Teksti: Katja Holopainen
Nuorten diabetesyhdistyksessä NDY:ssä nuoret suunnittelevat tekemistä nuorille. Nelli Bäckman on kehittänyt NDY:n toimintaa seitsemän vuotta ja ollut puheenjohtajana neljä vuotta. Pian on aika luovuttaa puheenjohtajan nuija eteenpäin.
Nelli Bäckman on 29-vuotias tradenomi, opintosihteeri ja sivutoiminen opiskelija. Hän asuu Vantaalla yhdessä 2,5 vuotiaan Eino-kollin kanssa.
Kun kysymys ei ole työhakemuksesta eikä deittipalstan ilmoituksesta, heti alkuun voidaan paljastaa, että Nellillä todettiin diabetes kolmevuotiaana vuonna 1989.
– On niitä, jotka kertovat diabeteksen tehneen heidät vahvemmiksi. Minä en voi näin sanoa, koska minulla ei ole muistikuvia elämästä ilman diabetesta, hän sanoo.
Nelli on sinut sairautensa kanssa, ja hänestä tuntuu ikävältä, jos joku säälii häntä tai hänen elämäänsä. Voihan sitä toki murehtia elinajanodotetta, vastustuskykyä ja lisäsairauksia, mutta voi myös iloita diabeteksen hoitoon kuuluvista terveistä elämäntavoista, jotka suojaavat monelta asialta.
Nelli pitää itseään onnekkaana. Hänellä on siinä mielessä hyvät geenit, että mitään lisäsairauksia ei vielä ole kehittynyt. Hän voi hyvin, vaikka ei ole aina ollut mikään mallitapaus: teini-iässä HbA1c oli ajoittain yli 10 prosenttia.
Nellillä ei ole kerrottavana mitään rankkoja diabetesjuttuja huonoista hoitosuhteista. Silti kaikki ei ole aina mennyt kuten pitäisi. Esimerkiksi Nellin hoito siirrettiin yhdessä vaiheessa terveyskeskukseen, jossa lääkäri totesi, että hän ei osaa hoitaa tyypin 1 diabetesta.
Nelli sanoo olevansa etuoikeutettu: hän on aktiivinen, verbaalinen, pärjäävä ja tiedostava. Se taistelu, jota diabeetikolta välillä vaaditaan, sujuu häneltä hyvin.
– Olen onnellinen siitä, että minulla on nyt sellainen omalääkäri, jonka kanssa tunnen oloni hyväksi. Diabetes on ”meidän juttu”.
– Oikeudesta valita oma lääkärinsä ja vaihtaa hoitopaikkaa tulisi puhua enemmän, Nelli huomauttaa.
Aika kehittää
Nelli kuuluu niihin ihmisiin, jotka haluavat vaikuttaa. Hän on yksi Nuorten diabetesyhdistyksen perustajista. Hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta yhdistystoiminnasta, vaikka hän oli kuulunut vanhempiensa kanssa paikalliseen diabetesyhdistykseen, kuten moni muukin lapsi ja nuori. Hän oli myös osallistunut joillekin Diabeteskeskuksen kursseille.
Vuonna 2008 Nelliä pyydettiin mukaan yhdistystoimintaan, ja vuonna 2010 hänet valittiin Diabetesliiton liittovaltuustoon.
– Ajattelin, että olisi hyvä saada nuorten ääni kuuluville myös liittovaltuustossa, hän toteaa.
Aluksi hän ei kuitenkaan uskaltanut olla äänessä. Konkareiden seurassa puhuminen jännitti. Ilmapiiri tuntui pysähtyneeltä, eikä nuoren tulokkaan ajatuksia toivotettu suoralta kädeltä tervetulleiksi. Silti haluttiin ohjeita siitä, miten nuoria saataisiin houkuteltua mukaan.
– Kehotin menemään sinne, missä nuoret ovat. Facebookiin ja muuhun sosiaaliseen mediaan, mutta sitä pidettiin turhana hapatuksena, Nelli muistelee.
Tämä tapahtui neljä vuotta sitten. Nyt Diabetesliitto on mukana Facebookissa ja Twitterissä. Ajan hermolla.
