Teksti: Mari Vehmanen
Pienen diabeetikon turvallinen hoito koulussa tai päiväkodissa perustuu hyvään yhteistyöhön kodin kanssa. Olennaista on, että tieto kulkee molempiin suuntiin.
Koulun tai päivähoidon aloittaminen on iso ja jännittävä juttu jokaisessa lapsiperheessä. Tähän tärkeään hetkeen on syytä valmistautua erityisen huolellisesti, kun lapsi sairastaa diabetesta.
Hyvä suunnittelu ja avoimuus takaavat, että lapsi saa tuntea olonsa turvalliseksi hoito- tai koulupäivän aikana. Kokosimme muutamia muistettavia asioita kaikille pienten diabeetikoiden vanhemmille.
Hyvä hoito on lapsen oikeus
Diabetes tai muu sairaus ei saa asettaa lasta eriarvoiseen asemaan toisten kanssa. Hänellä on oikeus saada tarvitsemansa tuki omassa lähikoulussaan tai -päiväkodissaan. Näiden palveluiden järjestäminen on kunnan tehtävä. Diabetes tai muu sairaus ei voi olla syy esimerkiksi keskittää lapsia tiettyyn kouluun tai päiväkotiin.
Diabeteksen hyvä hoito on perusedellytys sille, että lapsi voi osallistua tasavertaisesti koululuokan tai päivähoitoryhmän toimintaan. Lapsella on oikeus tulla kohdatuksi ja kohdelluksi omana itsenään – ei sairauden kautta. Lopullinen vastuu lapsen hyvinvoinnista ja omahoidosta on kuitenkin aina huoltajilla.
Keskustele hoitoyksikössä
Koulun tai päivähoidon aloittaminen tulee yleensä luonnostaan puheeksi oman diabeteshoitajan ja -lääkärin kanssa. Aihe kannattaa ottaa ajoissa esiin vastaanotolla. Tutut diabeteksen hoidon ammattilaiset voivat auttaa uuden elämänvaiheen suunnittelussa.
Ota yhteyttä hyvissä ajoin
Ole hyvissä ajoin yhteydessä lapsen tulevan koulun rehtoriin tai päivähoitoyksikön johtajaan ja kerro diabeteksesta. Pyydä, että lapsen asioista järjestettäisiin tapaaminen. Paikalla olisi hyvä olla vanhempien ja opettajan tai hoitajien lisäksi esimerkiksi keittiöhenkilökuntaa sekä kouluterveydenhoitaja.
Useimmiten on mahdollista saada myös oma diabeteshoitaja tai kuntoutusohjaaja mukaan tapaamiseen. Hän perehdyttää koulun tai päiväkodin henkilökunnan esimerkiksi hiilihydraattien laskemisen ja insuliinin pistämisen perusteisiin.
Sovi kirjallisesti
Tapaamisessa laaditaan yhdessä kirjallinen suunnitelma diabeteksen hoidosta koulu- tai hoitopäivien aikana. Tärkeintä on sopia, kenen aikuisen vastuulla mikäkin asia on. Kuka mittaa verensokerin ja merkitsee mittaustulokset omaseurantavihkoon? Kuka huolehtii lapsen aterioista ja välipaloista? Kuka annostelee ja pistää insuliinin?
Parasta olisi, että nämä vastuuhenkilöt pysyisivät mahdollisimman pitkään samoina.
Varaudu muuttuviin tilanteisiin
Tavallisen koulu- tai hoitopäivän lisäksi on syytä sopia etukäteen käytännöistä esimerkiksi retki- tai liikuntapäivinä. Diabetes ei saa olla syy jättää lapsi yhteisen tekemisen ulkopuolelle.
Myös henkilökunnan poissaoloihin ja vaihtumiseen on hyvä varautua ennakolta. Suunnitelkaa ja kirjatkaa siis yhdessä muistiin, miten hoidon jatkumisesta huolehditaan näissä tilanteissa.
