Avoin arkisto

lähikuva nuoresta naisesta ja miehestä halailemassa

Seksuaalinen halu löytyy pään sisältä

Huono kehonkuva saattaa haitata seksuaalisuuden ilmaisua ja seksistä nauttimista. Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen kannustaa kääntämään katseen sisäiseen kehokokemukseen. Kehon ja mielen yhteyttä vahvistamalla ja turhia rajoja purkamalla voi vapauttaa itseään. Siinä voi auttaa myös laveampi käsitys seksuaalisuudesta ja seksistä.

Kotvi hyvällä omallatunnolla

Ilman tervettä viivyttelyä eli kotvimista moni työ ei tulisi tehdyksi tai tavoite saavutukseksi. Kotviminen saa tukea myös aivotutkimuksesta: aivojen toiminnan kannalta on hyödyllistä, että intensiivinen tekeminen ja joutilaammat ajat vuorottelevat. Kotviminen on hyödyksi joskus myös diabeteksen hoidossa.
Piirrettyjä suola- ja sokerisirottimia.

Ripaus riittää

Suolalla ja sokerilla on tärkeitä tehtäviä ihmisen elimistössä, mutta kumpaakin kertyy ruuasta ja juomista helposti liikaa. Liiallinen suolan saanti nostaa verenpainetta ja runsaasti sokeria sisältävät ruuat ja juomat muun muassa kerryttävät painoa. Helpoiten liiallista suolan ja sokerin saantia voi vähentää valitsemalla kaupassa ostoskoriin Sydänmerkki-tuotteita.
Jääkaappi, jonka ovessa on jääkaappimagneetti, jossa on päivän ruokailut kellonaikoineen.

Rytmitä ruokailusi

Säännöllinen ruokarytmi on diabeteksen hyvän hoidon perusta. Pitkät ruokailuvälit ja jatkuva napostelu voivat vaikeuttaa painon ja verensokerin hallintaa.  Suurimmalle osalle ihmisistä sopii, että päivän aterioiden väli on 3–5 tunnin mittainen. Oma olo kertoo usein diabeetikolle, milloin on aika syödä, ravitsemusterapeutti Katja Sassi-Pyykkö kertoo..
Piirroskuva, jossa keski-ikäinen mies seisoo ja hänen sylissään on huonovointinen pikkulapsi.

Entistä useampi lapsi on tarvinnut tehohoitoa sairauden alussa

Lapsen sairastuminen diabetekseen on valtava järkytys vanhemmille – etenkin, jos diabeteksen hoito alkaa sairaalan teho-osastolta. Diabetesliitto kampanjoi tänä vuonna asiasta, jotta erityisesti taaperoikäisten diabetesoireet tunnistettaisiin aikaisemmin, ja lapset pääsisivät hoitoon ennen kuin oireet ehtivät kehittyä henkeä uhkaaviksi.

Vähemmän hiilihydraatteja – mutta terveellisesti

Vähähiilihydraattinen ruokavalio kiinnostaa monia. Kysyimme ravitsemusterapeutilta ja diabeteslääkäriltä, miten tällainen ruokavalio sopii diabeetikolle ja miten sen voi toteuttaa turvallisesti.
Piirroskuva ihmisen suolistosta, jossa ahkeroi pieniä työmiehiä.

Miten suolistosi mikrobisto voi?

Kaikki, mitä syömme, vaikuttaa suoliston mikrobistoon. Suoliston mikrobisto vaikuttaa puolestaan terveyteen ja sairastumiseen. Vanha kunnon ruokakolmio on paras keino pitää suolisto tasapainossa. Tulevaisuudessa ravitsemusohjeita saatetaan räätälöidä yksilöllisesti kunkin oman mikrobiston mukaan.
Pienet lapset syövät kasviksia, ja toinen heistä on tehnyt kurkunsiivuista silmälaput.

Rauha ruokapöytään

Lapsen valikoiva syöminen voi huolestuttaa, turhauttaa ja ärsyttää, mutta pakottamalla lasta ei saa syömään. Kärsivällisyys, kannustus ja myönteisen ilmapiirin vaaliminen auttavat rakentamaan rauhaa lapsiperheen ruokapöytään. Vaikka pikainsuliini yleensä pistetään ennen ruokailua, sen pistämisajankohtaa ja annostelua voi tarvittaessa muuttaa, jos on epävarmaa, paljonko lapsi syö aterialla.
Vesilasi ja sen vieressä kuumemittari, joka näyttää 38,8 astetta.

Kuume nousee – mitä teen?

