Teksti: Erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen, Diabetesliitto
Kun terveet lapset heräävät aamulla, heidän verensokerinsa voi olla jopa 2,9 mmol/l. Herättyään he ovat virkeitä ja hyvävointisia. Yön aikana ei-diabeetikon haima säätää verensokerin varsin matalalle tasolle. Se on ihan turvallista sekä keholle että aivoille.
Diabeetikkolapsen hoidossa pyritään kuitenkin hiukan korkeammalle tasolle: miksi?
Kun lapsi sairastaa diabetesta, pistetyn tai pumpun annosteleman insuliinin vaikutuksesta ei voi koskaan olla täysin varma. Tämän vuoksi suositellaan, että diabeetikkolapsen verensokeri pysyisi yli 4 mmol/l tasolla. Kansainvälisesti ei ole päästy sopuun siitä, mikä on lapsen hypoglykemian eli liian matalan verensokerin raja-arvo. Käytännön havaintojen mukaan alle 3,6 mmol/l oleva arvo on selvästi matala.
Verensokerin lasku käynnistää elimistössä useita erilaisia turvamekanismeja. Usein vanhemmat kysyvät minulta, millä verensokeritasolla se tapahtuu lapsella. Mitään ehdotonta vastausta kysymykseen ei valitettavasti ole.
Kun verensokeri laskee tasolle 3–4 mmol/l, ensimmäisenä käynnistyy glukagonin eritys. Jos sen vaikutus ei riitä, ja elimistö tulkitsee sokeritason yhä uhkaavan matalaksi, käynnistyy adrenaliinin ja noradrenaliinin eritys. Nämä stressihormonit nostavat verensokeria myös silloin, kun teemme tai koemme jotain jännittävää. Tämän jälkeen verensokeri nouseekin varsin reippaasti.
Elimistöllä on vielä takataskussa kortisoli ja kasvuhormoni. Niiden vaikutus näkyy verensokerissa useita tunteja sen jälkeen, kun niitä alkaa erittyä. Verensokeri voi näin jumittua korkealle koko päiväksi esimerkiksi aamun matalan verensokerin jälkeen.
Tunnistaako lapsi oireet?
Elimistö huomaa verensokerin laskun usein jo, kun verensokeri laskee vähän alle arvon 4 mmol/l, mutta viimeistään alle 3 mmol/l tasolla. Lapsen iästä ja kehitystasosta sekä sen hetkisestä tilanteesta riippuu, tunnistaako lapsi näitä hälytysmerkkejä. Kun lapsi juoksee pallon perässä ulkona tai rakentaa keskittyneesti legolinnaa sisällä, matalan verensokerin merkit voivat jäädä huomaamatta.
Usein jo 5–6-vuotiaat lapset oppivat tunnistamaan matalan verensokerin oireet. Jos lapsi ei tunnista matalaa verensokeria, vanhempien kannattaa verensokerin mittaustilanteessa tai pillimehua antaessaan kysellä, nälättääkö, heikottaako, tärisyttääkö. Vähitellen lapsi oppii kertomaan tuntemuksestaan.
Matala verensokeri voi aiheuttaa kehossa, hermostossa ja aivoissa energian puutetta. Osa hypoglykemian oireista syntyy tätä kautta. Tiedämme, että ajattelu ja keskittyminen voivat tilapäisesti häiriintyä jo alle 3,5 mmol/l tasolla, mutta selkeämmin aivojen toiminta häiriintyy verensokerin laskiessa alle 2,8 mmol/l.
Vaikka mittarin lukema olisi kymmenen minuutin kuluttua matalan verensokerin korjaamisesta tavoitetasolla (4–8 mmol/l), kehon, erityisesti aivojen, palautuminen tavanomaisen toiminnan tasolle voi viedä jopa yli tunnin. Aikuisille ei tällaisessa tilanteessa suositella autolla ajamista. Minusta tämä kannattaisi huomioida myös koulussa esimerkiksi koetilanteessa.
Puhu hypopelosta hoitopaikassa
Viimeaikaiset tutkimustulokset tukevat sitä, että lapsillakin keskimääräinen verensokeritaso voi olla turvallisesti matalampi kuin aiemmin on ajateltu. Uudet hoitomuodot, monipistoshoito nykyaikaisilla insuliineilla ja insuliinipumppuhoito, auttavat tässä.