Hoito on opeteltavissa
Diabetes saattaa olla koulun tai päivähoidon henkilökunnalle vieras ja jopa vähän pelottava asia. Kerro heille, että diabeteksen omahoidon perusteet ovat jokaisen maallikon opeteltavissa, jos vain kiinnostusta riittää. Sairaanhoidon pätevyyttä ei tarvita – huolehtivathan vanhemmat ja lapset kotonakin omatoimisesti pistämisistä, syömisistä ja verensokerinmittauksista.
Diabetesvastaanoton ammattilaiset auttavat ja neuvovat hoitorutiinien opettelussa. Koulun tai päivähoidon työntekijöiden ei tarvitse jäädä yksin.
Hyödynnä materiaaleja
Lapsen hyvän hoidon tueksi on saatavilla erilaisia oppaita ja ohjeita. Diabetesliiton verkkosivuilta löytyy esimerkiksi valmis suunnittelulomake, jonka voi printata ja täyttää yhteistyötapaamisessa. Liitto on myös julkaissut oppaat Diabetes kouluikäisellä ja Diabetes leikki-ikäisellä. Kumpaakin voi tilata verkosta www.diabetes.fi/d-kauppa.
Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo 5/2012 (www.stm.fi) ohjeistaa pitkäaikaissairaiden lasten turvallista lääkehoitoa päivähoidossa.
Ole kärsivällinen
Päivittäisten käytäntöjen asettuminen uomiinsa voi kestää hetken. Useimmiten yhteistyö kuitenkin alkaa sujua alun totutteluvaiheen jälkeen. Tärkeintä on, että kaikilla osapuolilla on tahtoa toimia yhdessä ja sama päämäärä – lapsen etu.
Puutu epäkohtiin
Ellei hyvä hoito yrittämisestä huolimatta tunnu toteutuvan, vanhemmalla on oikeus ja vastuu puuttua asiaan. Ensisijaisesti mahdolliset ongelmat kannattaa yrittää selvittää suoraan koulun tai päiväkodin kanssa, mikä onnistuukin useimmiten. Elleivät yksikön resurssit riitä tähän, avuksi pulmien ratkomiseen on mahdollista pyytää esimerkiksi oma diabeteshoitaja tai -lääkäri.
Tarvittaessa yhteyttä voi ottaa myös kunnan koulutoimen tai päivähoidon johtoon.
Asiantuntijana sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Vuorisalo Diabetesliitosta.
”Uusi laki herättää kysymyksiä”
Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Vuorisalo Diabetesliitosta arvioi, että vireillä olevat lakiuudistukset saattavat välillisesti vaikuttaa myös diabeetikkolasten asemaan päivähoidossa.
– Esitys tulevaksi varhaiskasvatuslaiksi ei mainitse erikseen diabetesta, muita pitkäaikaissairauksia tai lasten tarvitsemaa lääkehoitoa ylipäätään. Ja juuri tämä on ongelma: lain henki on hyvin pedagogispainotteinen, Riitta Vuorisalo kertoo.
Hänen mukaansa lakiteksti sivuuttaa sen tosiseikan, että lääkehoitosuunnitelman tulisi aina tarvittaessa olla osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.
– Kun jotakin asiaa ei ole kirjattu lakiin, se jää helposti toteutumatta arjessa. Liiton ehdoton kanta onkin, että lapsen oikeus tarvitsemaansa lääkehoitoon tulisi sisällyttää varhaiskasvatuslakiin.
Riitta Vuorisalon mukaan niin ikään suunnitelmat subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta saattavat aiheuttaa yllättäviä seurauksia. Kyse on merkittävästä puuttumisesta lasten yhdenvertaisuuteen.
– Onko mietitty loppuun asti, mitä muutos voi merkitä pitkäaikaissairaiden tai muuten erityistä tukea tarvitsevien lasten kannalta? Onko olemassa uhka, että nimenomaan heidän pääsynsä päivähoitoon vaikeutuu, Riitta Vuorisalo kysyy.
