Uniapnea on riski terveydelle
Unenaikaiset hengityskatkokset eli uniapnea heikentää elämänlaatua ja lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin. Lääkärille kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä, jos kärsit päiväaikaisesta väsymyksestä. Monet ihmiset, jotka ovat alkaneet hoitaa uniapneaansa, ovat kertoneet saaneensa elämänsä takaisin. Uniapneaan löytyy monia hoitovaihtoehtoja.
Perheet olennaisen äärellä
Vastoinkäymiset pakottavat pysähtymään ja karsimaan kaiken tarpeettoman. Jäljelle jää vain säilyttämisen arvoinen: hyvä perhe-elämä. Millaista se on? Vastaajana asiantuntijapsykologi Elina Komulainen Mieli ry:stä.
Miten pitkäaikaissairaan lapsen hoivaaminen vaikuttaa vanhempiin?
Kuinka pitkäaikaissairaasta lapsesta huolehtiminen heijastuu vanhempien omaan terveyteen ja hyvinvointiin sekä perheen taloudellisiin olosuhteisiin pitkän ajan kuluessa? Tutkija Salla Atkins selvittää tätä COST-tutkimushankkeessa. - Pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien hyvinvointia ei ole aiemmin juuri tutkittu pitkällä aikavälillä, hän sanoo.
Ahdistaako tekniikka? Kesytä laitteet arjen apureiksi
Glukoosisensoreiden ja älypumppujen käyttäjät ovat pääosin hyvin tyytyväisiä älykkäisiin hoitovälineisiinsä, jotka keventävät diabeteksen hoidosta aiheutuvaa kuormaa, parantavat hoitotasapainoa ja lisäävät turvallisuutta. Mutta sensorointi voi joskus myös koukuttaa liikaa ja älypumppu stressata, jos ei luota sen kykyyn annostella insuliinia oikein. Diabeteshoitaja Kaja Normet antaa vinkit ongelmatilanteisiin.
Ihmissuhdesolmut masentavat nuoria
Diabetes voi vetää nuoren mielen matalalle. Tulee helposti hankauksia niin vanhempien kuin kavereidenkin kanssa. Nuorten masennuksen takaa paljastuu usein ihmissuhdeongelmia, mutta niiden merkitystä ei ole otettu riittävästi huomioon masennuksen hoidossa. Interpersonaalinen terapia auttaa selvittämään ihmissuhteiden umpisolmuja ja hoitaa näin myös masennusta.
Tukea vakavasti sairastuneelle
Vakavaan tautiin sairastuminen on yleensä kriisi sekä sairastuneelle itselleen että hänen läheisilleen. Se herättää molemmissa monenlaisia raskaita tunteita. Niiden kanssa ei kannata jäädä sinnittelemään yksin vaan etsiä rohkeasti apua ja tukea. Hyvät ja turvalliset ihmissuhteet ovat sairastuneelle turvapaikkoja, ja myös vertaistukiryhmistä saa paljon apua sairauden kanssa elämiseen. Ammattiapu on tarpeen silloin, kun tuntuu, ettei omin avuin jaksa ja selviä vaikeiden kokemusten kanssa.
Voimaa ja valkuaista – ehkäise vanhuuden hauraus
Gerastenia on ikääntymiseen liittyvää haurastumista, joka poikkeaa normaalista vanhenemisesta. Siihen kuuluu voimattomuutta ja uupumusta, ruokahalun puutetta ja aliravitsemusta, lihaskatoa ja luukatoa, hitautta ja kaatuilua. Vanhuuden haurautta voi onneksi ehkäistä ja hoitaa.
Mielenterveyden käsi auttaa pitämään huolta mielen hyvinvoinnista
Nukuitko viime yönä riittävästi? Kävitkö kaupassa autolla vai pyörällä? Muistitko soittaa äidille? Ehditkö töiden jälkeen keramiikkakurssille? Mielen hyvinvointi koostuu monista eri osatekijöistä, joita ei välttämättä tule arjessa ajateltua. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n luoma Mielenterveyden käsi -harjoitus auttaa hahmottamaan hyvinvoinnin eri osa-alueita konkreettisesti.
Sinunkaupat kivun kanssa
Pitkäaikaista kipua saadaan harvoin lääkehoidolla kokonaan pois, mutta onneksi kipuun voi vaikuttaa itse monin tavoin. Koska kipukokemus on omakohtainen ja yksilöllinen, myös keinot kivun kanssa selviytymiseen ovat erilaisia eri ihmisillä. Vaikeinta on kivun hyväksyminen osaksi elämää – siihen saattaa mennä joskus jopa vuosia.