Jos sairastut koronavirusinfektioon tai muuhun kuumeiseen infektiosairauteen, toimi näin. Katso myös jutun lopusta ohjeet, miten pitää toimia, jos epäilet sairastuneesi koronavirusinfektioon ja vointisi heikkenee.

Yhdistysten yhteistyöllä muutoksia hoitokäytäntöihin

Diabetesyhdistykset ovat Pirkanmaalla aloittaneet yhä tiiviimmän yhteistyön, jonka avulla ne pyrkivät vaikuttamaan epätasa-arvoisiin hoitokäytäntöihin. Tuloksia on jo tullut. – Erityisen hedelmälliseksi on osoittautunut diabeetikoiden saamien palveluiden vertaileminen eri kuntien välillä, ryhmän puheenjohtaja Mikael Rinnetmäki sanoo.
Nuori, surullinen tyttö istuu junaraiteilla.

Kun nuori oireilee, hae apua ajoissa

Aikuiset välttelevät hankalia puheenaiheita, koska pelkäävät nuoriaan tarpeettomasti, Taysin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo. Kun nuori voi huonosti, siitä on keskusteltava avoimesti ja haettava tarvittaessa ammattilaisen apua. Jos vanhempien voimavarat eivät riitä, kannattaa kääntyä lastensuojelun puoleen. Lastensuojelussa on avohuollon tukitoimia, jotka eivät tarkoita huostaanottoa.
Sirkka ja Raimo Latvala seisovat kotitalonsa edessä   

Muistisairaan puolison tukena

Raimo Latvala hoiti ykköstyypin diabetestaan lähes 40 vuotta. Viimeiset kymmenkunta vuotta hoitovastuu on ollut Sirkka-puolisolla aviomiehen sairastuttua hitaasti edenneeseen muistisairauteen. - Jos en olisi tässä, ehkä Raimokaan ei olisi tuossa, Sirkka sanoo.
Petri Karttunen seisoo ulkona, taustalla kalliota ja mäntyjä

MODY – yhden geenin diabetes

MODY on omanlaisensa ja jokaisella yksilöllinen, kuten diabetes aina. Muista diabetestyypeistä se poikkeaa siinä, että se on yhden geenimuutoksen aiheuttama ja vahvasti perinnöllinen. Monet Mody-diabetesta sairastavat eivät ole vielä saaneet oikeaa diagnoosia. Petri Karttunen kärsi kymmenen vuotta oudoista oireista, ennen kuin niiden syy selvisi ja oikea hoito löytyi.
Pekka Karjalainen seisoo kadulla

Lääkekulujen kasvu tuntuu arjessa

Tyypin 2 diabeteksen lääkkeiden Kela-korvausten muutos on vaikuttanut monen elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen. Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmannella kakkostyypin diabeetikolla on vaikeuksia saada rahat riittämään kaikkiin lääkemenoihin. Oululaisen Pekka Karjalaisen lääkemenoja uudistus nosti 420 euroa vuodessa ja hän on sen vuoksi joutunut vähentämään muita menojaan.
Pähkinöitä kulhossa, tummaa, siivutettua leipää mustalla pöydällä, herneenpalkoja ja herneitä.

Ei liikaa muttei liian vähänkään PROTEIINIA

Monipuolisesta sekaruokavaliosta saa yleensä riittävästi proteiinia. Eläinperäisen proteiinin osittainen korvaaminen kasviproteiinilla tekee hyvää terveydelle, mutta jos ruokavalio on hyvin kasvispainotteinen, ravintoaineiden saantiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Myös ikäihmiset voivat saada ruuasta liian vähän proteiinia.
Keski-ikäinen nukkuu sikeästi isossa sängyssä.

Uniapuna melatoniini

Unettomuuden hoitoon suositellaan usein melatoniini-hormonia. Melatoniinista voi olla unilääkkeenä apua primaarissa unettomuudessa, viivästyneessä unijaksossa ja aikaerorasituksessa. Lievien unihäiriöiden hoitoon sitä ei kannata käyttää. Mutta sopiiko melatoniini diabetesta sairastaville?
Markku Rajala ulkoiluttaa koiraa puistossa aurinkoisena syyspäivänä.

Harha-askel soratiellä

Kaikki alkoi pienestä sorajyvästä, joka löysi tiensä Markku Rajalan kengän sisälle, tuntopuutoksesta kärsivän jalan seuraksi. Kun kivun tunnetta ei ollut, kivi sai rauhassa kalvaa jalkapohjaan reiän. Vasta viides lääkäri tutki jalkaa tarkemmin ja lähetti Rajalan magneettikuvaukseen, joka paljasti, että kantapäässä ei ollut lainkaan tervettä kudosta jäljellä. Ja kuinkas sitten kävikään? Rajalan tarinasta ei puutu hurjia käänteitä, mutta loppu on onneksi onnellinen.
Nuori nainen istuu vihreällä sohvalla ja tutkii jotain läppäriltään.

