Hyvä hoito on tahdon asia

Hyvä hoito on tahdon asia

- Kyse on pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä, Hilkka Tirkkonen kuvailee elintapahoitoa. Kuva: Pentti Potkonen.

Teksti: Veli-Matti Jusi

Kakkostyypin diabeteksen Käypä hoito -suositus neuvoo aloittamaan elintapa- ja lääkehoidon samanaikaisesti, heti kun sairaus on todettu. Hyvän hoitotuloksen saavuttamiseen tarvitaan peruslääkkeitä, mutta vähintään yhtä suuri merkitys on elintavoilla, ruokavaliolla, painonhallinnalla, liikunnalla ja myönteisellä asenteella, sanoo diabeteksen hoitoon erikoistunut terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen.

Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkosen työssä Outokummussa kakkostyypin diabeetikoiden hoidolla on keskeinen asema. Vuosikausien kokemus Pohjois-Karjalassa on opettanut, että diabetes on kantajalleen elämän mittainen, ajan mittaan muuttuva projekti.

– Ei terveyskeskustyö tietysti pelkkää diabeteksen hoitoa ole. Iso osa muistakin kansansairauksista liippaa läheltä diabetesta, ja terveet elintavat ovat kaikissa näissä yhteinen suositus, hän korostaa.

– Diabeetikkoja on hyvin monenlaisia: suhtautuminen tautiin vaihtelee. Ääripäässä ovat he, jotka eivät edes halua tunnustaa sen olemassaoloa. Pieni joukko on sellaisiakin, joiden mielestä taudin hoitoon riittää, että nakkaa kiltisti suuhunsa lääkärin määräämät lääkkeet ja jatkaa entiseen tapaan elämäänsä muuttamatta millään lailla tapojaan.

Pelkkä lääkehoito harvemmin riittää. Kun lääkkeiden lisäksi hoitaa sairauttaan elämänmyönteisellä asenteella ja oikeilla elintavoilla, hoitotulokset ovat selkeästi paremmat.

– Itse asiassa kyse on pienistä asioista – pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Pieneen pitää osata vain tarttua ja ymmärtää säännöllisten arjen tekojen merkitys, Hilkka Tirkkonen sanoo.

Elintapamuutokset ovat erityisen tärkeitä siinä vaiheessa, kun ihmisellä on havaittu diabeteksen esiaste. Silloin ne hyödyttävät eniten.

– Siinä vaiheessa kun riski sairastua kakkostyypin diabetekseen on jo olemassa, mutta tauti ei ole vielä puhjennut, on vielä täysi mahdollisuus estää elintapamuutoksilla diabeteksen kehittyminen. Yleensä motivaatio on tuossa vaiheessa hyvä ja muutos palkitseva.

– Jos diabetes kuitenkin myöhemmin ilmaantuu ja pitää aloittaa myös lääkehoito, sairastuneella on jo hyvä perusta eli elintapahoito hallinnassa.

Arjen pienet asiat 

Diabeteksen hoidossa hyvin tärkeä asia on verenpaineen hoito. Nyt verenpaineen tavoite on alle 140/80. Monelle se tietää useamman verenpainelääkkeen käyttöä.

– Tiedetään kuitenkin, että verenpaineenkin hoidossa painolla on hyvin suuri merkitys. Jo muutaman kilon pysyvä pudotus saattaa vaikuttaa niin, että verenpainelääkitystä voidaan keventää tai joskus jopa luopua lääkkeistä. Tupakoinnin lopettaminen parantaa usein verenpainelääkkeiden tehoa, ja suolan käytön vähentäminen alentaa tutkitusti verenpainetta.

Monen kakkostyypin diabeetikon peruslääkkeisiin kuuluvat myös kolesterolilääkkeet. Jos kolesteroli on lievästi koholla, rasva-arvoja voi parantaa muuttamalla vaikka vain hiukankin ruokailutapoja.

– Siirtyminen kovista rasvoista hyvien pehmeiden rasvojen käyttöön voi muuttaa rasva-arvoja niin, että kolesterolilääkitystä ei tarvitse ehkä aloittaakaan, Hilkka Tirkkonen tähdentää.

Veren rasvojen hoito estää sairastumista sydän- ja verisairauksiin. Tirkkosen mukaan verenpaineen ja rasva-arvojen hoidon merkitys ei kuitenkaan ole selvä kaikille kakkostyypin diabetesta sairastaville.

