Myönteisyys motivoi

543
Pekka Rahkonen

Teksti: Helena Hyvärinen

Tutkijatohtori Nelli Hankonen tutkii Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian yksikössä psykososiaalisten motivaatiotekijöiden ja sosiaalisen ympäristön yhteyttä ihmisen terveyskäyttäytymisen ja valmiuteen muuttaa elämäntapojaan.

Nelli Hankonen toteaa heti kättelyssä, että elämäntapaohjaus on tutkimusten mukaan tuomittu epäonnistumaan, jos keinoina käytetään syyllistämistä ja negatiivisuutta. Niiden sijaan ihmisiä näyttää motivoivan myötätunto.

– Cambridgen yliopistossa tehty, vielä julkaisematon tutkimuksemme osoitti, että mitä myötätuntoisemmaksi diabeetikko koki vuorovaikutuksen elämäntapaohjaajan kanssa, sitä motivoituneempi hän oli muuttamaan käyttäytymistään. Empatia oli yhteydessä siihen, kuinka paljon ihminen pystyi muuttamaan ruokailutottumuksiaan ja lisäämään liikuntaa. Näiden keinojen käyttö puolestaan ennusti painonpudotusta, Hankonen kertoo.

Hän sanoo, että empaattisuuden merkitys on tullut esiin jo aiemmin tutkittaessa flunssan kestoa. On havaittu, että kun vastaanotolla lääkäri on potilaiden mielestä empaattinen, heidän flunssaoireensa paranevat keskimääräistä nopeammin.

Empatiakaan ei aina innosta diabeetikkoa muuttamaan elämäntapojaan, jos hänellä on ennestään paljon kokemuksia negatiivisista, määräilevistä ja paheksuvista lääkäreistä.

– Silloin ihminen ehkä tulkitsee herkemmin kaiken elämäntapamuutoksiin liittyvän puheen syyllistäväksi, Hankonen arvelee.

Mikä on hyvin?

Hankonen korostaa, että motivoivassa hoitokeskustelussa ei keskitytä siihen, mikä ihmisen elämäntavoissa on väärin. Sen sijaan lähdetään siitä, mikä on hyvin, sillä jokaiselta löytyy myös asioita, joihin voi olla tyytyväinen.

– Silloin ihminen saattaa ajatella, että syön jo yhden omenan päivässä, ehkä voisin syödä joskus kaksikin ja lisätä muidenkin kasvisten syöntiä. Kun ihminen saa olla iloinen ja tyytyväinen siihen, mikä hänellä on hyvin, hän voi pikkuhiljaa laajentaa tätä hyvää. Tällöin huono jää väkisin vähemmälle, Hankonen päättelee.

Samaa ajattelua kannattaa soveltaa liikkumiseen. Ketään ei hyödytä sen toteaminen, että ei jaksa käydä kuntosalilla. Sen sijaan voi iloita siitä, että hyötyliikuntaa kertyy aika lailla, kun haravoi pihaa ja käy sienessä.

– Positiivisten tunteiden tuottama energia lisää tunnetta asioiden hallinnasta, joka on tällöin huomattavasti suurempi kuin silloin, kun lähdetään liikkeelle negatiivisista asioista ja vahvistetaan syyllisyyttä.

Oleellista on myös muistuttaa, miksi on tärkeä pitää elämäntavat kunnossa ja mitä hyvät elämäntavat mahdollistavat.

– Kun tiedän, että lihaskuntoa ylläpitämällä pystyn käymään leikkipuistossa lastenlasten kanssa, kyse on asiasta, joka antaa elämälleni merkitystä. Sisäinen motivaatio ei sen sijaan kasva, jos ajattelee että esimerkiksi kasviksia pitää syödä kasvisten terveellisyyden vuoksi tai koska lääkäri pakottaa, Hankonen havainnollistaa.


 

Inhimillisyys ennen kaikkea

Diabeetikot kuvasivat empaattista hoitoalan ammattilaista seuraavasti: hän on ystävällinen, kohtelee kunnioittavasti, selittää asiat selkeästi ja on myönteinen myös tuodessaan esille ikäviä asioita, kuuntelee ihmisen tarinaa ja suhtautuu ihmiseen kokonaisuutena eikä vain potilaana. Tärkeänä pidetään myös sitä, että hoitaja ja lääkäri ottavat huomioon, että ihmisellä on muutakin elämää ja muitakin huolia kuin diabetes. Toiset toivovat lääkäriltä tarkkoja ohjeita, jotkut kaipaavat enemmän itsenäisyyttä diabeteksen hoitoa koskevissa kysymyksissä.

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here