14.11.
Kansainvälisen diabetesliiton ja WHO:n teemapäivää on vietetty Suomessa alusta alkaen ja vuosittain. Kyseessä on insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivä. Aikaisemmin terveyttä edistettiin ja kansaa valistettiin muun muassa Sokeriton Sunnuntai -otsikon alla.
1997 IDF:n kongressi Helsingissä
Liitto järjesti heinäkuussa Messukeskuksessa Kansainvälisen diabetesliiton maailmankongressin, johon osallistui yli 10 000 ihmistä eri puolilta maailmaa. Valmisteluissa oli mukana useita neuvottelukuntia ja työryhmiä monen vuoden ajan. Liitolla oli ollut muutakin kansainvälistä toimintaa: muun muassa kehitysmaihin lähetettiin insuliinia, kun Suomessa siirryttiin 40 yksiköstä 100 yksikön insuliiniin 1987. 1980–1990-lukujen vaihteessa liitolla oli kehitysyhteistyöhanke Sansibarin diabetesliiton kanssa. Liitto siirtyi internet-aikaan: www.diabetes.fi avattiin huhtikuussa 1997.
2000–2010 DEHKO, Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma
Liitto oli vedonnut useaan otteeseen sosiaali- ja terveysministeriöön kansallisen diabetesohjelman tarpeesta 1990-luvun lopulla. Kuka vastaisi diabeteksen hoidon kehittämisestä kokonaisvaltaisesti, kun terveydenhuollon päätösvalta oli hajautettu kuntiin? Liitto päätti itse ryhtyä toimeen. Samaan aikaan saatiin tutkimustietoa tyypin 2 diabeteksen ehkäistävyydestä kansainvälisestikin merkittävästä suomalaisesta DPS-tutkimuksesta, joten ehkäisy tuli vahvasti ohjelmaan mukaan.
2000 Sydänmerkki
Sydänliitto ja Diabetesliitto perustivat yhdessä elintarvikkeiden Sydänmerkki-järjestelmän, jonka tavoitteena on helpottaa suomalaisia tekemään ruokaostoksillaan terveyden kannalta parempia valintoja. Pieni päätös päivässä -kampanjalla 2000–2003 tuettiin kansalaisia elintapamuutoksissa ja luotiin painonhallintaohjaajien koulutusmalli.
2002 Sosiaali- ja terveyspoliittinen sihteeri
Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen suunnattiin lisää voimavaroja. Se on työtä hyvälle omahoidolle ja elämänlaadulle edellytyksiä tuovan sosiaaliturvan ja parempien hoitojärjestelyjen puolesta. Myös terveyden edistäminen ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ovat liiton vaikuttamistoiminnan ytimessä.
2008 NDY
Ensimmäinen valtakunnallinen yhdistys, Nuorten Diabetesyhdistys, hyväksytään liiton jäseneksi. Liiton muita valtakunnallisia yhdistyksiä ovat Hypokoira ry sekä ammatilliset yhdistykset: Diabeteshoitajat ry, Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry, Suomen Diabetes Education Study Group ry ja Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry.
2012 Yksi elämä
RAY:n täysin rahoittama hankekokonaisuus yhdessä Aivoliiton ja Sydänliiton kanssa käynnistyy. Nautitaan päivittäin -sloganilla Yksi elämä tähtää kaikkien Suomessa asuvien parempaan terveyteen ja hyvinvointiin, kärkenä valtimotautien ehkäisy, hoito ja kuntoutus. Yksi elämä -diabeteshankkeet luovat muun muassa uusia vertaistuen muotoja.
2014 Diabetesosaamiskeskukset
Samaan aikaan kun tyypin 2 diabeteksen hoidossa on tapahtunut suurta edistystä, tyypin 1 diabeteksen hoidossa on paljon puutteita. Asiaan paneutunut työryhmä kartoitti tilanteen ja esittää useita toimenpiteitä hoidon kehittämiseksi. Liitto ajaa vaativan diabeteksen hoidon keskittämistä moniammatillisiin diabeteksen hoitoon erikoistuneisiin keskuksiin ja verkostoihin. Tavoitteena on tasa-arvoinen ja laadukas diabeteksen hoito koko Suomeen.