– Monelle diabeetikolle kauhusana on sokeri. Todellinen mörkö piileskelee kuitenkin kovissa rasvoissa, hän sanoo.

”Diabetes ei ole ydinfysiikkaa”

Kakkostyypin diabeteksessa pääasiallisina ongelmina on insuliinin heikentynyt teho kohdekudoksissa, haiman heikentynyt insuliinintuotanto ja maksan epätarkoituksenmukainen sokerintuotanto.

Pitkään tyypin 2 diabetesta sairastaneella insuliinintuotanto voi loppua jopa kokonaan. Silloin sen hoito on samantyyppistä kuin tyypin 1 diabeteksen hoito.

– Diabeteksen lääkehoito on syytä aloittaa ajoissa. Taudin alkuvaiheessa suun kautta nautittavat lääkkeet toimivat vielä, eli hoidollisessa työpakissa on paljon välineitä hoitoon. Jo kehittynyttä insuliinin puutosta ei voi korvata muulla kuin insuliinilla. Kun lääkehoitoon liittyy onnistunut painonhallinta, riittävä liikunta ja oikea ruokavalio, lääkkeiden tarve pysyy vähäisempänä, Hilkka Tirkkonen sanoo.

Lääkehoidon valinnassa on oleellista, ettei lääkkeillä hankaloiteta elintapahoidon onnistumista, esimerkiksi painonhallintaa.

Diabetes on monimuotoinen sairaus, mutta sen kanssa pärjäämisen ei pitäisi Hilkka Tirkkosen mielestä olla ylivoimaisen vaikeaa.

– Kyllä siinä normaali terve järki riittää. Ei se ole ydinfysiikkaa.

Riittävästi aikaa vastaanotolle

Kaikessa diabeteksen hoidossa olennaista on säännöllinen seuranta.

– Muutoksia voi tulla ajan mittaan, eikä alkuvaiheessa suunniteltu hoito ehkä enää riitä. Omaseurannalla tilanteen muuttumisen voi havaita varhemmin. Diabetes on sairaus, jossa omahoito on erityisen tärkeää. Taudin voi oppia tuntemaan ja huomaamaan, mitä voi tehdä itse ja milloin täytyy ottaa yhteyttä hoitotahoon, Hilkka Tirkkonen tähdentää.

Diabetesosaaminen on iso haaste myös hoitohenkilökunnalle. Hilkka Tirkkosen kokemus on, että diabeteksen riskitekijöiden ja esiasteiden tunnistaminen ja hoidon perusasioiden hallinta kaikilla tasoilla – vastaanottoavustajasta ylilääkäriin – parantaa taudin varhaisen toteamisen mahdollisuuksia ja myös hoitotuloksia. Se ei ole taloudellinen, vaan enemmänkin asennekysymys: asia kuuluu kaikille ammattilaisille.

Vastaanottojen järjestelyyn tulee myös kiinnittää riittävästi huomiota.

– Mieluummin yksi kunnon 40 minuutin vuosikontrolliaika kuin kaksi 20 minuutin huitaisua, Tirkkonen määrittelee kokemustensa pohjalta.

– Se koituu potilaan hyväksi, mutta on tehokasta myös yhteiskunnan kannalta. Kun kerralla saadaan kunnolla kartoitettua tilanne ja tehtyä hyvä jatkosuunnitelma, rajalliset voimavarat tulee käytettyä mahdollisimman tehokkaasti.

Diabeteksen hoito vaatii pitkäjänteisyyttä. Olennaista on jokseenkin säännöllinen elämä. Toisaalta hoito pitää sovittaa elämään, eikä ainoastaan elämä hoitoon.

– Lääkitys ja hyvät elintavat auttavat kokonaisvaltaisesti tavoitteisiin pääsyssä, ja onnistumisten myötä hoitoon riittää motivaatiota, Hilkka Tirkkonen sanoo.

– Diabeteksen hyvä hoito on tahdon asia. Hyvällä tahdolla pääsee pitkälle.

