Aineenvaihdunta

Hiki haisee ja tahraa vaatteet, hikoilu on kiusallista ja sitä pitää peitellä. Vielä mitä! Jos professori Seppo Vainion tutkimusryhmän huimat visiot toteutuvat, tulee hiestä luotettu kumppanimme. Se saattaa tarjota ennennäkemättömiä mahdollisuuksia terveytemme havainnointiin. Se voi esimerkiksi kertoa, kuinka verensokerimme käyttäytyy ja kannustaa omahoitoon ja liikuntaan.

Runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä kuitupitoinen ruokavalio auttaa diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Liikakilojen pudottaminen parantaa verensokerin hallintaa ja voi parhaimmillaan johtaa kakkostyypin diabeteksen remissioon. Paljon suolaa, sokeria tai kovaa rasvaa sisältäviä prosessoituja elintarvikkeita kannattaa syödä vain hyvin harvoin tai ei ollenkaan, sanotaan uusissa eurooppalaisissa ravitsemussuosituksissa, jotka on laadittu diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon.

Pystyisitkö sinä oleilemaan kolme varttia vain 16-asteisessa vesialtaassa? Turussa on meneillään tutkimus, johon osallistuvat tutkimuspotilaat eivät kylmää kavahda. Altistamalla tutkittavansa kylmälle tutkijat saavat uutta tietoa terveydelle edullisen ruskean rasvan toiminnasta. Kun ruskeasta rasvasta opitaan lisää, voidaan tietoa hyödyntää esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, insuliiniherkkyyden parantamisessa ja painonhallinnassa.

Kerran lihava, aina lihava? Suomalainen uraauurtava lihavuustutkimus pureutuu ylipainon syihin ja seurauksiin, ja hakee helpotusta ylipainoepidemiaan. Professori Kirsi Pietiläisen tekemä tutkimustyö laajentaa ymmärrystä siitä, millaisia keinoja lihavuusbiologian solmujen avaamiseen tarvitaan. Lääkehoidoista suurimmat odotukset kohdistuvat nyt semaglutidi-nimiseen suolistohormonivalmisteeseen, joka on tutkimuksissa osoittautunut erittäin tehokkaaksi lihavuuden hoidossa.

Ihmisen geenien mutaatiot liitetään helposti elämänlaatua heikentäviin ominaisuuksiin, mutta tosiasiassa useimmat mutaatiot ovat harmittomia ja osa jopa suotuisia. Yksi hyödyllinen mutaatio löytyi Pohjanmaan rannikkoseudulla asuvien perheiden avulla. Tutkijatohtori Mikko Lehtovirta kertoo, miten se löydettiin. Saamme myös tietää, miten tätä löytöä on ehkä mahdollista hyödyntää diabeteslääkkeiden kehityksessä.

Kaikki, mitä syömme, vaikuttaa suoliston mikrobistoon. Suoliston mikrobisto vaikuttaa puolestaan terveyteen ja sairastumiseen. Vanha kunnon ruokakolmio on paras keino pitää suolisto tasapainossa. Tulevaisuudessa ravitsemusohjeita saatetaan räätälöidä yksilöllisesti kunkin oman mikrobiston mukaan.

Ylipainoisilla nautinnon saaminen on jollain tavoin muuttunut. He reagoivat jopa ruuan näkemiseen toisin kuin normaalipainoiset, apulaisprofessori Lauri Nummenmaa kuvailee. Hän selvittää tutkimusryhmänsä kanssa Turun PET-keskuksessa muun muassa sitä, miten aivojemme välittäjäaineet ja nautinnonhalu ohjaavat valintojamme. 

Turun PET-keskuksen tutkijan Jarna Hannukaisen tutkimusryhmä tutkii liikunnan vaikutusta lihasten, aivojen ja sisäelinten eli sydämen, haiman, maksan ja suoliston aineenvaihduntaan. Tällaista rasvaa kutsutaan ektooppiseksi rasvaksi. Hannukaisen mukaan liikunta vähentää ektooppista rasvaa tehokkaasti, koska elimistö ottaa energiaa sieltä, mistä sen nopeimmin saa. 

Ruskea rasva lisää energiankulutusta, poistaa verestä haitallista kolesterolia ja parantaa veren sokeritasapainoa. Säännöllisellä kylmäaltistuksella ruskean rasvan määrää kehossa voi lisätä ja sen rasvapitoisuutta alentaa. Lihominen puolestaan vähentää ruskean rasvan määrää ja lisää sen triglyseridipitoisuutta.

Diabetestutkija, dosentti Heikki Koistinen innostui diabetestutkimuksesta, kun hän vastavalmistuneena lääkärinä kuuli professori Marja-Riitta Taskisen ja professori Markku Laakson luennot. Mutta mihin hän tarvitsee helsinkiläisten taksinkuljettajien reisilihasnäytteitä? Niistä tutkitaan lihaksen aineenvaihduntaa ja geenien toimintaa tutkimuksessa, johon hän sai Diabetestutkimussäätiön sadan tuhannen euron suurapurahan viime vuonna.

Professori Kirsi Pietiläinen tutkii lihavuutta ja rasvakudoksen aineenvaihduntaa identtisten kaksosparien avulla. Hän on tutkimuksissaan paikantanut lihavuuden mitokondrioihin, joissa voi olla lievempiä tai vaikeampia toimintahäiriöitä. Joillakin ihmisillä lihavuus muuttaa rasvakudoksen toimintaa. Toisilla on jokin suojaava tekijä, jonka vaikutuksesta ylipaino ei johda rasvakudoksen häiriöihin.

Merkittävä ylipaino näkyy monin tavoin ihmisen elimistössä. Lihavan diabeetikon lihasten, sydämen, suoliston ja aivojen aineenvaihdunta poikkeaa normaalipainoisten vastaavista. Merkittävä painon pudottaminen, joka tainnuttaisi diabeteksen, ei ole pelkästään tahdon asia.