Verkossa tuki on lähellä

Elämä diabeteksen kanssa ei ole vain teknisiä hoitosuorituksia. Se voi ajoittain olla melkein koko elämä, ja muulloinkin aika iso osa arkisia rutiineja. Toinen diabeetikko ymmärtää puolesta sanasta, missä mennään ja mitä tarkoitat. Sitä on vertaistuki. Aina ei tarvitse lähteä tapaamisiin, joskus riittää vertaistuki kotisohvalla: Diabetesliitto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia vertaistukeen verkossa kaikenikäisille.

Kiitos teille tukijamme!

Hyvällä tahdolla voidaan toteuttaa monta arvokasta asiaa Taaperoikäisen diabeteksen oireista ja happomyrkytyksen uhasta viestiminen. Yläkouluikäisille suunnattu tyypin 1 diabeteksesta kertova kampanja. Nuorten oman diabetesmedian Inspiksen...

Kun alkoholi on ongelma, siitä ei saa vaieta

Suomessa on kymmeniä tuhansia diabeetikkoja, jotka juovat liikaa. Usein diabeteksen ja alkoholismin kolmantena pyöränä on masennus. Kaksi alkoholistia kertoo Diabetes-lehden lukijoille oman tarinansa. Yhdessä lääkärin kanssa he valavat toivoa sairastuneisiin: tavasta voi päästä eroon, mutta ensin on tunnustettava ongelman olemassaolo.

Painava vaippa ja koko ajan jano

Koska etenkin pienten lasten oireilua voi olla vaikeaa tunnistaa diabeteksesta johtuvaksi, ennättää lapsen tila helposti muuttua vakavaksi ennen kuin diabetes todetaan ja hoito aloitetaan. Näin kävi myös kotkalaiselle Sisulle, jolle ehti kehittyä happomyrkytys ennen diabetesdiagnoosia. Se on insuliininpuutteesta johtuva hengenvaarallinen tila, joka vaatii aina sairaalahoitoa. Happomyrkytys on yleistynyt vastasairastuneilla.

Sopivasti rentoutta etäseurantaan

Mahdollisuus seurata lapsen glukoositasoa lähes reaaliajassa tuo turvaa vanhemmille, kun lapsi on päiväkodissa tai koulussa. Joskus uusi tekniikka voi kuitenkin kääntyä stressin aiheuttajaksi: vanhemmille voi tulla kiusaus ottaa yhteyttä kouluun tai päiväkotiin heti kun lapsen glukoosiarvo on laskusuunnassa. Aikuisten tulisi kuitenkin antaa lapselle oma rauha päivähoidossa ja koulupäivän aikana.

Terveyden ja maapallon puolesta

Ilmastoystävällinen ruokavalio tekee hyvää sekä terveydelle että maapallolle. Tärkein tavoite on lisätä reilusti kasvisten käyttöä, mutta lihasta ei tarvitse kokonaan luopua. Muutokset voi tehdä asteittain, pikkuhiljaa uuteen ruokavalioon totutellen. Tämä ei rasita kukkaroakaan, kun suosii satokausia ja sesonkeja, jolloin vihannekset, marjat ja hedelmät ovat maukkaimmillaan ja edullisimmillaan.

Yksinäisyys sairastuttaa

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä ympärilleen. Vastentahtoinen yksinäisyys on uhka terveydelle – se nostaa sydän- ja vesisuonisairauksien ja jopa kuolemanriskiä. Yksinäisyyden voi kuitenkin voittaa, tosin joskus se voi vaatia omien ajatusten ja käsitysten muuttamista itsestä ja muista.

Terveisiä diabetesammattilaisten huipputapaamisesta

Euroopan Diabetestutkimuksen Seuran (EASD) vuosittainen konferenssi järjestettiin tänä vuonna Barcelonassa Espanjassa. Syyskuiseen huipputapaamiseen osallistui noin 15 000 tutkijaa ja lääkäriä, ja mukana oli myös runsaasti suomalaisia. Pyysimme muutamaa heistä kertomaan, mitkä uudet diabeteslääkkeet ja hoitomuodot sekä muut puheenvuorot ja keskustelunaiheet olivat heistä kiinnostavimpia.