Keskimääräisen verensokeritason matalampi tavoite on hyvä lapsen kehitystä ja tulevaisuutta ajatellen. Toisaalta se näyttää tuovan enemmän hypoglykemioita. Jos lapsella on enemmän kuin yksi tai kaksi matalaa verensokeriarvoa viikossa, kannattaa miettiä insuliinihoidon annoksia ja annosten ajankohtaa suhteessa syömiseen. Tarpeen mukaan tilannetta voi tarkastella hoitopaikassa hoitajan tai lääkärin kanssa.
Vanhempia usein pelottaa ajatus lapsen matalasta verensokerista yöllä. Suositus on, että verensokeri mitattaisiin illalla joko lapsen tai vanhemman nukkumaan mennessä. Yöllä kaikki nukkuvat, ja verensokeri mitataan seuraavan kerran aamulla. Monille vanhemmille tämä on haastavaa. Toisaalta, jos joka tapauksessa herää yöllä, minä ainakin kävisin siinä tapauksessa sen puolukan nappaamassa, että saisin taas paremmin unenpäästä kiinni.
Joka öiseksi rutiiniksi en verensokerin mittaamista suosittele. Siihen uupuu. Jos lapsen yöhypo pelottaa tai uuvuttaa, asia kannattaa ottaa puheeksi hoitopaikassa. Apu voi löytyä kudossokerin sensoroinnista. Siinä seurataan muutaman päivän ajan kudossokerin vaihteluita ja saadaan niistä käyrää. Sensoroinnin avulla erityisesti yön sokerinvaihtelut tulevat hyvin esiin. Diabeteshoitajan tai lääkärin kanssa voidaan sitten miettiä, miten hoitoa pitäisi muuttaa, tai vaikka todeta, että verensokerihan on yöllä varsin tasainen.
Opettele hypoglykemian ensiapu
Kun verensokeri on matala, siihen kannattaa antaa korjaavaa hiilihydraattia eli sellaista syötävää tai juotavaa, joka imeytyy nopeasti. Nyrkkisääntönä suositellaan 10–20 grammaa sokerimehua tai glukoosipastilleja. Riittävä annos on yksilöllinen ja riippuu lapsen koosta ja tilanteesta, eli siitä ollaanko esimerkiksi aloittamassa lounasta vai metsäretkellä vielä tunnin verran.
On hyvä tietää, että tavanomaisella hoidolla lapsi tai nuori ei kuole matalaan verensokeriin. Vakavia hypoglykemioita lapsilla sattuu äärimmäisen harvoin.
Vakavaksi hypoglykemia määritellään, kun lapsen tajunta on alentunut, häneen ei saada puhuttelemalla kontaktia tai hän kouristelee. Tilaa voidaan kutsua myös insuliinisokiksi. Tällöin on ensisijaisesti turvattava tajuttoman lapsen hengitys laittamalla hänet kylkiasentoon tai estettävä kouristavaa lasta satuttamasta itseään. Verensokeria voidaan nostaa sivelemällä hunajaa, siirappia tai glukoositahnaa posken limakalvolle tai antamalla glukagonipistos.
Kun diabetesta sairastavalla on vakava hypoglykemia, kannattaa aina soittaa numeroon 112. Vakavan hypoglykemian syy on jälkeenpäin selvitettävä ja muutettava hoitoa tarvittaessa.
Matalat verensokerit ovat valitettavasti edelleen osa diabeetikkolasten arkea. Niiden vähentämiseksi löytyy keinoja, joista ennakoiminen on kaikkein paras.
Usein hypoglykemian taustalla on liikunta ja lisääntynyt energian kulutus. Apu voi löytyä siitä, että nauttii ennen liikkeelle lähtöä liikunta 10 -annoksen eli 10 grammaa hiilihydraattia. Sitä kannattaa kokeilla myös päiväkodin aamu- ja iltapäivän ulkoiluun.
Lisää niksejä saa lapsen hoitopaikasta tutulta diabeteshoitajalta ja lääkäriltä. Ja kuulemani mukaan moni asia on ratkennut vertaistuella, eli niksi on saatu somessa, vanhempainkerhossa tai perhekurssilla tavatulta diabeetikkolapsen vanhemmalta. •