Hilkka Tirkkonen korostaa, että diabeteksen hoito ei saa viedä elämän iloa: se ei tarkoita asketismia eikä veren maku suussa puurtamista. Kuva: Veli-Matti Jusi.
Hilkka Tirkkonen korostaa, että diabeteksen hoito ei saa viedä elämän iloa: se ei tarkoita asketismia eikä veren maku suussa puurtamista. Kuva: Veli-Matti Jusi.
Hilkan vinkit: Muista ilo!
  • Diabetesta kannattaa hoitaa napakasti ja tavoitteellisesti heti diagnoosista lähtien – tai oikeastaan jo sitä ennen, diabeteksen esiastevaiheessa. Hyvällä hoidolla terveitä elinpäiviä riittää pidempään, kun erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riski saadaan pidettyä pienempänä.
  • Verensokeritason ohella on tärkeää hoitaa myös kolesterolia ja verenpainetta, kokonaisvaltaisesti.
  • Elintapahoito auttaa verensokerin, rasva-arvojen ja verenpaineen hoidossa, mutta lääkkeitäkin tarvitaan. Elintavat ovat se perusta, minkä päälle rakennetaan yksilöllisesti parhaiten sopiva lääkehoito – diabeetikon, lääkärin ja diabeteshoitajan yhteistyöllä.
  • Pidä paino kurissa. Jos painoa on liikaa, missi- tai mistermittoja ei tarvitse tavoitella: riittää, kun saa pois 5–10 prosenttia lähtöpainosta. Usein jo muutaman kilon painonpudotus riittää.
  • Lataa lautaselle reilusti vihanneksia – hyödynnä lautasmallia. Rypsiöljypohjainen salaattikastike ja kasvimargariini leivällä turvaavat hyvien rasvojen saantia. Eläinrasvoja kannattaa karttaa. Marjat ja hedelmät ovat erinomainen jälkiruoka.
  • Liiku aina, kun voit. Muista arkinen hyötyliikunta: reipas ulkoilu hoitaa myös mieltä.
  • Älä tupakoi! Tupakointi voi viedä tehoa muun muassa verenpainelääkkeiltä ja heikentää esimerkiksi kolesterolilääkkeen hyötyjä. Tupakka on ehdottomasti vaarallinen myrkky sydämelle ja verisuonistolle.
  • Vältä liiallista viinan kanssa läträilyä! Muiden haittojen lisäksi alkoholi lihottaa, ja painonhallinta vaikeutuu.
  • Muista elämän ilo, läheiset ihmissuhteet ja harrastukset, riittävä lepo ja mielekäs työ tai tekeminen. Arvosta itseäsi pitämällä itsestäsi hyvää huolta: muista myös olla itsellesi armelias, jos kaikki ei ihan aina suju niin kuin suunnittelit. Hyvä elintapahoito ei tarkoita asketismia eikä veren maku suussa pinnistelyä. Hyvän hoidon myötä elämästä saa ja voi nauttia!

2 Kommenttia

  1. Pidä paino kurissa. Jos painoa on liikaa, missi- tai mistermittoja ei tarvitse tavoitella: riittää, kun saa pois 5–10 prosenttia lähtöpainosta. Usein jo muutaman kilon painonpudotus riittää.
    Lataa lautaselle reilusti vihanneksia – hyödynnä lautasmallia. Rypsiöljypohjainen salaattikastike ja kasvimargariini leivällä turvaavat hyvien rasvojen saantia. Eläinrasvoja kannattaa karttaa. Marjat ja hedelmät ovat erinomainen jälkiruoka.
    Liiku aina, kun voit. Muista arkinen hyötyliikunta: reipas ulkoilu hoitaa myös mieltä.

    Viitsisitkö selittää hieman tarkemmin mihin selittelysi perustuu? Ei mitään THL:n satuja vaan puolueetomta ja korkealuokkaista tutkimusta. Ja millä perustelet mainitsemiesi asioiden liittymisen toisiinsa varsinkin kun tiedetään että liikunnalla on minimaalinen vaikutus painonhallinnassa. Missä on osoitettu kevyttuotteista ja margariineista olevan pienintäkään terveyshyötyä?

    terv Veijo

  2. Yli 2 vuotta ja yhä vastusta vailla.

    Onko tyydyttynyt rasva todistettavasti terveydelle haitallinen?

    Jos vastaus on kyllä niin korkealuokkainen, puolueeton tutkimusraportti (yksi riittää).

    Jos vastaus on ei niin olet osallisena vuosikymmenien suurimman terveydenhoidon skandaalin luomisessa.

Kirjoita kommentti