Erityisesti nuorten yhdistys on ollut näkyvästi esillä sosiaalisessa mediassa. Yhdistyksen kokouksista ja tapahtumista tehdään videokoosteita ja yhdistyksellä on oma blogi. Ne löytyvät yhdistyksen nettisivuilta www.ndy.fi. NDY on näkyvästi esillä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Yhdistys on ollut myös mukana ideoimassa murrosikäisille suunnattua Ykkösklubitoimintaa.
Aika luopua
NDY on tarkoitettu 18–30-vuotiaille diabeetikoille, joten Nellistä on tulossa liian vanha sen toimintaan. On aika luopua.
– Nuorten yhdistyksen aktiivijäsenten on oltava kohderyhmänsä kanssa saman ikäisiä. En osaa enää täysin samaistua 18-vuotiaan ajatusmaailmaan, Nelli miettii.
NDY:n tulevaisuus löytyy nuorista, jotka järjestävät tapahtumia nuorille. Nellistä yhdistyksen toiminnassa tärkeintä on vertaistuki, face to face -tapaamiset.
– Kasvokkain pääsee lähemmäksi toista ja keskustelu sujuu paremmin kuin netissä, hän on huomannut.
NDY pitää vuosittain vain muutamia, koko viikonlopun kestäviä kokouksia, koska hallituksen jäsenet asuvat eri puolilla Suomea. Tänä vuonna ensimmäinen kokous järjestettiin vuoden ensimmäisenä viikonloppuna ja seuraava pidetään toukokuussa.
Nelli markkinoi NDY:tä ponnahdusalustana yhdistystoimintaan ja hyvänä kokemuksena työelämään. Jokainen voi valita itselleen kiintoisan tehtävän yhdistyksen taloudenhoidossa, sihteerinä, markkinoijana tai puheenjohtajana. Kaikki ne valmentavat työelämään ja toimivat meriittinä työhakemuksessa.
Nelli itse on saanut NDY:n kautta myös kansainvälisiä kokemuksia.
– Kannattaa liittyä ensin nuorten yhdistykseen ja harjoitella rennosti ja turvallisesti yhdistystoimintaa, kokouskäytäntöjä ja markkinointia. Kun 30-vuotispäivä lähestyy, suosittelemme kaikille lämpimästi paikallisyhdistykseen siirtymistä, Nelli kertoo.
Puheenjohtajankin on kolmekymppisenä erottava tehtävästään ja luovutettava nuija seuraavalle.
– Kehitys kulkee eteenpäin, kun uudet nuoret astuvat sisään. Sitten hekin ikääntyvät ja tarvitaan uusia nuoria, Nelli kuvailee.
On annettava tilaa uusille ajatuksille, mahdollisuus kehittää toimintaa omaan suuntaan, vaikka luopumisprosessi olisi vaikea. Nellille NDY on kuin lapsi, jonka hän on nähnyt kasvavan.
– Onneksi minulla on seuraaja jo tiedossa. Juho Hallikainen voi rauhassa perehtyä puheenjohtajan tehtäviin tämän vuoden.
Voimaa yhdistymisestä tai suorajäsenyydestä
Kaikilla yhdistyksillä ja liitoilla on sama ongelma: järjestötoiminta ei houkuttele. Paikallisyhdistykset ratkaisevat tulevaisuuden: jos niihin ei liity uusia jäseniä, Diabetesliittoakin on vaikea nuorentaa.
Nelli Bäckmanin mielestä pienet hiipuvat yhdistykset voisivat yhdistyä ja tulla yhdessä vahvoiksi. Hyvin toimivat yhdistykset voisivat jäädä itsenäisiksi, vaikka ne olisivat pieniä.
– Yhdistysten kautta Diabetesliiton hallinto nuortuu – tai kuolee pois pikkuhiljaa, Nelli korostaa.
NDY:ssä on pohdittu, että Diabetesliittoon pitäisi voida liittyä suorajäsenenä, ilman kytköstä paikallisyhdistyksiin. Toisaalta valtakunnallisessa NDY:ssä nähdään paikallisyhdistysten vahvuus aktiivisten ihmisten kokoajina ja paikallisina asiantuntijoina.
– Diabetesliitossa oleva suuri ihmisjoukko on helpommin hallittavissa paikallisyhdistysten avulla, Nelli summaa.