Musiikki aktivoi aivoja ja tuo hyvää oloa
Oman lempimusiikin kuuntelu voi olla tärkeää tukihoitoa elämän eri haasteissa. Erityisen tärkeää se on silloin, kun aivojen tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot alkavat heikentyä. Mikä parasta, musiikin hyvät vaikutukset mielen toimintaan eivät edellytä pitkäaikaista musiikin harrastamista tai itsensä kokemista musikaaliseksi.
Kun estrogeenin tuotanto hiipuu
Vaihdevuosissa estrogeenituotannon loppuminen sekoittaa naisen sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan. Silloin viimeistään kannattaa kiinnittää huomiota liikuntaan ja ruokavalioon. Vaihdevuosien vauhti ja voimakkuus ovat yksilöllisiä, samoin kuin niiden alku, kesto ja oireetkin. Jos oireet haittaavat elämää, niitä kannattaa lieventää hormonikorvaushoidolla, jos sen käyttöön ei ole estettä.
Kriisipuhelin tarjoaa matalan kynnyksen apua
Kriisi koskettaa jokaista ihmistä jossakin elämänvaiheessa. Läheisen menettäminen, oma tai läheisen vakava sairastuminen, avioero, työpaikan menetys tai jatkuva pelko tulevaisuudesta saattaa ajaa ihmisen katkeamispisteeseen. Kriisin kanssa ei tarvitse jaksaa yksin, sillä lähin apu on puhelinsoiton päässä. Jo yksi soitto auttavaan puhelimeen voi helpottaa vaikeassa tilanteessa selviytymistä.
Omannäköisten valintojen puolestapuhuja
Psykologi Anne Lehtokoski on löytänyt mukavan annemaisen elämän opettelemalla mielenrauhaa ja stressinhallintaa ja ottamalla hetkestä kiinni. Elämä ei ole päästänyt häntä helpolla: hänen ensimmäinen aviopuolisonsa kuoli heidän tyttärensä ollessa 7-vuotias, toinen yllättäen kesken talon rakennusprojektin. Suru sekoitti hänen verensokerinsa. Lääkäri ehdotti hänelle insuliinihoitoa, mutta hän päätti muuttaa elintapojaan ja sai sillä tavalla kakkostyypin diabeteksensa taas tasapainoon.
Kun diabetes kuormittaa, älä jää yksin
Tyypin 1 diabetes on kenkku kaveri. Juuri kun tuntuu, että sairaus on hallinnassa, jokin määritelemätön seikka syöksee verensokerin raiteiltaan. Taustalla painaa lisäksi huoli siitä, että jos verensokeria ei saa pian kuntoon, kohta on riesana jokin lisäsairaus tai kaksi. Myös diabetesta sairastavien vanhemmat voivat uupua. Diabeteksen hoitoa ei voi unohtaa koskaan kokonaan, vaikka kuinka väsyttäisi. Mutta asiasta kannattaa puhua hoitopaikassa ja pohtia, missä uupumuksen juurisyyt ovat.
Hyvä mieli, parempi uni
Vaikka keho lepäisi väsyneenä peiton alla, mieli voi olla aktiivinen. Se virittää kehon stressimekanismit ja aktivoi aivokuorta, mikä pitää ihmisen valveilla. Mielen tulisi saada irtautua sitä kiihdyttävistä asioista, kuten työjutuista, perhepulmista tai jännittävistä televisio-ohjelmista hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Psykoterapeutti Heli Järnefelt neuvoo, miten se onnistuu.
Iloa pimeään ja kylmään syksyyn
Kun ulkona on kylmää ja pimeää, se saa mielenkin mustumaan. Suurin osa suomalaisista alkaa tuntea jonkinlaisia kaamosoireita viimeistään 30 ikävuoden jälkeen. Tämä syksy voi tuntua vaikealta myös synkkien maailmantapahtumien vuoksi. Psykologi kannustaa nukkumaan hyvin, liikkumaan riittävästi ja tapaamaan muita ihmisiä, silloin vaikeuksia jaksaa paremmin. Kaamosmasennukseen voi auttaa myös kirkasvalohoito.
Yksi elämä – monta sairautta
Lähes jokainen kakkotyypin diabeetikko on monisairas, eli hänellä on vähintään kaksi pitkäaikaista sairautta tai terveyttä heikentävää tekijää. Monisairaan lääkekuorma voi helposti kasvaa liikaa, siksi lääkityksen kokonaisuutta pitäisi arvioida yksilöllisesti. Kun sairauksien määrä lisääntyy, se voi masentaa ihmistä, mikä heikentää sairauksien kanssa pärjäämistä. Monisairaan kannattaa käyttää aikaa itselle tärkeisiin ja mieluisiin asioihin, silloin sairaudet jäävät ainakin hetkeksi taka-alalle.
