Teksti: Helena Hyvärinen
Milloin saadaan rokote, jolla tyypin 1 diabetes pystytään ehkäisemään? Tämä kysymys esitetään usein Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyödylle. Hän on päässyt tutkimusryhmänsä kanssa rokotteen kehittämisessä pitkälle.
– Kysymykseen on mahdoton vastata. Tiedämme tavallaan rokotteen reseptin. Rokote toimii hiirillä, mutta se pitää testata myös ihmisillä, jotta tiedetään, ehkäiseekö se tyypin 1 diabetesta, Heikki Hyöty sanoo. Hän on tutkinut virusten ja diabeteksen välistä yhteyttä 30 vuotta.
Hyödyn tutkimusryhmä haluaisi päästä testaamaan rokotetta, mutta poikkeuksellisen kalliin kliinisen vaiheen rahoitus on vielä auki. Hyppy akateemisesta tutkimuksesta rokotteen kehittämiseen vaatii useita miljoonia euroja.
– Yritämme löytää professori Mikael Knipin kanssa useampia rahoittajia. Kliinisen vaiheen kalleuteen vaikuttaa muun muassa se, että tutkittavia tarvitaan paljon, ja kliininen vaihe kestää useita vuosia. Rokote pitää lisäksi valmistaa sellaisissa olosuhteissa, jotka täyttävät lääketehtaan laatuvaatimukset. Se on edellytyksenä, jotta rokotetta voidaan antaa ihmisille vauvat mukaan lukien, Hyöty selittää.
Tutkimusryhmä on saanut rahoitusta muun muassa EU:lta, mutta rokotteen kliinisen vaiheen tutkimuksiin tarvitaan uudenlainen rahoituspohja: kyse on todella suurista summista.
– Siksi yritämme löytää joukon kansainvälisiä rahoittajia. Tärkeitä rahoituskanavia ovat Yhdysvallat sekä Kaukoitä, jossa esiintyvät enterovirustaudit ovat yksi kohde uusien rokotteiden kehittämiselle, Hyöty mainitsee.
Kansallinen ongelma
Kotimaisen rahoituksen saaminen minkä tahansa uuden rokotteen tai lääkkeen kehittämiseen on Heikki Hyödyn mukaan varsin haastavaa.
– Jotkut ulkomaiset tiedemiehet ajattelevat, että Suomen valtio on tehnyt erityisiä toimia tyypin 1 diabeteksen syiden selvittämiseksi, koska tautia esiintyy meillä eniten maailmassa. He pitävät tyypin 1 diabetesta merkittävänä kansallisena ongelmanamme, Hyöty kertoo.
Itse hän ei pidä poissuljettuna sellaista vaihtoehtoa, että valtio tai joku muu taho kiinnostuu jossain vaiheessa viemään eteenpäin hankkeita, jotka ovat tärkeitä suomalaisten terveydelle.
– Jos ajatellaan omaa tutkimuskohdettani diabetesta, yksi tyypin 1 diabeetikko maksaa yhteiskunnalle elinaikanaan keskimäärin miljoona euroa. Jos turvallinen hoito voisi estää vaikka puoletkin sairastumisista, meillä säästyisi satoja miljoonia euroja, Hyöty huomauttaa.
Enterovirusmaailma murroksessa
Heikki Hyöty sanoo, että enterovirusmaailma elää nyt kaiken kaikkiaan murroksessa. Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa selvitetään parhaillaan enterovirusten roolia diabeteksen synnyssä, ja muun muassa suomalaisella DIPP-tutkimuksella on tässä merkittävä rooli.
– Enterovirukset aiheuttavat myös vakavia infektioita. Niiden rooli sairauksien aiheuttajina on kasvanut viime vuosina, tai nyt niitä osataan ainakin diagnosoida paremmin, Hyöty toteaa.
Yhteen vakavaan aivokuumetta aiheuttavaan enterovirustautiin on kehitetty Hyödyn mukaan rokote, josta on tehty kolme kliinistä tutkimusta Kiinassa.
– Maailman parhaissa tiedelehdissä Lancetissa ja New England Journal of Medicinissa julkaistujen tulosten mukaan rokote osoittautui turvalliseksi ja tehokkaaksi. Toinen enterovirus, joka on aiheuttanut polion kaltaisia halvauksia Amerikassa, on lisännyt entisestään kiinnostusta virusten aiheuttamia infektiotauteja kohtaan.
Uutta syntyy yleensä vain yrityksen ja erehdyksen kautta. Siksi uutta luovaan tutkimukseen liittyy aina epäonnistumisen mahdollisuus – niin myös Hyödyn tutkimusryhmän hankkeeseen.
– Tutkijan, kuten rahoittajienkin on otettava huomioon myös tämä mahdollisuus, Hyöty huomauttaa.
Eettinen paine
Heikki Hyöty suhtautuu luottavaisesti diabetesrokotteen toimivuuteen ja toteaa, että ”science talks”– ”tiede puhuu”.
– Hankkeemme on noussut tiedemaailmassa esiin eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin viimeaikaisten näyttöjemme ansiosta. Koska näyttöä on jo paljon, olisi järkevää selvittää, onko kyseessä oikea syy-seuraussuhde, vai onko enterovirusten ja diabeteksen välisellä yhteydellä jokin muu selitys.
Hyödyn tutkimusryhmällä on myös eettinen paine viedä projektia eteenpäin.
– On tärkeää käyttää kaikki turvalliset mahdollisuudet tyypin 1 diabeteksen ehkäisemisen selvittämiseksi, jotta taudin yleistyminen voidaan pysäyttää, tutkija korostaa.
Virukset ja muut ulkoiset riskitekijät ovat tässä tärkeitä tutkimuskohteita, sillä juuri niiden uskotaan aiheuttavan taudin nopean yleistymisen.
Kaiken takana enterovirus?
Suomalaisen tutkimusryhmän kehitystyön kohteena oleva rokote tyypin 1 diabetesta vastaan perustuu Coxsackie B -virusryhmän virukseen, jota epäillään taudin laukaisijaksi. Kyseessä on enterovirus, joka kiertää Suomessa joka vuosi ja aiheuttaa muun muassa flunssaa, aivokalvontulehdusta, sydäntulehdusta ja enterorokkoa.
Suurin osa ihmisistä sairastaa viruksen aiheuttaman tulehduksen ilman oireita. Kyseinen enterovirus löytyy kuitenkin joidenkin tartunnan saaneiden lasten haimasta ja sen insuliinia tuottavista soluista. Tutkimusryhmän oletus on, että tulehdus jää kytemään insuliinisoluihin, ja käynnistää jossain vaiheessa diabetekseen johtavan prosessin.
On mahdollista, että Coxsackie B -virusryhmä selittää merkittävän osan ykköstyypin diabeteksesta.
Jos tutkimusryhmän kehittämä rokote osoittautuu toimivaksi, se voisi päästä meillä ja muualla kansallisiin rokoteohjelmiin.
Rokote pitäisi antaa jo pikkuvauvana, ja aluksi keskityttäisiin rokottamaan riskiryhmiä, kuten niitä, joiden suvussa esiintyy diabetesta.