Hallitse pelkoa arjen pienillä keinoilla
Monen maailmankuva meni säpäleiksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Sodan julmuudet ahdistavat ja pelottavat. Voiko pelkoa jotenkin hallita? Psykiatrian professori Jyrki Korkeila ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön mielenterveysasiantuntija Minja Westerlund antavat vinkkejä siihen, miten jatkuvan epävarmuuden kanssa voi oppia elämään.
Valoisampaa elämänasennetta kohti
Jatkuva negatiivisuus heikentää hyvinvointia ja tuhoaa ihmissuhteita. Omaa negatiivisuutta voi vähentää harjoittelemalla, mutta toisen ihmisen käyttäytymistä ei voi muuttaa. Kukaan ihminen ei ole pohjimmiltaan negatiivinen, sanoo psykoterapeutti Antti Ervasti. Kielteinen asennoituminen johtuu usein ihmisen sisällä olevasta pahoinvoinnista, esimerkiksi ihmissuhde- tai terveysongelmista tai taloudellisista huolista.
Kirje tuntemattomalle
Diabetesliitto pyysi pidempään diabetesta sairastaneiden lasten vanhempia ja diabeteskursseille osallistuneita nuoria kirjoittamaan perheille ja nuorille, joiden elämässä diabetes on uusi asia. Yksi tähän kirjeprojektiin osallistunut on diabetesta sairastavan lapsen äiti Milja Markkanen, jonka mukaan ammattiapu on tärkeää, mutta diabeteksen kanssa kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa elävät ymmärtävät parhaiten, mistä siinä on kyse. On tärkeää kuulla, että elämä jatkuu ja sairauden kanssa kyllä pärjää.
Antaudu hiljaisuuteen
Loppumaton ääniärsykkeiden virta voi olla valtava rasite. Jatkuvalle melulle altistuminen aiheuttaa stressiä ihmisille. Syynä on se, että aivomme toimivat yhä samalla tavalla kuin silloin kun esivanhempamme asuivat vielä luolissa, ja siksi kovat äänet koetaan uhkaavina. Hiljaisuus käsitetään usein äänettömyydeksi, mutta yhtä tärkeää on saada lepoa visuaalisista ärsykkeistä.
Yhdessä voimme paremmin
Sosiaaliset taidot voivat olla ruosteessa, jos on pitkään eristyksissä muista ihmisistä. Taidot palautuvat kuitenkin, kunhan uskaltautuu ihmisten ilmoille. Ensimmäinen askel on astua ovesta ulos ja seuraava askel hymyillä vastaantulijoille. Sosiaalisina olentoina tarvitsemme muita ihmisiä: yhdessäolo lisää hyvinvointiamme monilla tavoin. Erilaiset vertais- ja harrasteryhmät ovat hyviä paikkoja harjoitella yhdessäoloa ja löytää ystäviä.
Keho ja mieli hälytystilassa koko pienen elämän
Janina Leppäsen diabetes tarkentui 17-vuotiaana LADAKSI, hitaasti kehittyväksi ykköstyypin diabetekseksi. Kun oikea diagnoosi selvisi, diabeteksen hoito alkoi sujua vaikeiden vuosien jälkeen paremmin. Haasteita aiheuttavat kuitenkin stressi ja mielen solmut, joita Janina aukoo nyt psykoterapiassa.
Uupunut tarvitsee elämänmuutoksen
Uupuminen on elimistön varoitusjärjestelmä, joka kertoo, että henkiset ja fyysiset voimavarat ovat vähissä. Se ei synny hetkessä, vaan se on usein seurausta vuosia tai jopa vuosikymmeniä jatkuneesta ylikuormitustilasta. Ihminen uupuu, kun hän ei enää pysty palautumaan riittävästi. Toipuminen on yleensä pitkä prosessi. Ensimmäinen askel siihen on oman elämäntilanteen tiedostaminen.
Tavoitteena riittävä tasapaino
Kun ihmisen keho ja mieli ovat tasapainossa, hän ei edes huomaa sitä. Vasta tasapainon horjuminen havahduttaa huomaamaan elämän epävakauden. Psykologi Satu Lähteenkorvan mukaan hyvinvoinnin kulmakiviä on mielen ja kehon tasapaino, myönteinen suhde ja tyytyväisyys itseen, henkinen lataaminen eli itselle syvää mielihyvää tuottavien asioiden löytäminen ja riittävän vaihteleva elämä.